Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Neuvos jäseniin kuuluva Venäjä on yksi suurimmista rahoittajamaista. Se ei ole kuitenkaan maksanut jäsenmaksua helmikuun 2017 jälkeen vastalauseena yleiskokouksen vuosien 2014 ja 2015 päätöksille, joilla rajoitettiin Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia Krimin miehityksen takia. Turkki ilmoitti tämän vuoden alussa, ettei maa aio toimia jatkossa suurena rahoittajamaana.

– Järjestön taloudellinen tilanne on hankala, mutta sen suurin ongelma on se, että ihmisoikeudet ovat järjestön joidenkin jäsenmaiden osalta politisoituneet, kertoo Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.).

Guzenina on myös huolissaan nykyisestä kehityksestä, jossa jäsenmaat sivuuttavat yhteisön perusarvoja ja jättävät ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot  täytäntöön panematta.

Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajuus lankeaa Suomelle tämän vuoden marraskuussa. Ajankohta on varsin erityinen, koska järjestö täyttää 70 vuotta. Guzenina kertookin, että pessimistisimmät ovat pohtineet, tuleeko järjestö näkemään 80-vuotisjuhlapäiväänsä.

Suomen valtuuskunnasta yleiskokouksen syysistuntoon osallistuvat Maria Guzeninan lisäksi Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.), Anne Louhelainen (sin.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Kokoukseen odotetaan osallistuva yli 700 kansanedustaajaa eri maista.