Akava ilmoitti tänään järjestävänsä kahden tunnin ulosmarssin 6. helmikuuta pääkaupunkiseudulla ja muun muassa Turussa ja Tampereella. Niihin osallistuu 18 liittoa niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Poliittiset ulosmarssit ovat vastaus hallituksen kaavailemiin muutoksiin työmarkkinoilla. Arviota siitä, kuinka moni työntekijä osallistuu ulosmarsseihin, ei Akavalla ollut maanantaina tiedotustilaisuudessa antaa.

Puheenjohtaja Maria Löfgren painotti, että Akava on esittänyt omia vaihtoehtojaan ratkaisuksi kiristyneeseen työmarkkinatilanteeseen, mutta hallitus ei ole tarttunut niihin. Akavan ilmoittamat toimet ovat sen omien linjausten takia myös eri aikaan kuin muilla keskusjärjestöillä. Löfgren korosti myös Akavan halua sopimiseen.

PÄÄTÖS Akavan koordinoimista poliittisista ulosmarsseista syntyi keskusjärjestön hallituksessa perjantaina. Ulosmarsseihin osallistuvat liitot ovat tehneet päätöksensä omista lähtökohdistaan, Löfgren painottaa.

– Se ei tarkoita sitä, ettemme ole Akavan linjassa tiukasti mukana. Me edellytämme, että Suomessa ratkaisut löydetään sopimalla kuten aiemminkin vielä hankalammissa tilanteissa.

YKSI ulosmarssiin osallistuvista liitoista on noin 30 000 jäsenen Tradenomit. Edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula toteaa, ettei päätös ollut vaikea. Viime syksynä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan – siihen tuli lähes 4 000 vastausta – jäsenistö ei hyväksy hallituksen tavoitteita uudistaa työelämää ja -markkinoita.

– Minua jopa vähän yllätti, kuinka suuri täystyrmäys oli. Kovimman vastustuksen saivat aikuiskoulutuen lopettaminen, lakkorajoitukset, työttömyysturvan heikennykset ja määräaikaisen työsuhteen perusteiden poistaminen, Rantamaula kertoo Demokraatille.

Akavan neuvottelujärjestöt, joista toinen on Ylemmät toimihenkilöt YTN, eivät osallistu Akavan tai muiden keskusjärjestöjen poliittisiin mielenilmauksiin. YTN-liitoissa syntyikin eroja: Suomen Ekonomit, Juristiliitto ja Tekniikan akateemiset TEK ilmoittivat heti jäävänsä ulkopuolelle, kun taas Tradenomien lisäksi Insinööriliitto on mukana ulosmarsseissa.

Rantamaula korostaa, että Akavan hallituksessa kaikki liitot ovat olleet hyvin samanmielisiä siitä, mitä Akava tavoittelee – vaihtoehdoista ei ole tarvinnut äänestää.

– On liittoja, jotka eivät osallistu ulosmarsseihin, mutta ne eivät myöskään vastusta niitä.

KAHDEN TUNNIN ulosmarssia on jo ehditty julkisuudessa pitää aika lievänä painostustoimena, mutta Rantamaula näkee asian toisin.

– Tätä ulosmarssia ei voi vähätellä, tällä on varmasti muutakin kuin iso symbolinen arvo, vaikka emme saakaan satamia kiinni tai lentoliikennettä sekaisin, hän toteaa viitaten SAK:n ensi viikon työtaistelutoimiin.

Rantamaula kuvaa operaatiota massiiviseksi, historialliseksi toimenpiteeksi, koska Akava ei ole keskusjärjestönä järjestänyt yksin mitään tämäntyyppistä.

– Ei voi olla niin, että me olemme vain ”hiljaisia kiviä”, purnaamme kotona ja pyrimme olemaan sivistyneitä, ja emme toimi mitenkään.

Hän kehottaakin oman liiton väkeä lähtemään runsain joukoin mukaan ulosmarssiin.

