”Entä saako vielä olla eduskunnassa?” – Kari Nars kokosi Koiviston fundeerauksista kirjan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tohtori Kari Narsin (kuvassa) uutuusteos Mauno – optimistinen pessimisti on entisen läheisen työtoverin kunnianosoitus edesmenneelle presidentti Mauno Koivistolle. Kirja koostuu arvostetun ja rakastetun valtiomiehen aforistisista sanonnoista, fundeerauksista, ja kaksikon kahdenkeskisistä keskusteluista.

– Hän oli niin monimutkainen henkilö, että kirja kattaa vain osan hänen ajatusmaailmastaan ja persoonallisuudestaan, Nars huomautti torstaina kirjaa julkistettaessa. Se on ensimmäinen entisestä presidentistä sitten Koiviston poismenon.

Nars työskenteli Suomen Pankissa kansainvälisenä johtajana pääjohtaja Koiviston läheisenä alaisena vuosina 1977–83 ja jo sitä ennen osastopäällikkönä. Koivistosta välittyi hänelle kuva huumorintajuisena ja pohdiskelevana miehenä, ystävälisenä oppi-isänä, joka ei pitänyt itsestään turhaa meteliä.

Kirja syntyi lukemattomista muistiinpanoista, joita Nars kirjoitti ylös samantien tavatessaan Koiviston. Mistä ei ollut omakohtaista kokemusta, sen hän kaivoi esiin laajasta tutkimusaineistosta.

Esimiehenä Koivisto ei ollut Narsin mukaan vähääkään autoritäärinen.

– Hän osasi delegoida eikä puuttunut ”pikkujuttuihin”, hän muistelee.

Suomen Pankissa Koivistolla oli kolme luottomiestä: Narsin lisäksi Markku Puntila ja Seppo Lindblom. Narsin mukaan luottamus perustui siihen, että Koivisto tiesi, ettei kolmikko ”lörpötellyt” kuulemaansa ulkopuolisille.

– Mauno Koivistolle koitui paljon etua siitä, että hän hallitsi vaikenemisen vaikean taidon. Monta kertaa huomasin, ettei hän ollut jostain asiasta tai henkilöstä samaa mieltä, mutta hän hillitsi itsensä ja kielensä. Aika ajoin oli hyvä vaieta, sekin oli vallankäyttöä.

Jos jotain aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin.

Nars kirjoittaa kirjassaan muun muassa Koiviston nerokkaasta taktiikasta: ”Jos jotakin aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin. Kun sitten oppositio alkoi nousta, annoin vähä vähältä myöten oppositiolle. Sillä tavalla asioita koetin hoitaa.”

Näin Nars kertoo, miten Koivisto suhtautui, kun ”omat koirat purivat”. Sanailu syntyi, kun Metalliliiton puheenjohtaja Sulo Penttilä kevättalvella 1980 vaikeroi SDP:n  puoluetoimikunnassa, että ”ammattiyhdistysliikkeessä aletaan olla sitä mieltä, että me emme saa olla enää hallituksessa”.

– Pääministeri Koivisto tokaisi: ”Entä saako vielä olla eduskunnassa?”, Nars kirjoittaa.

Nars vertailee mielenkiintoisesti Koivistoa ja nykyistä presidenttiä Sauli Niinistöä – jonka hän myöskin tuntee hyvin. Nars toimi valtiovarainministeriössä rahoitusjohtajana Niinistön ollessa valtiovarainministeri. Aikoinaan puhuttiin Koivisto-ilmiöstä ja nyt se on liitetty myös Niinistöön.

– Ennen presidenttikauttaan Niinistö muistutti omalla tavallaan 1970-luvun Koivistoa.  Molemmat olivat länsisuomalaisia, kumpikaan ei ollut poliittisia broilereita, molemmat tekivät jo varhain ansiotyötä, Nars luettelee.

Samoin he omaperäisinä ajattelijoina ovat hänen mukaansa lausuneet ikäviä totuuksia – ja kansa tykkää.

– Kumpikaan ei ole luvannut kansalle maita eikä mantuja. Tiukka säästäväisyys on ollut tärkeää molemmille, Nars pohtii.

Kari Nars on ennen Mauno-kirjaa julkaissut muistelmansa Mahtimiesten matkassa (2002), Raha ja onni (2006) sekä rahan huijaamisen historiaan perehtyvän kansainvälisen menestysteoksen Miljoonahuijarit (2011).

Jutun otsikosta on otettu poist ylimääräinen olla-verbi klo 10:42.

