EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko muistuttaa eläkejärjestöjen pitävän hallituksen 18.helmikuuta ilmoittamia määräaikaisia täsmätoimia energian hintojen nousuun vastaamiseksi epäoikeudenmukaisena eläkkeensaajille, koska välittömät toimet kohdennettiin palkansaajille. Järjestöt ovat vaatineet täsmätoimia myös eläkeensaajille.

– Otammekin nyt ilolla vastaan sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) tekemän esityksen ylimääräisestä kansaneläkeindeksin korotuksesta, Kokko sanoo tiedotteessa.

Sarkkinen esitti hintojen nousun kompensoimista pienituloisille ylimääräisellä kansaneläkeindeksin korotuksella lauantaina vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa.

Tiedotteessa EKL kertaa, että helmikuussa yleinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 4,5 prosenttia, ja asiantuntija-arvioiden mukaan maaliskuussa hinnat tulevat nousemaan yli viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

EKL huomauttaa, että eniten nykyisessä tilanteessa on häviämässä omakotitalossa asuva, sähköllä tai öljyllä kotiaan lämmittävä autoilija, jolla kotitalouden inflaatio voi nousta maaliskuussa jopa kymmeneen prosenttiin. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan ruoan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna viidestä kymmeneen prosenttia, EKL muistuttaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on arvioinut, että Suomessa ruokaan menee vastedes jopa viidennes tuloista, kun nyt tuo osuus on 11 prosenttia.

– Tilanne on siis oleellisesti pahentunut hallituksen edellisen päätöksen jälkeen. Eläkkeensaajienkin tilannetta on nyt pakko tarkastella uudelleen. Nyt jos koskaan tarvitaan konkreettisia tukitoimia toimeentuloluukulle ohjaamisen sijaan, Kokko sanoo.

Ylimääräisen kansaneläkeindeksin korotuksen lisäksi EKL esittää, että Suomessa otetaan väliaikaisesti käyttöön menettely, jossa indeksitarkistukset tehdään kahdesti vuodessa.

EKL taustoittaa, että tällainen käytäntö oli voimassa vuosina 1977-1984, jolloin keskeisin syy asiaan oli 1970-luvun alkupuolella öljykriisin seurauksena valloilleen päässyt inflaatio. EKL esittää, että indeksikorotus työeläkkeisiin tehtäisiin vuodenvaihteen lisäksi heinäkuun 1.päivänä, jolloin tarkistuksen määrä olisi kaksi viidesosaa (40 prosenttia) seuraavan vuodenvaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta.

– Kansaneläkkeisiin tehtävä ylimääräinen tasokorotus sekä esittämämme malli työeläkkeiden korotukseksi auttaisivat eläkeläisten elämää elinkustannusten nopeasti noustessa, Kokko sanoo.

– Työeläkkeiden osalta se ei juurikaan toisi lisäkustannuksia. Tänä vuonna eläkemeno lisääntyisi mutta se pienenisi vastaavasti ensi vuonna, koska seuraavan vuodenvaihteen indeksikorotus olisi normaalia pienempi. Lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano edellä mainittujen indeksitarkistusten toteuttamiseksi tulee käynnistää välittömästi, hän vaatii.