Komissio esitteli tänään ”puolustuksen tiekartan” eli puolustuksen vahvistamissuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Komission mukaan tämä on raja, johon mennessä EU:n on oltava valmiina vastaamaan kaikenlaisiin aggressioihin ja luomaan riittävä pelote vastustajilleen.

-  Militarisoitunut Venäjä muodostaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkuvan uhan Euroopan turvallisuudelle, tiekartassa todetaan.

Komissio ehdottaa muun muassa EU:n yhteisiä lippulaivahankkeita puolustuksen vahvistamiseksi. Jäsenmaat voivat osallistua lippulaivahankkeisiin oman tahtonsa mukaan, ja päävastuu puolustuksesta ja sen suunnittelusta on yhä jäsenmailla. Komission rooli taas on koordinoida ja avustaa rahoitusmallien pohdinnassa.

Komission tavoite droonipuolustusjärjestelmän osalta on kunnianhimoinen. Komissio toivoo, että järjestelmä olisi jo täysin toimintakykyinen vuoden 2027 loppuun mennessä.

Järjestelmä halutaan saada aluille jo vuoden 2026 alussa, ja jäsenmaiden toivotaan antavan poliittisen siunauksensa asialle tämän vuoden loppuun mennessä.

DROONIPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN rahoittaminen on herättänyt keskustelua. Esimerkiksi Suomi olisi toivonut, että kaikki EU:n jäsenmaat kantavat kortensa kekoon muurin rahoittamiseksi.

-  Kun mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta 20 vuoden ajan Euroopan unionissa taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa. Tämä on yhteinen asia. Suomella, Pohjois-Euroopan mailla ja Itämeren mailla on kaikki oikeus vaatia solidaarisuutta tässä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi syyskuussa.

Suomen aloite kohtasi kuitenkin nihkeyttä, eivätkä monet jäsenmaat olleet halukkaita lompakkojensa avaamiseen. Lisäksi monet Etelä-Euroopan maat ovat esittäneet vaatimuksia, että droonipuolustusta kehitetään koko Euroopan mantereen suojaksi, ei vain itärajalle, kuten komission ajatus alun perin oli. Nyt näyttää siltä, että muuri on laajenemassa nimenomaan koko Euroopan suojaksi, mistä esimerkiksi Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti keskiviikkona varauksia. Suomen mukaan resurssit tulisi keskittää sinne, missä uhka on suurin.

Lisäksi droonimuurin rahoitusmalli on yhä kysymysmerkki.

Komission korkea virkamies totesi keskiviikkona, että droonijärjestelmän rahoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi 150 miljardin Safe-puolustuslainavälinettä, josta lainaamiseen myös Suomi on ilmaissut alustavan kiinnostuksensa. Virkamies ei myöskään sulkenut pois mahdollisuutta, että muuria rahoitettaisiin osin myös yhteisistä EU-varoista. Asia on kuitenkin jäsenmaiden päätettävissä.

Odotettavissa onkin, että asiasta on luvassa vääntöä ennen kuin rahoituksesta saadaan sovittua.

Ylipäätään komission tiekartta ei esittänyt torstaina juurikaan uusia rahoitusmalleja puolustukselle, vaan rahoituksessa nojataan EU:n seuraavaan monivuotiseen budjettiin ja Safe-puolustuslainavälineen käyttöön.

KOMISSIO haluaa lisäksi vauhdittaa EU:n yhteisiä puolustushankintoja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että jäsenmaat tekevät vähintään 40 prosenttia puolustushankinnoistaan vähintään kahden maan yhteishankintoina vuoden 2027 loppuun mennessä, mikä on merkittävä nousu nykytilanteeseen nähden.

Lisäksi komissio haluaa satsauksia niin EU:n avaruusohjelman kuin ilmapuolustuksen laajempaan parantamiseen. Komissio haluaa luoda niin sanotun ”eurooppalaisen ilmakilven”, joka kattaisi koko ilmapuolustus- ja ohjustorjuntakirjon ja olisi täysin yhteentoimiva Naton järjestelmien kanssa.

Komissio on jo aiemmin esitellyt monia puolustuksen parantamiseen tähtääviä hankkeita ja uusia rahoitusmalleja, joita nyt julkaistu tiekartta täsmentää.

Tarkoitus on asettaa aikataulu sille, miten EU-maat paikkaavat puolustuksen vajeita. Ajatuksena on, että jäsenmaat paikkaavat näitä vajeita yhdessä ”jäsenmaiden koalitioissa”.