”Ei ole ollut riemumarssia Uralille” – EK:n entinen työmarkkinajohtaja näkee liittokierroksella huolestuttavia merkkejä

Kuva: Pekka Sipola
Elinkeinoelämän keskusliiton eäkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.

– Eihän tämä ole ollut sellaista riemumarssia Uralille, mitä ehkä jotkut kuvittelivat. Tässähän on ollut nyt selviä huolestuttaviakin merkkejä nähtävissä, EK:n eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen toteaa käynnissä olevasta liittokierroksesta.

Hänen mukaansa liitoilla on nyt näytön paikka, ja se koskee muitakin kuin neuvottelujen kärjessä olevia vientiliittoja.

– Tiedän, että ainakin työnantajapuolella liitot ovat halunneet päästä tähän tilanteeseen. Nyt niiden pitää tietysti pikku hiljaa alkaa näyttää, pystyvätkö ne lunastamaan myös vastuun, minkä liittojohtajuus työmarkkinoilla tuo tullessaan.

Työntekijäpuolelta on ihmetelty, että keskusjärjestösopimuksista luopuneet työnantajat näyttäisivät kuitenkin koordinoivan tlannetta ja vetävät neuvotteluissa nollalinjaa. Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on ihmetellyt, että näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille.

– Minä pidän sitä ihan luonnollisena, että varmaan molemmin puolin sekä palkansaaja- että työnantajapuolella on tiettyä koordinaatiota. En minä sitä pidä huonona, Laatunen näkee.

”Ollaanko tässä ryyppäämässä fataalia.”

Huolestuttavista merkeistä Laatunen mainitsee Metsäteollisuuden ja Paperiliiton vahvan vastakkainasettelun. Sillä voi olla vaikutuksensa teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvotteluihin.

– Ja sitten jos katsoo, mitä SAK:n hallitus on päättänyt, niin siellä liitot ovat päättäneet nostaa valmiuttaan. Yleensä jos sanotaan, että SAK:n liitot nostavat valmiutta, niin samalla ne nostavat myös palkankorotustavoitteitaan. Silloin tietysti näin ulkopuolisena tulee mieleen se, että ollaanko tässä ryyppäämässä fataalia tämän parhaimman sopimisen momentumin osalta.

– Kun joudutaan voimakkaisiin vastakkainasetteluihin neuvotteluissa, se tietää yleensä sitten sitä, että joko ratkaisun hinta kallistuu tai joudutaan työtaisteluihin.

Toisaalta Laatunen kehuu, että vientiliittojen osalta on puolin ja toisin hyvät ja kokeneet neuvottelijat.

– Niin kauan kun ei ole mitään suoranaista vahinkoa tapahtunut, aina voidaan tehdä korjausliikkeitä. Mutta mitä pidemmälle tilanne ajelehtii voimakkaasti ristiriitaisena, sen huonompi se on.

Moitteet Sipilälle: ”Täysin tarpeeton kannanotto”.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi hiljattain, että nollalinja palkankorotuksissa olisi kohtuuton. Pari päivää sitten hän puolestaan liputti paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta.

– Näistähän on historiassa lukuisia esimerkkejä, kun pääministeri tai joku muu johtava poliitikko alkaa julkisuudessa sanomaan, mikä on oikea palkankorotustaso tai -luku. Ne ovat aina kääntyneet itseään vastaan.

– Kyllä minusta hallituksen tehtävä on tietysti seurata neuvotteluja tarkasti ja tavata keskeisiä neuvottelijoita sekä pyrkiä sitä kautta pysymään tilanteen tasalla, tukemaan ja rohkaisemaan järkevien ratkaisujen aikaansaamisessa. Ei pidä lähteä tekemään julkisia arvioita.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan mielestä Sipilän nolla on kohtuuton -kannanotto oli ”täysin tarpeeton”.

– Minusta sen olisi voinut jäädä tekemättä, Laatunen sanoo.

”Vai oliko hänellä vilpitön kempeleläisen yritysjohtajan usko.”

Eilen julkaistiin tutkija Matti Hirvolan kirja Luottamuksen loppu? (Kalevi Sorsa -säätiö) Juha Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta. Se on ollut myrskyisä matka yhteiskuntasopimusneuvotteluineen ja pakkolakeineen.

Kenen talutusnuorassa Juha Sipilä oli, kun hän lähti toimiin 2015?

– Minä en sitä osaa sanoa, että oliko hän kenenkään vai oliko hänellä vilpitön kempeleläisen yritysjohtajan usko, että näin tämä menee. Kyllä minä sanoisin, että oli siinä asemassa kuka tahansa niin ohuella työmarkkinoiden tuntemuksella, niin kyllä se varmaan oli se suurin selittävä tekijä.

Laatunen summaa Sipilän toiminnan ja siitä syntyneiden prosessien vaikutuksia tähän asti.

Kikyyn johtanut prosessi on Laatusen mielestä vahvistanut työnantajapuolella jo pidempään olleen halun, että siirrytään puhtaasti liittokohtaiseen sopimustoimintaan ja neuvottelukulttuuriin.

– EK:han on ilmoittanut, että työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelussa he ovat edelleen mukana, mutta kyllä tällä se vaikutus on, että jos työmarkkinakeskusjärjestön toimivallasta yksi osa leikataan pois, kyllä se heikentää kokonaisuutta. Sananvalta ei varmaan ole enää sama, mitä se oli vanhalla EK:lla. Matti Hirvolan tutkimuksessa lähdettiin siitä, mikä voi hyvinkin tietysti pitää paikkaansa, että samalla se vähentää ammatiyhdistysliikkeen sananvaltaa.

”Keskitetyt ratkaisut kannattaisi pitää keinovalikoimassa.”

Potkaisiko joku kolmikannan osapuolista omaan nilkkaansa?

– Nythän tietysti nähdään ensimmäinen vaihe liittoneuvotteluja, kuinka hyvin se toimii. Minä olen itsekin sitä mieltä, että on ihan oikea suunta, että mennään liitto- ja työpaikkakohtaiseen sopimiseen enenevässä määrin.

– Mutta maailma ei ole stabiili tulevaisuudessakaan eivätkä tule olemaan työmarkkinatkaan. Sen vuoksi minun mielestäni kannattaisi pitää keinovaliokoimassa myös keskitetyt ratkaisut. Silloin kun on hädän hetki ja kriisi, keskitetty ratkaisu on tyypillinen kriisiajan ratkaisu, niin kuin nämä pari viimeistä ovat olleet. Se, että (EK:n) sääntöihin kirjoitetaan, että sitä ei voida enää käyttää, sitä olen kritisoinut enkä ole pitänyt viisaana.

Jos vallan näkökulmasta tarkastelee, menettikö jokin osapuoli erityisesti kolmikannasta valtaa?

– Sanoisin näin, jos kolmikannalla ymmärretään lainsäädäntöön vaikuttamista, kukaan ei ole vielä teoriassa menettänyt mitään. Mutta jos se vaikuttaa järjestöjen keskinäiseen luottamukseen – siis se että on tapahtunut nyt tällainen myllerrys istuvan hallituksen aikana ja siinä työmarkkinapartit ovat olleet eri leireissä – näen, että silloin siinä on hävinnyt kumpikin työmarkkinaosapuoli ja siinä tulee häviämään myös koko suomalainen yhteiskunta.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.