Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vakuuttanut tyytyväisyyttään EU:n puolustuksen viime viikolla julkaistuun tiekarttaan ja etenkin sen droonimuuriin.

EU:n puolustuskomissaari, Suomessa syyskuun lopulla vieraillut Andrius Kubilius sanoi hiljattain, että droonimuuri voitaisiin saada valmiiksi jopa vuodessa.

Siitä, kuka sen maksaa, miten se toteutetaan ja mihin se asettuu, onkin sitten vähemmän toiveikkaita ja varsinkaan yhdenmukaisia näkemyksiä.

Hajauttamista hankalampi ongelma on Etelä- ja Keski-Euroopan jäsenmaiden yleinen nihkeys asialle. Isoista EU-maista vastahangassa ovat olleet niin Italia, Ranska kuin Saksa, joskin eri syistä.

– Turha sitä on kieltää, että tämä on ja tästä tulee vaikea asia unionin yhtenäisyydelle. Suomesta sitä voi olla vaikea käsittää, mutta sympatioista Ukrainaa kohtaan huolimatta sota ja Venäjän uhka eivät juuri kiinnosta päivänpoliittisilla agendoilla niissä maissa, jotka ovat fyysisesti kauempana Venäjästä, Heinäluoma sanoi Demokraatille Strasbourgissa.

– Kompromisseilta ei voi välttyä. Ja vaikka en yleensä pidä näistä puheista: nyt olisi Keski- ja Etelä-Euroopan jäsenmaiden aika osoittaa solidaarisuutta. Koronaelvytyksessä esimerkiksi Espanja ja Italia saivat niin ison potin, että se ruokkii niiden talouskasvua edelleen. Myös brexitin jälkeen Britannian kanssa kauppaa tehneitä maita tuettiin, Niinistö komppasi.

ASIASSA on myös laajempi ulottuvuus. Toisin kuin eduskunnassa, EU-parlamentissa ei tunneta ryhmäkuria, ja toisaalta hyvinkin yllättävät ryhmät voivat löytää toisensa joissain kysymyksissä.

Droonimuurissa ja koko puolustuspaketissa näin on käynyt parlamentin äärillä: laitaoikeisto ja osa vasemmistoryhmästä vastustaa sotilaallisia hankintoja ja osin myös tukea Ukrainalle. Edellisiä motivoi Venäjä-mielisyys, jälkimmäiset perustelevat kantojaan EU:n militarisoitumisen vastustamisella ja ”rauhan asialla”.

Parlamentin vasemmistoryhmä on jakaantunut pääosin niin, että pohjoismaiset edustajat – mukaan lukien Suomen Li Andresson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo – sekä Baltian maiden ja Puolan mepit kannattavat puolustushankintoja, muut vastustavat.

Heinäluoman S & D, Niinistön Greens, konservatiivien EPP ja keskustalainen Renew liittoutuivat aiemmin Pro Eurooppa -teemalla pääasiassa laitaoikeiston uhan torjumiseksi.

Heinäluoman mukaan hän ja toinen demarimeppi Maria Guzenina ovat saaneet viestin droonimuurista ja puolustuspaketin painotuksista ””hyvin perille omassa ryhmässä”. Silti riski Keski- ja Etelä-Euroopan maiden irtaantumisesta ainakin osista puolustuksen tiekarttaa on todellinen.

– Irtiottoja on tullut ja näkisin, että niitä tulee lisää. Se kannattaa muistaa myös Suomessa: hallituksen on syytä olla aktiivinen ja etukenossa vaikuttamistyössä, eikä tuudittautua liikaa tyytyväisyyteen, Heinäluoma neuvoo.