Syytteessä on mukana myös Trumpin puhelu Georgian osavaltion vaaleista vastaavalle viranomaiselle, jossa Trump vaatii tätä löytämään itselleen riittävästi ääniä osavaltion vaalituloksen kääntämiseksi voitokseen.

–  Kaikessa tässä presidentti Trump vaaransi vakavasti Yhdysvaltojen ja sen hallituksen instituutioiden turvallisuuden, demokraattien esityksessä sanotaan uutiskanava CNN:n mukaan.

Trumpin virkasyytteeseen saattaa kuulua myös kielto toimia poliittisessa virassa tulevaisuudessa.

Demokraatit esittivät, että edustajainhuone olisi vaatinut saman tien Penceä käynnistämään Trumpin viraltapanon, mutta republikaanit torppasivat pikaisen äänestyksen esityksestä. Edustajainhuone äänestää asiasta huomenna, minkä jälkeen Pencellä on 24 tuntia aikaa toimia.

Demokraateilla on enemmistö edustajainhuoneessa, joten syytteen läpimeno on todennäköistä. Sen jälkeen asia etenisi senaattiin, jossa virkarikosoikeudenkäyntiä ei luultavasti ehdittäisi käydä ennen Trumpin virkakauden päättymistä.

Pencen on kerrottu harkitsevan Trumpin viraltapanon käynnistämistä, mutta ainakaan toistaiseksi mikään ei ole viitannut siihen, että hän aikoisi toimia.

Jos Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte, hänestä tulee ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka joutuu virkasyytteeseen kahdesti.

Viraltapano epätodennäköinen ennen kauden päättymistä

Vaatimukset Trumpin viralta panemiseksi ovat kiihtyneet Yhdysvalloissa viime viikolla tapahtuneen kongressin valtausyrityksen jälkeen. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: presidentin tuomitseminen virkarikoksesta ja viraltapano kongressissa tai syrjäyttäminen perustuslain 25. lisäyksen nojalla.

Trumpin viraltapano ennen hänen presidenttikautensa päättymistä 20. tammikuuta on hyvin epätodennäköistä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala aiemmin tänään.

Virkarikossyytteen ensisijainen tarkoitus ei olekaan hänen mukaansa Trumpin viraltapano. Ensinnäkin demokraateille on symbolisesti tärkeää reagoida kongressitalon tapahtumiin. Jos Trump saisi senaatissa langettavan tuomion virkarikoksesta presidenttikautensa jälkeenkin, senaatti voisi päättää estää Trumpia enää pyrkimästä julkiseen virkaan.

Trumpin ote republikaaneista voi livetä

Trumpin tiedetään pohtineen presidentiksi pyrkimistä 2024. Sekä demokraateilla että osalla republikaaneista olisi motivaatiota tukkia Trumpilta tämä mahdollisuus.

–  Ihan jo sillä, että hän puhuu siitä, hän tietyllä tavalla pitää republikaanipuoluetta otteessaan. Eli se (vaalikelpoisuuden menettäminen) muuttaisi Trumpin ja republikaanipuolueen dynamiikkaa, Annala arvioi.

On epäselvää, olisiko senaatissa riittävästi tukea langettavan tuomion antamiseksi. Siihen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, eli todennäköisesti 17 republikaanin pitäisi liittyä mukaan rintamaan.

–  Se ei ole ihan vähän, mutta tässä tilanteessa se ei vaikuta täysin mahdottomaltakaan.

Trumpin syrjäyttämisvaihtoehdoista perustuslain 25. lisäyksen käyttäminen olisi nopeampi, mutta epätodennäköisempi keino. Se vaatisi sitä, että varapresidentti Pence ja enemmistö hallituksen jäsenistä katsoisi presidentin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäviään, jolloin he veisivät Trumpilta valtaoikeudet.

Pykälä on aikanaan laadittu sellaisia tapauksia varten, joissa presidentti on esimerkiksi koomassa. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, voidaanko sitä soveltaa Trumpin tapauksessa.

Trump voi yrittää armahtaa itsensä

Trumpia saattaa odottaa viimeviikkoisesta väkivaltaan yllyttämisestä myös rikossyytteitä presidenttikauden jälkeen.

On mahdollista, että Trump yrittää käyttää vielä presidenttinä ollessaan armahdusoikeutta itseensä. Kukaan presidentti ei ole tehnyt niin, joten sen laillisuudesta ei ole ennakkotapausta. Asia menisi luultavasti korkeimpaan oikeuteen.

–  En ole keksinyt mitään syytä, miksi Trump ei tekisi sitä. Eihän hän siinä mitään häviäkään, Annala ennakoi.

Presidentin armahdusoikeus koskee vain liittovaltiotason syytteitä, joten onnistunut itsensä armahtaminenkaan ei suojaisi Trumpia osavaltiotason syytteiltä. Häneen kohdistuu esimerkiksi talousrikostutkintoja New Yorkissa.