Liiton mukaan vaakalaudalla on Suomen selviytyminen kriiseissä ja suomalaisten työllisyys.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitusta luopumaan inhouse-yhtiöiden yksityistämisestä.

Asiantuntijoiden mukaan vaatimus vähintään kymmenen prosentin omistusosuudesta ja pakkokilpailutus rikkovat perustuslakia. Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut, että tämä vähimmäisomistusvaatimus nostaisi julkisen sektorin kustannuksia ja vaikuttaisi haitallisesti markkinoihin.

SUOMEN talous ja työllisyys ovat kriisissä hallituksen leikkausten vuoksi, hän huomauttaa. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, suomalaisilla voi Ekströmin mukaan edessä uusi Caruna-puhallus, jossa kotimainen palvelu päätyy kansainvälisten sijoittajien rahasammoksi.

Jos minimiohjausrajaus säädetään inhouse-yhtiöihin, niin edessä on julkisten palvelujen häviäminen kokonaan, Ekström varoittaa.

– Koronan aikana todettiin selvästi, että vahvat julkiset palvelut pelastivat Suomen talouden.

JULKISET palvelut takaavat Suomen turvallisuuden, JHL painottaa ja muistuttaa, että sairaaloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen on toimittava kriiseissä. Niiden tukena on julkiset inhouse-yhtiöt, jotka tuottavat muun muassa ruoka- ja siivouspalveluja sekä pitävät huolen jäte- ja vesihuollosta.

Inhouse-yhtiö on julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistama yritys. Lisäksi valtion virastoilla on yhteisiä inhouse-yhtiöitä.

Ekström muistuttaa, että inhouse-yhtiöiden palveluista on hyötyä paikallisille ja alueellisille yrittäjille.

– Suomalaiset pienyrittäjät ovat pitäneet pienet kunnat elinvoimaisina. Jos kansainväliset pääomasijoittajat tuottavat jatkossa julkisia palveluja, yrittäjien on mahdotonta menestyä julkisissa kilpailuissa, koska rahapiirit voivat tarjota palvelujaan pienemmillä kustannuksilla.

Työntekijöiden toimeentulo heikkenee, kun pääomasijoittajien shoppailemat työehtosopimukset leikkaavat palkkoja, JHL varoittaa.

– Alenevat palkat pienentävät ostovoimaa ja se näkyy yrittäjien palvelujen menestymisessä. Samalla kuntien elinvoima heikkenee entisestään, kun verotulot pienenevät.