Politiikka
5.11.2024 09:06 ・ Päivitetty: 5.11.2024 09:09
EK pelkää “kauhukuvien” purevan kansanedustajiin – ajaa lempilakiaan kuin käärmettä pyssyyn
Hallitus aikoo vaatia kuntien ja hyvinvointialueiden omistamilta inhouse-yhtiöiltä suoraan tehtävien julkisten hankintojen uudeksi edellytykseksi vähintään 10 prosentin omistusosuutta. Elinkeinoelämän keskusliitto puoltaa voimakkaasti uudistusta.
Esimerkiksi Kuntaliitto on vastustanut hallituksen uudistusta.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen näki syyskuussa Kuntamarkkinoilla uudistuksen uhkaavan rikkoa ison määrän toimivia kuntapalveluja eri puolilla Suomea.
– Nyt ollaan tekemässä keinotekoista eurooppalaisittainkin poikkeuksellista rajausta kuntien mahdollisuuksiin järjestää palvelunsa haluamallaan tavalla. Jos tämä lakimuutos etenee, lukuisia kuntien omistamia yhtiöitä joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Jopa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut, että 10 prosentin vähimmäisomistus sidosyksiköille jopa nostaisi julkisen sektorin kustannuksia ja vaikuttaisi haitallisesti markkinoihin, hän lausui.
Hänen mukaansa muutoksen todellisia kustannuksia on vaikea laskea, mutta arviot vaihtelevat sadoista miljoonista miljardien muutoskustannuksiin. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry on laskenut, että suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostaisivat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3-5 miljardin muutoskustannukset.
ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto (EK) järjesti tänään hankintalain vaikutuksia arvioivan mediainfon, jossa äänessä olivat johtava asiantuntija Annaliisa Oksanen ja yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma.
EK kannattaa voimakkaasti hallituksen uudistusta ja arvioi, että sen lausuntoaika ajoittuu joulu-tammikuulle.
Mäki-Lohiluoman mukaan Suomessa on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen inhouse-yhtiöiden ilmiö. Yhtiöt ovat erittäin suuria ja niillä on paljon omistajia.
– Selkeästi toimitaan markkinoilla mutta inhouse-poikkeuksen piirissä, jolloin kilpailu ei ole reilua, Mäki-Lohiluoma sanoi.
EK:n infossa viitattiin myös pariin Markkinaoikeuden inhouse-yhtiöitä koskevaan päätökseen ja arvosteltiin toimintaa laittomuudesta eli hankintalain vastaisuudesta. EK:ssa odotetaan nyt, mitä Korkein hallinto-oikeus on mieltä toiminnasta.
Oksanen sanoi, että mikäli suoraostot inhouse-yhtiöiltä kilpailutettaisiin, puhuttaisiin merkittävästä säästöpotentiaalista.
– Jopa 3o prosentin, 20 prosentin säästöpotentiaali on ihan realistinen, Annaliisa Oksanen sanoi.
EK perusteli näkemyksiään muun muassa Jyväskylän yliopistossa tehdyillä tutkimuksilla.
OKSASEN mukaan henkilöstö inhouse-yhtiöissä on kalliimpaa kuin yksityisellä puolella, koska noudatetaan eri työehtosopimusta.
– Siellä on myöskin pidemmät lomat ja lyhyemmät työajat eli kaikki tällainen tapahtuu veronmaksajien rahoilla. Tätä me protestoimme.
Oksasen mukaan inhouse-ilmiö on perin suomalainen.
ICT-alalta ja taloushallintoalalta olisi EK:n arvioiden mukaan saatavissa isoimmat säästöt.
EK:n mukaan arviointia vaikeuttaa se, että inhouse-yhtiöt antavat huonosti tietoaan omista yksikkökustannuksistaan.
EK:n tietojen perusteella hallituksen lakimuutos koskettaisi alle 20 prosenttia julkisomisteisista yhtiöistä.
KUSTOS RY:N toimintaa Oksanen kuvaili sanoen, että siellä on aika isot voimat vastassa. Yhdistyksen tiedotteet ovat selvästi menneet EK:ssa ihon alle.
– Lähes joka päivä he julkaisevat nettisivuillaan jonkinnäköisen ulostulon ja blogin. Siellä on esitetty niin käsittämättömiä väitteitä meidän silmälasien läpi, mutta kovin ne ovat nyt noihin poliitikkoihin ainakin uppoavan.
Oksanen sanoi, että Kustoksen väitteet eivät perustu mihinkään ja moitti niitä muun muassa akateemisuuden puutteesta. Hän lyttäsi ne myös “hihastavedetyiksi”.
Siinä väitteessä, että sidosyksikkösääntelyn muutoskustannukset olisivat noin 3 miljardia tai jopa 5 miljardia, ei EK:n mukaan ole päätä eikä häntää.
Oksanen sanoi myös, että pienillä kunnilla ei ole nytkään minkäänlaista sananvaltaa jätti-inhouse-yhtiöihin.
– Ne ovat siellä ihan äänettöminä ja tavallaan isojen inhouse-yhtiöiden armoilla koko ajan, koska eivät pysty vaikuttamaan niihin päätöksiin millään 0,04 prosentin omistusosuuksilla. Sen sijaan jos pienillä kunnilla olisi omat räätälöidyt kilpailutukset, muutaman kunnan kokoiset, silloin ne nimenomaan saisivat sitä, mitä he tarvitsisivat ja varmasti yksilöidympää palvelua ja parempaa tuotetta.
OKSANEN ennakoi, että aikanaan lausuntopalaute hallituksen esityksestä on murskaavaa.
– Siellä Kuntaliitto ja Kustos aika hyvin agitoivat jäsenkuuntaansa lausumaan, Oksanen sanoi ja väitti jopa, että vuorosanoja annettaisiin.
– Me tietysti toivomme EK:na sitä, että meidän jäsenyrityksemme ja jäsenliittomme myös lausuvat. Annetaan hallitukselle uskoa siihen, että tämä kannattaa ja tämä voidaan viedä ihan läpi tiukalla linjalla. Meidän markkinat ovat valmiita tällaiseen muutokseen ja siellä on halukkuutta ja osaamista palvella myös julkista sektoria. Meille tämä on itsestään selvää mutta rivikansanedustajalle ei ehkä näin ole. Nämä kauhukuvat ja kustannusten maalaaminen saattavat purra läpi siellä kansanedustajakunnassa.
Oksanen on havainnut, että varmaa puoluetta, joka hallituksen hanketta liputtaisi, ei ole.
– Kaikki kansanedustajat ovat jossain kuntayhtiössä ja kunnan päättävissä elimissä. Siltä osin tämä on aika mielenkiintoinen ja haasteellinen läpivietävä hallitusohjelmakirjaus. Kaikilla on tähän jonkinnäköinen mielipide ja hyvin vahvakin sellainen.
Yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma kuitenkin uskoo, että hallitus on uudistukseen hyvin sitoutunut.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.