RANTAMAULA toimii myös neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtajana. YTN on ”tulessa” heti syksyllä, kun teknologiateollisuus istuu työmarkkinapöytään ja päänavaajana, jos hallituksen tavoite lakiin viedystä vientivetoisesta työmarkkinamallista toteutuu.

– Seuraava työmarkkinakierros tulee olemaan tosi hurja, jos hallituksen esitykset toteutuvat. Varmaan ay-liike pyrkii lieventämään hallituksen toimien vaikutuksia. Suurena huolena on yleissitovuuden säilyminen ja miten pitkälle mennään yrityskohtaisessa sopimisessa – ja mitä sieltä on odotettavissa.

Edunvalvonnan kannalta hän ennakoi hyytävää kyytiä, jos tämä hallitus onnistuu saamaan kaikki työelämän ja sosiaaliturvan esityksensä läpi eivätkä ay-liikkeen toimet tehoa – saati sitten, jos sama meno jatkuu seuraavallakin hallituskaudella.

– Suomessa voi heittää irtisanomissuojan romukoppaan ja yleissitovuuden sen perässä. Meille luodaan kahden kerroksen työmarkkinat, ja ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta ei ole kuin rippeet jäljellä. Tämä ei ole edes kauhuskenaario.

Jojo-malli, se, että esimerkiksi työttömyysturvaa heikennetään ja vahvistetaan aina neljän vuoden välein, on Rantamaulan mielestä myrkkyä työmarkkinoille. Hän uskoo, että kaikki toivo ei ole kuitenkaan mennyttä.

– Hallituksen halukkuus ehkä alkaa kasvaa helmikuussa työtaistelutoimien myötä. Mutta nyt ongelmana on se, että työnantajien ei ole tähän asti tarvinnut kommentoida yhtään mitään. Painostustoimilla saadaan toivottavasti työnantajapuolikin reagoimaan.

AKAVAN puheenjohtaja Maria Löfgren kuvailee Demokraatille Akavan hallituksen perjantaista kokousta hedelmälliseksi ja pohdiskelevaksi. Kaikki liitot olivat keskusjärjestön linjausten takana ja päättivät yksimielisesti, millaisia toimia Akava koordinoi.

– On merkillepantavaa, että jäsenissämme on työ- ja virkasuhteisia ja myös yrittäjiä. Koko liittoperheen yhteinen tärkeä viesti oli, että olemme huolissamme hallituksen suunnitelmista.

Seuraavia askelia Akavassa ei Löfgrenin mukaan ei ole vielä mietitty, jos painostustoimella ei ole vaikutusta. Hän painottaa, että Akavassa on tapana arvioida tilannetta aina kulloisessakin hetkessä.

– Ei mennä asioiden edelle. Olemme hyvin huolella harkinneet syksystä lähtien omia toimenpiteitämme, niin teemme nyt ja tulevaisuudessakin. Helmikuun toimet on mitoitettu niin, että ne eivät aiheuta yhteiskunnalle tai yrityksille vahinkoa – mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa, sitä arvioimme myöhemmin.

PERINTEINEN suomalainen sopimisen yhteiskunta on repeilemässä, kun Löfgrenin mielestä siitä olisi syytä päin vastoin pitää vielä entistäkin paremmin kiinni.

– Tässä on käymässä niin, että niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka ovat edistäneet yhteisymmärryksen löytämistä niin politiikassa kuin työmarkkinoilla, ollaan kovaa vauhtia romuttamassa. Jos ne rakenteet nyt tuhotaan, niiden luominen uudelleen vie aikaa ja ei ole varmaa, onnistuuko se lainkaan.

Löfgren on hyvin huolissaan myös siitä, millaisen kuvan urapolkuaan etsivä nuori saa työelämästä, kun työmarkkinoilla kuohuu.

– Meillä kaikilla on vastuu siitä, että työelämä olisi nuorille hyvää. Nyt ei siltä näytä.