Politiikka

”Ei ole olemassa yhtenäistä maahanmuuttajien joukkoa” – STTK luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK haluaa helpottaa maahanmuuttoa.

– Työvoiman saatavuusharkinnasta voitaisiin luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu, puheenjohtaja Antti Palola painotti STTK:n edustajiston kokouksessa.

Hän muistutti, että jos suomalaisia ei riitä täyttämään työvoiman tarvetta, pitkällä aikavälillä tarvitaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.

– Yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman.

Palola huomautti, ettei ole olemassa yhtenäistä maahanmuuttajien joukkoa. Ryhmä on hyvin moninainen.

– Siihen kuuluu Suomeen työn takia tulleita osaajia ja ammattilaisia, rakkauden perässä tulleita, opiskelijoita, pakolaisia, turvapaikanhakijoita, perheen yhdistämisen kautta tulleita ja niin edelleen. Moni käy täällä vain kääntymässä ja lähtee pois esimerkiksi vaikean kielen, ikävän sään tai haastavan byrokratian takia.

”Sanomme ehdottomasti ei palkkojen polkemiselle.”

Palola perustelee saatavuusharkinnasta luopumista sillä, että vastoin yleistä luuloa maahanmuuttajista monet tulevat hänen mukaansa Suomeen nimenomaan opiskelemaan ja tekemään töitä. Heillä on myös usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.

– Saatavuusharkinta usein lisää byrokratiaa ja viivästyttää työvoiman hankintaa tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy. Lisäksi monet ammatit on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta.

STTK ei Palolan mukaan tingi reunaehdoista, kun maahanmuutto lisääntyy. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti.

– Sanomme ehdottomasti ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. Myös ammattiliitoilla on merkittävä rooli säällisten työehtojen noudattamisen valvomisessa.

”Voi olla, että jatkossa näemme enemmän mielenilmauksia – pahimmassa tapauksessa selkkauksia.”

Palola kävi puheessaan läpi myös työmarkkinoiden sopimuskierrosta, joka on loppusuoralla. STTK:n arvio on, että palkkaratkaisujen osalta kierros oli keskitetympi kuin tulopoliittiset kokonaisratkaisut konsanaan.

Hän piti selvänä, että kehitys vie nykyistä laajempaa paikallista, työpaikkakohtaista, sopimista.

– Pelkän työnantajan ”hyvän tahdon” varaan paikallista sopimista ei voi eikä pidä jättää. Tasapaino varmistetaan yleissitovuudella, työ- ja virkaehtosopimuksin sekä toimivalla luottamusmiesjärjestelmällä.

STTK:ta mietityttää myös kolmikannan tulevaisuus, kun nyt ”hallitus vie ja järjestöt vikisevät”.

– Voi olla, että jatkossa näemme enemmän viime talven kaltaisia, hallituksen toimintaan tyytymättömien kansalaisten tai etujärjestöjen mielenilmauksia – pahimmassa tapauksessa selkkauksia, Palola varoitti, jos sama meno jatkuu.

”Tällainen puhe tuntuu vieraalta ja vastenmieliseltä.”

Huolenaihe on myös nuorten syrjäytyminen. STTK haluaa vauhdittaa ponnisteluja irti syrjäytymisen kierteestä. Järjestö on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä tavoitteenaan, että useampi suorittaisi sen jälkeen toisen asteen tutkinnon.

– Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ei nykymaailmassa pitkälle pärjää, ja oppivelvollisuuden pidentämisestä hyötyisivät erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat nuoret, Palola muistutti.

STTK haluaa myös toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi. Sillä olisi erityinen merkitys vähävaraisille perheille ja nuorille.

Palola piti hieman absurdina huolta alhaisesta syntyvyydestä – maassa, jossa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten mahdollisuuksia täysipainoiseen työuraan ja yksilön valinnan vapautta.

– Miksi ette tee lapsia? Tällainen puhe tuntuu vieraalta ja vastenmieliseltä, joka kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, Palola painotti.

Samaan aikaan ei saada aikaan uudistuksia, jotka helpottaisivat perheen perustamista. Palola ihmetteli suuresti, että tämäkään hallitus ei toteuttanut perhevapaauudistusta lukuisista hyvistä malleista huolimatta.

– Kovin harvasta asiasta vallitsee niin yksimielinen poliittinen hyrinä kuin tarpeesta uudistaa ja modernisoida suomalainen perhevapaajärjestelmä. Mutta edelleen se siirtyy hamaan tulevaisuuteen, Palola kritisoi.

Kehysriihen päätöksillä hallitus hänen mukaansa vain hankaloitti nuorten mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuutta ja perheenperustamista.

– Ei mitään päätä eikä häntää, Antti Palola summasi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat