Demokraatti kysyi: Näin eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottavat kantaa eutanasiaan

Viime viikolla julkaistu kansalaisaloite vaatii eutanasian sallimista Suomessa. Eutanasiassa on kyse aktiivisesta elämän lopettamisesta. Eutanasia on tällä hetkellä kielletty Euroopassa muualla kuin Benelux-maissa.

Demokraatti selvitti, miten kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajat suhtautuvat eutanasiaan. Taustalla on eutanasian puolesta tehty kansalaisaloite.

Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ovat vielä pidättyväisiä kannanotoissaan.

– Hyvin varovainen kanta on kyllä muutokseen, että en lähde kyllä ottamaan kantaa ennen kuin asiantuntijoita olen kuullut asiassa, keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei kommentoi asiaa.

– Minulla on varmaan henkilökohtainen kanta olemassa, mutta en sano sitä vielä, koska puolueen puheenjohtajan roolissa haluan käydä vielä vähän keskustella meidän ryhmän kanssa tästä, hän lisää.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei hänkään kommentoi. Syy on se, että asia on ilmeisesti tulossa SDP:n puoluekokouksessa käsittelyyn.

Li Andersson: Kyse itsemääräämisoikeudesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo henkilökohtaisesti kannattavansa kansalaisaloitetta.

– Mutta me olemme todenneet, että meillä ei ole mitään puolueen tai eduskuntaryhmän virallista kantaa. Tulemme suhtautumaan siihen niin, että se on omantunnon kysymys.

Li Anderssonin mielestä kyse on periaatteellisista isoista kysymyksistä, mitä tulee ihmisen itsemääräämisoikeuteen ja oikeuteen itse päättää omasta elämästään.

– Kansalaisaloite on kuitenkin minun mielestä hyvin tehty siinä mielessä, että se on aika tarkkaan harkittu, minkätyyppisissä tilanteissa ja minkälaisista parantumattomista kivuista ihmisen pitää kärsiä. Se on harkiten tehty, ei ole kyse mistään kevyesti valmistellusta esityksestä.

Andersson uskoo, että useimmissa eduskuntaryhmissä asiaan suhtaudutaan omantunnon kysymyksenä. Ylen A-studion selvityksen mukaan enemmistö kansanedustajista asettui viime vaalien vaalikonevastauksissaan eutanasian sallimisen kannalle.

– Olin aika yllättynytkin siitä, että eduskunnassa keskimäärin on aika myönteistä suhtautumista. Se (Ylen selvitys) voi nyt toisaalta ehkä antaa jotain osviittaa siitä, että voi olla ihan hyvätkin läpimenon mahdollisuudet tai ainakin jonkinlaiset, Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto oli Ylen selvityksen mukaan selvästi eutanasiamyönteisin puolue.

Henriksson: ”Pitää todella pohtia syvästi.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että kanta eutanasiaan on jokaisen edustajan päätettävissä.

– Se on omantunnon kysymys ja meillä ei ryhmässä tule olemaan mitään ryhmäpäätöstä tästä, vaan jokainen edustaja päättää itse.

Omaa kantaansa Henriksson luonnehtii varovaiseksi ja epäileväiseksi.

– Lääkäriliitto myös on kertonut sen, että se on myös lääkäreille erittäin haastava tehtävä, jos joutuvat olemaan siinä tilanteessa, että he joutuisivat päättämään jonkun elämän. Minun mielestä se on asia, jota pitää todella pohtia syvästi, mikä tässä on oikein, Henriksson sanoo.

Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasiaa.

– Minä haluan nyt seurata tätä keskustelua vielä eteenpäin, mutta minulle tämä ei ole helppo kysymys, hän jatkaa.

Essayah, Niinistö ja Soini kertoivat somessa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on ottanut kantaa eutanasiaan Iltalehden blogikirjoituksessaan.

– Oikea vastaus saattohoidon puutteisiin ei saa olla ”lupa tappaa” tai avustettu itsemurha, vaan saattohoidon kehittäminen ja sairaanhoidon henkilökunnan kouluttaminen, hän kirjoittaa.

Hän toteaa myös, että sekä Maailman että Suomen Lääkäriliitot vastustavat eutanasiaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on puolestaan kommentoinut asiaa Facebook-sivuillaan.

– Nyt aika lienee Suomessa kypsä harkitulle keskustelulle ja päätöksenteolle armokuoleman mahdollisuudesta. Olen valmis itse allekirjoittamaan aloitteen, hän kirjoittaa.

Vihreiden puoluekokouksella on myönteinen kanta armokuoleman sallimiselle.

– Armokuolemassa on siis kysymys oikeudesta arvokkaaseen ja hyvään kuolemaan tilanteessa, jossa edessä on vain pelkoa, tuskaa ja syviä kipuja, Ville Niinistö kirjoittaa päivityksessään 8.11.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on hänkin ottanut eutanasiaan kantaa plokissaan.

– Sanon suoraan niin kuin kantani on; En kannata eutanasiaa, hän kirjoittaa.

Soini sanoo, että ”kuoleman kulttuuri” on hänelle täysin vieras ja että syntymä ja kuolema ovat ”korkeammassa kädessä”.

Eutanasia-kansalaisaloitteen taustalla on tuttuja politiikan konkareita: Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Henrik Lax, Osmo Soininvaara ja Ilkka Taipale. Aloite on kerännyt nopeassa tahdissa yli 33  000 allekirjoitusta.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.