Etsivälegenda Veikko Palkon vaikutus ja merkitys Suomen vastavakoilulle on alkanut paljastua vasta hänen kuolemansa jälkeen. Jotkut miehen saavutuksista ajoittuvat viiden vuosikymmenen taakse.

Suojelupoliisin etsivä seurasi helmikuisena iltana 1973, kuinka Tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlman antoi muovikassiin käärityn salkun Neuvostoliiton suurlähetystön työntekijälle Helsingin Oulunkylässä. Pihlmanin epäiltiin vuotavan tietoja venäläisille.

Supon historiateoksessa Ratakatu 12 kerrotaan, kuinka etsivät ottivat Pihlmanin kiinni vuonna 1976 sen jälkeen, kun Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n tiedustelu-upseeriksi tiedetty mies luovutti hänelle muovikassin. Kassista paljastui viinaksia ja kirjekuori, jossa oli 2  000 markkaa käteistä, mikä tekee nykyrahassa noin 1  700 euroa. Myöhemmin kuulusteluissa Pihlman myönsi luovuttaneensa tietoja venäläisille.

MUISTOKIRJOITUKSEN ja Ratakatu 12 -kirjan tietoja yhdistelemällä on pääteltävissä, että Pihlmanin helmikuussa 1973 huomannut etsivä oli Veikko Palko, joka kuoli huhtikuussa 83-vuotiaana.

Myöhemmin 1970-luvulla supon päälliköksi noussut Seppo Tiitinen kuvailee STT:lle Palkoa kaikkien aikojen merkittävimmäksi suomalaiseksi vastatiedustelijaksi.

-  Suurimmassa osassa siitä, mitä suojelupoliisi sai ainakin minun aikanani vastavakoilun alalla aikaiseksi, niin niissä tavalla tai toisella oli keskeinen panos ja keskeinen rooli Veikko Palkolla, hän sanoo.

STT:n suposta hankkimat työhistoriatiedot paljastavat Palkon saaneen etsivän viran supossa vuonna 1964.

Rentola kertoo muistokirjoituksessa, että Palko erikoistui vastavakoiluun. Hän pyrki tunnistamaan niin sanottuja illegaaleja eli peitehenkilöllisyyden turvin Suomessa toimivia vieraan vallan agentteja.

Palko oli urallaan mukana jutuissa, jotka päätyivät myöhemmin otsikoihin. Ne jutut, jotka jäivät julkisuudelta piiloon, nostivat osaltaan idän ja lännen välissä keinuttelevan Suomen arvostusta läntisissä tiedustelupiireissä. Suomi keräsi tietoja, joista muutkin hyötyivät.

Rentola kertoo Ratakatu 12 -kirjassa, että muita kiinnosti varsinkin supon keräämä tieto venäläisten tavasta luoda suomalaisia peitehenkilöllisyyksiä vakoojilleen. Työtä tehtiin arkistoissa.

Rentola kuvailee muistokirjoituksessa, että Palkosta kehittyi taitava arkistotiedon kaivaja.

ETSIVÄN kaikista saavutuksista ja työpanoksesta ei ole tähän saakka juuri puhuttu työn salaisen luonteen vuoksi. Rentola arvioi muistokirjoituksessa, että Palko vaikutti noin 25 agentin paljastumiseen. Supon entinen päällikkö Tiitinen ei ota kantaa Rentolan arvioon, muttei myöskään säästele Palkoa koskevia kehujaan.

-  Viimeistään nyt, kun ihminen on poistunut keskuudesta, pitää tunnustus lausua. Vaikka se tulee nyt aivan liian myöhään, sanoo Tiitinen.

Palko jäi eläkkeelle suposta vuonna 1999, mutta hänen työnsä ei loppunut siihen. Supon viestinnästä kerrotaan, että Palko oli määräaikaisissa työsuhteissa ajoittain vielä eläköitymisensä jälkeenkin.

STT:n saama nimikirjanote paljastaa, että määräaikaisia työsuhteita kesti ainakin vuoteen 2008 saakka. Sen tuoreempia tietoja supo ei työhistoriaotteessa luovuttanut.

Siitä, mitä Palko eläkevuosinaan supossa teki, ei toistaiseksi hiiskuta.

Teksti: Markku Uhari / STT