Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

DCA-sopimus uhkaa Suomen suvereniteettia – Kenen lainsäädäntöä Yhdysvallat noudattaa Suomessa?

Eduskuntaan on tulossa käsittelyyn Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA-sopimus). Sopimusta ei ole juuri käsitelty julkisuudessa, vaikka eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on NATO-sopimuksen yhteydessä edellyttänyt laajaa turvallisuuspoliittista keskustelua.

Kari Välimäki

DCA-sopimuksessa kyseenalaistetaan Suomen suvereniteetti omalla alueellaan. Suomi osoittaisi USA:n joukoille pääsy- ja käyttöoikeuden sovittujen tilojen ja alueiden osiin. USA:n joukoille annettaisiin oikeus ryhtyä välttämättömiin ja oikeasuhtaisiin toimiin turvallisuutensa varmistamiseksi paitsi sovituissa tiloissa ja alueilla myös niiden välittömässä läheisyydessä. Välitöntä läheisyyttä ei ole kuitenkaan määritelty. USA:n joukkojen toiminta-alueiden rajat olisivat siten hyvin epämääräiset.

DCA-sopimuksessa sovitaan aseiden varastoinnista sekä amerikkalaisten joukkojen oikeudesta tiettyjen maa-alueiden, ilmatilan, vesistöjen sekä satamien ja lentokenttien käyttöön. Amerikkalaisessa puolustuspolitiikassa ydinaseilla on merkittävä osa ja niitä kuljetetaan sukellusveneissä, ydinkärjissä ja lentokoneissa. Sopimuksessa ei mainita sanallakaan ydinaseita. Sopimuksessa ei suoraan kielletä ydinräjähteiden tuomista Suomen alueelle tai sijoittamista Suomeen.

Sopimusluonnokseen sisältyy monia tulkinnanvaraisia kohtia, kuten oikeuskanslerikin on todennut. Jää avoimeksi, miten Suomen lainsäädäntöä sovelletaan. Sopimuksen monessa kohdassa käytetään ilmaisua, jonka mukaan Suomen lainsäädäntöä kunnioitetaan, mikä ei tarkoita sitä, että Suomen lainsäädäntöä noudatetaan. Esityksen mukaan Yhdysvallat kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, mutta ei ole velvoitettu noudattamaan niitä esimerkiksi erilaisten asejärjestelmien rajoitusten osalta, jos ne estäisivät puolustusyhteistyön sujuvuutta. Suomessa olisi sopimuksen perusteella Suomen lakeja noudattavia suomalaisia joukkoja ja USA:n lakeja noudattavia amerikkalaisia joukkoja.

USA:n joukoille ja niiden tukena oleville henkilöille sekä heidän huollettavilleen annettaisiin pitkälle menevä immuniteetti. Tämän takia Suomen viranomaiset eivät voi kohdistaa USA:n joukkoihin valvontatoimenpiteitä. Vaikka maahan tullut henkilö asetettaisiinkin syytteeseen tuomioistuimessa, hänen tapaustaan ei voisi käsitellä ilman ko. henkilön läsnäoloa. Koska USA:n joukoilla on vapaa oikeus tulla ja poistua maasta, olisi hyvin epätodennäköistä, että syytteeseen asetettua henkilöä saataisiin koskaan kiinni. Tällaisesta tuomioistuimen pakoilusta on tuoreita esimerkkejä Virosta.

Suomen turvallisuus ei parannu aseistuksen lisääntyessä molemmin puolin rajaa.

SOPIMUKSEN taloudellisia ja muita vaikutuksia on arvioitu kokonaisuudessaan puutteellisesti. USA:n joukoilta ei perittäisi ilma-alusten lennonvarmistusmaksuja eikä muita maksuja, kuten ylilento-, reitti- tai terminaalimaksuja eikä merenkulkuun liittyviä maksuja. Ympäristövaikutuksia on käsitelty pinnallisesti, vaikka siinä tunnistetaan vaarallisten aineiden kuljetusten, varastoinnin ja käsittelyn lisääntyminen. Samoin vaarallisten kemikaalien, säteilylähteiden ja vaarallisten aineiden pääsy ympäristöön uhkaa lisääntyä. Vapautuksia annettaisiin myös USA:n joukoille eläin- ja kasviperäisten tuotteiden maahantuontiin.

Lisää aiheesta

Myöskään saamelaisten näkemystä varastointipaikkoihin ei ole kysytty, vaikka laki sitä edellyttäisi. Sopimuksen vaikutusarviointi pitäisi tehdä perusteellisesti.

Sopimuksen turvallisuuspoliittisia vaikutuksia on arvioitu hyvin puutteellisesti. Esimerkiksi Venäjän mahdollista vastareaktioita sopimukseen ei ole arvioitu mitenkään. Suomen turvallisuus ei parannu aseistuksen lisääntyessä molemmin puolin rajaa.

YHDYSVALLAT teki 1950-luvulla sopimukset Naton perustajajäsenten kanssa. Nämä sopimukset olivat lyhyitä ja vastavuoroisia ja niiden tarkoitus oli mahdollistaa sotilaallisen tuen antaminen osapuolille. Puolustusyhteistyösopimus poikkeaa Nato SOFAsta, jossa Naton jäsenvaltioiden joukkojen maahantulo perustuu Suomen nimenomaiseen pyyntöön tai suostumukseen. DCA-sopimus ei aseta rajoitteita USA joukkojen tulolle Suomen ja heikentää siten ratkaisevasti Suomen suvereniteettia.

DCA – sopimuksen hyväksyminen edellyttää monia tarkistuksia, jotta Suomi voisi säilyttää alueellaan suvereniteettinsa.

Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE