Vielä joulukuussa Niinistö kertoi ajatelleensa, että Ukraina on konfliktissa “syötti” ja varsinainen saalis on Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle listaamat vaatimukset, joissa vaaditaan muun muassa Naton itälaajentumisen pysäyttämistä. Minskin sopimuksen merkitys korostui Venäjän presidentti Vladimir Putinin puhelun jälkeen, jossa Putin mainitsi sopimuksen. Puhelun jälkeen sopimusta korostettiin Kremlin ja Venäjän ulkoministeriön tiedottamisessa.

– Ainakin minulla sitä uudelleen miettimistä aiheutti tuo venäläinen tiedottaminen. Nyt on nähty selvästi, että tuossa Normandia-kokoonpanossa keskustelutahti on tiivistynyt, Niinistö totesi politiikan toimittajille perjantaina.

Minsk II -nimellä tunnettu sopimus solmittiin vuonna 2015 Ukrainan ja Venäjän välisten vihollisuuksien lopettamiseksi Itä-Ukrainassa, mutta sopimus ei pitänyt ja taistelut ovat sen jälkeen jatkuneet. Minskin sopimusta pidetään kuitenkin diplomaattisena pohjana, jonka avulla Ukrainan kriisiä pyritään ratkaisemaan. Normadia-kokoonpanolla tarkoitetaan käynnissä olevia EU:n (Saksa, Ranska), Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja.

Niinistön mukaan Minskin sopimuksen suurin ongelma liittyy Itä-Ukrainassa sijaitsevien Donetskin ja Luhanskin (Donbass) alueen autonomiseen asemaan.

– Siinä suhteessa myöskin Ukrainalla on pohtimista erityisesti kun olen ymmärtänyt niin, että Venäjä lähtee liikkeelle siitä, että se autonomia sisältäisi jonkinlaisen veto-oikeuden Ukrainan ulkopolitiikkaan tai ulkoisiin järjestelyihin. Tässä luulen, että se suuri ongelmakohta piilee.

Mikäli Venäjä ja Ukraina saisivat kriisin ratkaistua sopimalla ilman aseellista yhteenottoa, sopimuksen pitäisi Niinistön mukaan hyvin selkeä.

– Minusta ne vanhat suomalaiset ohjeet, jotka liittyvät vähän siihen, että kaikki lähtee mikä löysää on johtavat ajattelemaan myöskin siihen, että sitten pitää olla tiivis selvä linja. Näin sovitaan eikä tästä milliäkään eteenpäin. Ja sillä tavalla tietysti voitaisiin ajatella, että saataisiin sitten syntymään jonkun asteista rauhallisempaa olemista Eurooppaan.

Jos sopimukseen päästäisiin, EU:n tulisi Niinistön mukaan pyrkiä katsomaan voidaanko Venäjän kanssa tehdä rakentavaa yhteistyötä.

– Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti kaikki se mikä liittyy ilmastonmuutokseen, arktiseen alueeseen ja ehkä sitten myöskin metsäpolitiikkaan. Näissä kysymyksissä voitaisiin löytää sellainen neutraali alusta, jossa sitten voitaisiin saada aikaiseksi jopa jotakin hyvää. Mutta kaiken tämän tietysti edellytyksenä on, että vallitseva konflikti onnistuttaisiin purkamaan ja sopimaan.

– En minä nyt millään tavalla ylioptimistinen halua olla sen tuloksen suhteen, Niinistö totesi.