– En lähde Norwegianille tuomiopäivää julistamaan, mutta sen taloustilanne on kireä. Lentoyhtiö on laajentunut hyvin aggressiivisesti, ja sillä on paljon velkaa. Tosin he ottivat jo hieman takaisinpäin, Mäntynen sanoo viitaten Norwegianin linjaukseen, jonka mukaan sen strategia on nyt siirtyä kasvusta kannattavuuteen.

Mäntynen toimii johtajana globaalissa suunnittelu- ja konsulttiyhtiö WSP:ssä. Hänen mukaansa Norwegianilla on ollut takaiskuja lentokaluston hankinnassa ja valinnassa.

– Norwegian esimerkiksi hankki näitä sittemmin surullisenkuuluisia, turma-alttiiksi osoittautuneita Boeing 737 Max -koneita. Merkittävä osa heidän koneistaan oli tätä mallia. Yhtiö on ylipäänsä investoinut vahvasti moderniin kalustoon, mikä sekin on tuonut velkoja.

Nyt Norwegian on peruuttanut kysynnän laskun vuoksi 22 Euroopan ja Yhdysvaltain välistä kaukolentoa maaliskuun alun ja toukokuun 5. päivän väliltä. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut vähentäneensä tämän vuoden kapasiteettiaan 15 prosenttia.

– Perjantaihin mennessä Norwegian oli myynyt kaksi kolmasosaa maaliskuun matkustajapaikoistaan, kertoi Norwegianin tiedottaja Tarja Valde-Brown  lauantaina.

Finnairinkaan asetelma ei ole professori Mäntysen mukaan helppo. Suomalaisyritys on panostanut kaukolentoihin Kiinaan ja Japaniin.

– Voisi sanoa niin, että Finnairin näkymät ovat kahtalaiset. Koronakriisi iskee rajusti Finnairin bisneksen ytimeen sikäli, että sen strategiassa Pohjois-Aasialla on tärkeä osa.

Mäntysen mukaan tämänhetkinen poikkeustilanne tarkoittaa sitä, että mikään lentoyhtiö ei voi tehdä äkillisiä päätöksiä lentoreittiensä muuttamisesta. Siinä mielessä vallitseva tilanne jatkuu ainakin toistaiseksi.

Finnair on koronakriisissä Norwegianiin verrattuna paremmassa asemassa.

– Finnairin taloustilanne on hyvä, heillä on vahva kassa. Kyllä Finnair kestää tätä vielä kohtuullisesti. Mutta ei Finnairkaan ole haavoittumaton.

Lentoliikenteessä on ollut turbulenssia jo ennen koronavirushuolia.

– Se on ollut erittäin kilpailu ala, on ylikapasiteettia ja pudotuspeli on aina kovaa. Koronakriisin kaltaiset ja lievemmätkin notkahdukset ovat vain viimeinen niitti sellaisille lentoyhtiöille, joilla on jo valmiiksi heikko talous, Mäntynen korostaa.

Hänen mukaansa näyttää ainakin tässä vaiheessa siltä, että koronavirus tuo lentoliikenteeseen isomman taantuman kuin esimerkiksi Persianlahden sota 2000-luvun alussa tai sars-virus hieman myöhemmin.

– Lentomatkailun toipuminen sars-pudotuksen jälkeen kesti osapuilleen yhdeksän kuukautta. Nyt on meneillään sarsiin verrattuna paljon dramaattisempi tilanne.

Mäntynen muistuttaa, että esimerkiksi Kiinassa lentomatkojen kysyntä on pudonnut lyhyessä ajassa 70 prosenttia.

Samoin joissakin Aasian maissa lentoyhtiöt ovat pistäneet yli puolet koneistaan seisomaan kentälle.

– On arvioitu, että koronavirus aiheuttaa tänä vuonna jopa sadan miljardin euron tulonmenetykset maailman lentoliikenteessä. Suomeen ulkomaalaiset tuovat noin viisi miljardia euroa vuodessa, aikamoinen lovi tulee siihenkin, professori summaa.

STT–Pertti Mattila