Politiikka

”Ennätysajassa kerätty kansalaisaloite säikäytti hallituksen” – Timo Harakka: Aktiivimallia tulisi muuttaa välittömästi

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kansanedustaja Timo Harakka.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kansanedustaja Timo Harakka.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kansanedustaja Timo Harakka.

Kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan niin sanottua työttömien aktiivimallia vastustava kansalaisaloite on osoittanut sen suuttumuksen, jonka hallituksen ajama malli on herättänyt kansalaisissa.

– Ongelma on kuitenkin se, että laki on jo voimassa. Meillä ei ole aikaa jäädä odottamaan kansalaisaloitteen käsittelyä, joka vie parhaimmillaankin kuukausia, Harakka toteaa.

– Voimassa olevaa mallia pitäisi muuttaa välittömästi, kuten kollega Ville Skinnarin (sd.) kanssa esitimme aikaisemmin.

Työttömien aktiivimalli on jälleen esillä eduskunnassa, kun Martin-Éric Racinen käynnistämä kansalaisaloite mallin kumoamiseksi luovutettiin tänään eduskunnassa puhemies Paula Risikolle.

Kansalaisaloitteeseen kertyi tukijoita kaikkiaan 140 000, kun eduskuntakäsittely edellyttää 50 000 nimeä.

– On selvää, että ennätysajassa kerätty kansalaisaloite säikäytti hallituksen, Timo Harakka tuumii huomauttaen, kuinka valtiovaraministeri Petteri Opro kiirehti heti alkuvuodesta ilmoittamaan pienestä resurssilisäyksestä TE-toimistoille. Harakka ei kuitenkaan katso lisäysten olevan lähimainkaan riittämiä.

– Ja kun laki tuli välittömästi voimaan, niin epäoikeudenmukaisuus työpaikan etsijöille lisääntyy koko ajan, hän huomauttaa.

Harakka korostaa, että työnhakijoille asetettavien velvoitteiden lisäksi velvotteita pitää asettaa myös julkiselle vallalle.

– Julkisen vallan täytyy sitoutua siihen, että TE-toimistojen palvelu on nykyistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa merkittäviä lisäyksiä niiden resursseihin.

Tanskan ja hallituksen ajamasta mallista ei voi puhua samana päivänä.

Hallitus on perustellut uudistustaan muun muassa Tanskassa käytössä olevalla saman suuntaisella mallilla, joka on tuonut hyviä tuloksia työllistymiseen. Harakan mukaan hallituksen ja Tanskan malleista ei voida puhua edes samana päivänä.

– Suomessa on käytössä vain murto-osa Tanskan työvoiman välitykseen käyttämistä resursseista.

Hän muistuttaa, että myös Suomesta löytyy työvoimatoimistoja, joissa harjoitetaan todella aktiivista työpaikan etsintää.

– Jos tämä saataisiin kopioitua kaikille paikkakunnille, niin sekin saisi aikaan paljon. Mutta muutokset pitäisi tehdä heti.

Toiseksi, Harakka tuo esiin kuinka Tanskassa työllisyyden hoitaminen kuuluu kunnille.

– Kuten sosialidemokraatit ovat jo pitkään ehdottaneet. Olemme vakuuttuneita siitä, että kunnat on se oikea paikka, jossa tunnetaan paikalliset olosuhteet, jolloin paikallisten yritysten avulla pystytään auttamaan ihmisille työpaikkoja.

– Se on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta. Heidän intresseissään on löytää ihmisille työpaikkoja.

Maakuntauudistus pahentaisi tilannetta entisestään.

Hänen mukaansa ajatus siitä, että työvoimapolitiikka siirrettäisiin maakuntien hoidettavaksi ilman kannustimia löytää työttömille työpaikkoja tulee olemaan ennen kaikkea vahingollinen uudistus. Harakka viittaa hallituksen ajamaan maakuntauudistukseen, joka siirtäisi TE-palvelut maakuntien harteille.

– Tämä ei tule yhtään nostamaan työllisyysastetta. Tästähän vallitsee yksimielisyys, että työllisyysaste tulisi saada 75 prosenttiin mahdollisimman nopeasti, Harakka katsoo.

– Jos hallituksen maakuntauudistus menee läpi, se pahentaa entisestään tilannetta. Työllistyminen jäisi entistä enemmän työttömien omalle kontolle. Uskon kuitenkin, että se ei mene. Meille ei tule maakuntavaaleja.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat