Hallitus antoi lakiesityksen pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista eduskunnalle torstaina. Mallin tarkoituksena on muuttaa työttömien ja osatyökykyisten työllistämistä passiivisesta aktiiviseen kohdentamalla palveluja nykyistä tehokkaammin.

– Pidän tärkeänä, että työnhakijaa kohdellaan yksilönä ottaen huomioon jokaisen ihmisen erilaisen tilanteen ja tarpeet. Jatkossa pääperiaatteena tulee olemaan se, että työntekijää ei jätetä yksin, kansanedustaja Paula Werning sanoo tiedotteessa.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin myötä te-toimistot siirtyvät kuntien alaisuuteen, ja siksi hallitus lisää te-toimistojen ja kuntien resursseja siten, että työnhakua varten palkataan 1200 uutta virkailijaa.

– Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaa te-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein. Ensin tehdään palvelutarpeen arviointi ja sen jälkeen työnhakijalla on koko työnhaun ajan tiivis tuki sekä muut tarvittavat palvelut, jotka auttavat ja tukevat työtöntä omatoimiseen työnhakuun, Werning kertaa pohjoismaista työvoimapalvelumallia.

Werning mukaan erona ”aiheesta parjattuun” edellisen hallituksen aktiivimalliin on se, että alueen työmarkkinatilanne ja työttömän työkyky otetaan huomioon.

– Keneltäkään ei myöskään edellytetä mitään sellaista, mihin hän ei kykene. Aktiivimallin, jonka tämä hallitus purki ensitöikseen, aikana työttömiä pelkästään kyykytettiin ja pakotettiin ottamaan työ kuin työ vastaan tai kohtuuttomat sanktiot iskivät työttömän taskuun. Jatkossa työtön saa itse valita mitä työmahdollisuuksia hän hakee, Werning sanoo.

Werning pitää työttömyysturvaan liittyviä seuraamuksia eli niin sanottuja karensseja kohtuuttomina. Lakiesityksen mukaan pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee.

Uudessa mallissa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Toinen laiminlyönti johtaisi 5 päivän karenssiin, kolmas 10 päivän karenssiin ja vasta neljännellä kerralla työttömyysturvaoikeus lakkaisi toistaiseksi.

– Pidän tätä inhimillisenä työttömän kohteluna. Ei ole reilua, että työtöntä on kohdeltu kuin hän olisi syyllistynyt rikokseen, Werning sanoo.

Nykyisin työnhakijalle tulee yleensä ensi kerralla laiminlyönnistä 60 päivän karenssi ja toisesta laiminlyönnistä puolen vuoden aikana lakkautetaan työttömyysturvaoikeus toistaiseksi. Karenssin maksimipituus lyhenee hallituksen esityksessä nykyisestä 90 päivästä 45 päivään.