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Alimmatkin asiakasmaksut ovat liikaa” – Tutkimuksen karu paljastus: Ikääntynyt pienituloinen joutuu säästämään lääkärikäynneistä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TOMMI TUOMI

Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

– Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa. Niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää, kertoo tutkija Katri Hannikainen.

– Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan, hän jatkaa.

Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu.

Vähävaraisuus heijastuu myös kotiin saatavaan apuun. Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua. Lähes viidennes ikääntyneistä pienituloisista ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.

THL selvitti Suomen 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.

– Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.

USU: Kelan tulkkauspalvelut heikentyneet kilpailutuksen myötä – neuvonnan tarve ”räjähtänyt käsiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vammaisjärjestöt ja asiakkaat ovat pettyneitä Kelan tulkkauspalvelujen laatuun tuoreimman kilpailutuksen jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

Uutta järjestelmää kritisoidaan lehdelle Kehitysvammaliitosta, Suomen CP-liitosta, Kuuloliitosta ja Kuurojen liitosta sekä kilpailutuksen uusimista ajavasta Stop Kela -kampanjasta.

Osa tulkkauspalvelun asiakkaista on esimerkiksi jäänyt entistä useammin ilman tulkkia. Eniten asiakkaiden ulottumattomiin jäi kuurosokeiden tulkkeja.

Tilannetta vaikeuttaa se, että yksi tulkki voi tarjota enää vain kahdenlaista tulkkausta, vaikka olisi pätevä useampaan. Lisäksi tulkkaustilanteen venyttäminen ei enää onnistu ilman etukäteistilausta hätätilanteita lukuun ottamatta.

Jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

Erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen liitosta kertoo, että jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

– Minulle tulee asiakkaiden yhteydenottoja kaksi päivässä, kun tähän asti niitä on tullut yksi viikossa. Uudistuksesta ei ole asiakkaiden kokemuksen mukaan tiedotettu riittävästi.

Kela sanoo tänä vuonna onnistuneensa saamaan tulkkausasiakkaalle tulkin runsaassa 90 prosentissa tilauksista. Kelan mukaan osa asiakkaita harmittavista muutoksista johtuu kilpailutuksen taustalla olevasta hankintalaista, joten Kela ei voi niihin vaikuttaa.

Pohdinnassa on kuitenkin esimerkiksi, saataisiinko tulkkausajan venyttämiseen joustavampi ratkaisu.

Kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt voivat käyttää ilmaista tulkkauspalvelua työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen rajatun tuntimäärän vuodessa.

Miehen epäillään käyttäneen hyväksi kymmeniä alle 16-vuotiaita – taustalla jo kaksi tuomiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty 49-vuotias mies on tuomittu jo aiemmin kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies on tuomittu jo kahteen otteeseen, ja hän näyttää molemmilla kerroilla jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan. Mies on vaihtanut nimeään ainakin kaksi kertaa.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona epäilevänsä hänen syyllistyneen taas kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäyttöön. Mies otettiin kiinni ja vangittiin helmikuun alussa Helsingissä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa ja pyytäneen maksuksi rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja, kuten kuvia ja koskettelua.

Aiemmista tuomioista selviää, että mies on noudattanut samaa kaavaa aiemminkin. Hän on muun muassa tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi muun muassa suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Mies tuomittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Poliisin mukaan epäilty lähestyi lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa. Mies on mennyt juttelemaan lapsille kasvokkain ja vaihtanut puhelinnumeroja heidän kanssaan.

Aiemmin mies oli tutustunut lapsiin muun muassa netin yhteisöpalvelussa Irc-galleriassa, uimastadionilla ja muilla julkisilla paikoilla.

Mies tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2009 neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Tuolloin tuomio tuli useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä sekä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrityksestä nuorelta. Teot tapahtuivat vuosina 2005–2008.

Hän kävi keskusteluja uhriensa kanssa netissä ja tapasi osan lapsista. Hän sai osan uhreistaan riisuuntumaan ja esiintymään verkkokameralle uskottelemalla olevansa itse nuori tyttö. Hän pyysi heitä muun muassa masturboimaan ja lähettämään kuvia ja videoita netissä. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Mies pääsi ehdonalaiseen joulukuussa 2010 noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmin saamansa tuomion mukaan hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen ja jatkoi lasten hyväksikäyttämistä vuosina 2011 ja 2012.

Hänet tuomittiin vuonna 2012 raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion ennallaan.