Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Ei ole ollut riemumarssia Uralille” – EK:n entinen työmarkkinajohtaja näkee liittokierroksella huolestuttavia merkkejä

Elinkeinoelämän keskusliiton eäkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.

– Eihän tämä ole ollut sellaista riemumarssia Uralille, mitä ehkä jotkut kuvittelivat. Tässähän on ollut nyt selviä huolestuttaviakin merkkejä nähtävissä, EK:n eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen toteaa käynnissä olevasta liittokierroksesta.

Hänen mukaansa liitoilla on nyt näytön paikka, ja se koskee muitakin kuin neuvottelujen kärjessä olevia vientiliittoja.

– Tiedän, että ainakin työnantajapuolella liitot ovat halunneet päästä tähän tilanteeseen. Nyt niiden pitää tietysti pikku hiljaa alkaa näyttää, pystyvätkö ne lunastamaan myös vastuun, minkä liittojohtajuus työmarkkinoilla tuo tullessaan.

Työntekijäpuolelta on ihmetelty, että keskusjärjestösopimuksista luopuneet työnantajat näyttäisivät kuitenkin koordinoivan tlannetta ja vetävät neuvotteluissa nollalinjaa. Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on ihmetellyt, että näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille.

– Minä pidän sitä ihan luonnollisena, että varmaan molemmin puolin sekä palkansaaja- että työnantajapuolella on tiettyä koordinaatiota. En minä sitä pidä huonona, Laatunen näkee.

“Ollaanko tässä ryyppäämässä fataalia.”

Huolestuttavista merkeistä Laatunen mainitsee Metsäteollisuuden ja Paperiliiton vahvan vastakkainasettelun. Sillä voi olla vaikutuksensa teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvotteluihin.

Lisää aiheesta

– Ja sitten jos katsoo, mitä SAK:n hallitus on päättänyt, niin siellä liitot ovat päättäneet nostaa valmiuttaan. Yleensä jos sanotaan, että SAK:n liitot nostavat valmiutta, niin samalla ne nostavat myös palkankorotustavoitteitaan. Silloin tietysti näin ulkopuolisena tulee mieleen se, että ollaanko tässä ryyppäämässä fataalia tämän parhaimman sopimisen momentumin osalta.

– Kun joudutaan voimakkaisiin vastakkainasetteluihin neuvotteluissa, se tietää yleensä sitten sitä, että joko ratkaisun hinta kallistuu tai joudutaan työtaisteluihin.

Toisaalta Laatunen kehuu, että vientiliittojen osalta on puolin ja toisin hyvät ja kokeneet neuvottelijat.

– Niin kauan kun ei ole mitään suoranaista vahinkoa tapahtunut, aina voidaan tehdä korjausliikkeitä. Mutta mitä pidemmälle tilanne ajelehtii voimakkaasti ristiriitaisena, sen huonompi se on.

Moitteet Sipilälle: “Täysin tarpeeton kannanotto”.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi hiljattain, että nollalinja palkankorotuksissa olisi kohtuuton. Pari päivää sitten hän puolestaan liputti paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta.

– Näistähän on historiassa lukuisia esimerkkejä, kun pääministeri tai joku muu johtava poliitikko alkaa julkisuudessa sanomaan, mikä on oikea palkankorotustaso tai -luku. Ne ovat aina kääntyneet itseään vastaan.

– Kyllä minusta hallituksen tehtävä on tietysti seurata neuvotteluja tarkasti ja tavata keskeisiä neuvottelijoita sekä pyrkiä sitä kautta pysymään tilanteen tasalla, tukemaan ja rohkaisemaan järkevien ratkaisujen aikaansaamisessa. Ei pidä lähteä tekemään julkisia arvioita.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan mielestä Sipilän nolla on kohtuuton -kannanotto oli “täysin tarpeeton”.

– Minusta sen olisi voinut jäädä tekemättä, Laatunen sanoo.

“Vai oliko hänellä vilpitön kempeleläisen yritysjohtajan usko.”

Eilen julkaistiin tutkija Matti Hirvolan kirja Luottamuksen loppu? (Kalevi Sorsa -säätiö) Juha Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta. Se on ollut myrskyisä matka yhteiskuntasopimusneuvotteluineen ja pakkolakeineen.

Kenen talutusnuorassa Juha Sipilä oli, kun hän lähti toimiin 2015?

– Minä en sitä osaa sanoa, että oliko hän kenenkään vai oliko hänellä vilpitön kempeleläisen yritysjohtajan usko, että näin tämä menee. Kyllä minä sanoisin, että oli siinä asemassa kuka tahansa niin ohuella työmarkkinoiden tuntemuksella, niin kyllä se varmaan oli se suurin selittävä tekijä.

Laatunen summaa Sipilän toiminnan ja siitä syntyneiden prosessien vaikutuksia tähän asti.

Kikyyn johtanut prosessi on Laatusen mielestä vahvistanut työnantajapuolella jo pidempään olleen halun, että siirrytään puhtaasti liittokohtaiseen sopimustoimintaan ja neuvottelukulttuuriin.

– EK:han on ilmoittanut, että työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelussa he ovat edelleen mukana, mutta kyllä tällä se vaikutus on, että jos työmarkkinakeskusjärjestön toimivallasta yksi osa leikataan pois, kyllä se heikentää kokonaisuutta. Sananvalta ei varmaan ole enää sama, mitä se oli vanhalla EK:lla. Matti Hirvolan tutkimuksessa lähdettiin siitä, mikä voi hyvinkin tietysti pitää paikkaansa, että samalla se vähentää ammatiyhdistysliikkeen sananvaltaa.

“Keskitetyt ratkaisut kannattaisi pitää keinovalikoimassa.”

Potkaisiko joku kolmikannan osapuolista omaan nilkkaansa?

– Nythän tietysti nähdään ensimmäinen vaihe liittoneuvotteluja, kuinka hyvin se toimii. Minä olen itsekin sitä mieltä, että on ihan oikea suunta, että mennään liitto- ja työpaikkakohtaiseen sopimiseen enenevässä määrin.

– Mutta maailma ei ole stabiili tulevaisuudessakaan eivätkä tule olemaan työmarkkinatkaan. Sen vuoksi minun mielestäni kannattaisi pitää keinovaliokoimassa myös keskitetyt ratkaisut. Silloin kun on hädän hetki ja kriisi, keskitetty ratkaisu on tyypillinen kriisiajan ratkaisu, niin kuin nämä pari viimeistä ovat olleet. Se, että (EK:n) sääntöihin kirjoitetaan, että sitä ei voida enää käyttää, sitä olen kritisoinut enkä ole pitänyt viisaana.

Jos vallan näkökulmasta tarkastelee, menettikö jokin osapuoli erityisesti kolmikannasta valtaa?

– Sanoisin näin, jos kolmikannalla ymmärretään lainsäädäntöön vaikuttamista, kukaan ei ole vielä teoriassa menettänyt mitään. Mutta jos se vaikuttaa järjestöjen keskinäiseen luottamukseen – siis se että on tapahtunut nyt tällainen myllerrys istuvan hallituksen aikana ja siinä työmarkkinapartit ovat olleet eri leireissä – näen, että silloin siinä on hävinnyt kumpikin työmarkkinaosapuoli ja siinä tulee häviämään myös koko suomalainen yhteiskunta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE