”Eläkkeistä on huolehdittava” – STTK huolissaan työnantajien suhtautumisesta työeläkejärjestelmän kehittämiseen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola osallistui tänään Porin SuomiAreenassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilaisuuteen otsikolla: Työmarkkinat uudistuvat – mihin tarvitaan työmarkkinajärjestöjä.

Palolan mielestä on selvää, että keskitettyjen ratkaisujen aika nykymuodossa on ohi. Hän uskoo, että liitot tiedostavat neuvottelijoina vastuunsa palkansaajien ostovoimasta, työpaikkojen menestyksestä ja Suomen kilpailukyvystä.

– Kaikissa työmarkkinaratkaisuissa tulisi kyetä yhdistämään talous- ja työmarkkinapolitiikka toimivaksi kokonaisuudeksi. Luotan liittojen neuvottelutaitoon, mutta aivan ongelmatonta en koordinaation usko tulevalla liittokierroksella olevan, hän totesi.

– Pitkä maltin aika on takana samalla kun Suomen talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Se ei voi olla heijastumatta neuvottelupöytiin, Palola tiivistää.

Kaikilla työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on roolin- ja rytminvaihdoksen paikka nyt, kun keskitettyjä palkkaratkaisuja ei tehdä. Palolaa ei huoleta liittojen kyky neuvotella palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Sen sijaan suomalaisen työeläkejärjestelmän osalta on hänen mielestään pieni syy huoleen.

– Tähän asti eläkejärjestelmän perusteista, kehittämisestä ja tulevien sukupolvien eläkelupauksen täyttämisestä on huolehdittu työmarkkinajärjestöjen yhteisessä pöydässä. Muuttuneessa tilanteessa on perusteltua pohtia, onko sitä pöytää enää olemassa.

 Suomalainen työeläkejärjestelmä on keskeinen osa sosiaalivakuuttamista.

Palola viittaa myös tänään julkistettuun Työeläkevakuuttajat Telan tutkimukseen, jonka perusteella valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvamme periaatteita: ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta, sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta sekä kolmikantaista päätöksentekoa.

Hän sanoo olevansa huolissaan työnantajien suhtautumisesta työeläkejärjestelmän kehittämiseen.

– Suomalainen työeläkejärjestelmä on keskeinen osa sosiaalivakuuttamista. Eläkejärjestelmää on kehitetty ja eläkevaroista on kyetty huolehtimaan myös erittäin vaikean ja pitkään jatkuneen kehnon talouden oloissa työmarkkinajärjestöjen yhteisen näkemyksen pohjalta.

– Eläkkeistä on huolehdittava pitkäjänteisesti ja tiedostettava, että eläkelupaus on annettu sukupolvien yli. Siksi jatkossakin on päätettävä esimerkiksi eläkemaksuista ja huolehdittava järjestelmän vakaudesta muuttuvassa maailmassa ja työelämässä siitä riippumatta, missä palkoista neuvotellaan, Palola toteaa.

Eläke syntyy työstä.

STTK muistuttaa, että eläke syntyy työstä.

– On huolehdittava siitä, että työtä riittää mahdollisimman monille ja työurat pitenevät. Se on sekä palkansaajan hyvinvoinnin että koko hyvinvointiyhteiskunnan etu.

– Työelämä ja työsuhteet ovat isossa murroksessa eikä kokoaikaista ja pysyvää työsuhdetta ole tarjolla kaikille paitsi ehkä roboteille. Tämä on suuri haaste myös työeläkejärjestelmällemme.

AVAINSANAT

Ärähdys eduskunnasta: ”Lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi”

Kuva: Thinkstock
Keskustan kansanedustaja ja innokas erämies Mikko Kärnä on huolissaan viime viikkoina tapahtuneista susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan.
– Ei tällaisia ongelmia ollut tässä mittakaavassa vielä 10 vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että joka päivä päätyy ainakin yksi metsästyskoira suden suuhun, pahimpina useampia.
Kärnä kiittelee hallituksen toimia susien kaatolupien lisäämisessä, mutta pitää tätä yksinomaan riittämättömänä.
– Suomen susikanta tulisi puolittaa nykyisestä, koska nyt lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi rakkaiden koti- ja tuotantoeläinten muodossa. EU on lopultakin laitettava tässä selkä seinää vasten ja vaadittava, että Suomi saa itsenäisesti päättää oman susikantansa koosta.
Kärnä korostaa, että myös susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liika on liikaa.  Kärnä vaatii myös, että susien tappamien metsästyskoirien korvaussummia lisätään.
– Jos tämä meno jatkuu, ei meiltä pian enää löydy metsästäjiä pitämään hirvikantaa kurissa tai vaikkapa jäljittämään kolarieläimiä.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT