”Entä saako vielä olla eduskunnassa?” – Kari Nars kokosi Koiviston fundeerauksista kirjan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tohtori Kari Narsin (kuvassa) uutuusteos Mauno – optimistinen pessimisti on entisen läheisen työtoverin kunnianosoitus edesmenneelle presidentti Mauno Koivistolle. Kirja koostuu arvostetun ja rakastetun valtiomiehen aforistisista sanonnoista, fundeerauksista, ja kaksikon kahdenkeskisistä keskusteluista.

– Hän oli niin monimutkainen henkilö, että kirja kattaa vain osan hänen ajatusmaailmastaan ja persoonallisuudestaan, Nars huomautti torstaina kirjaa julkistettaessa. Se on ensimmäinen entisestä presidentistä sitten Koiviston poismenon.

Nars työskenteli Suomen Pankissa kansainvälisenä johtajana pääjohtaja Koiviston läheisenä alaisena vuosina 1977–83 ja jo sitä ennen osastopäällikkönä. Koivistosta välittyi hänelle kuva huumorintajuisena ja pohdiskelevana miehenä, ystävälisenä oppi-isänä, joka ei pitänyt itsestään turhaa meteliä.

Kirja syntyi lukemattomista muistiinpanoista, joita Nars kirjoitti ylös samantien tavatessaan Koiviston. Mistä ei ollut omakohtaista kokemusta, sen hän kaivoi esiin laajasta tutkimusaineistosta.

Esimiehenä Koivisto ei ollut Narsin mukaan vähääkään autoritäärinen.

– Hän osasi delegoida eikä puuttunut ”pikkujuttuihin”, hän muistelee.

Suomen Pankissa Koivistolla oli kolme luottomiestä: Narsin lisäksi Markku Puntila ja Seppo Lindblom. Narsin mukaan luottamus perustui siihen, että Koivisto tiesi, ettei kolmikko ”lörpötellyt” kuulemaansa ulkopuolisille.

– Mauno Koivistolle koitui paljon etua siitä, että hän hallitsi vaikenemisen vaikean taidon. Monta kertaa huomasin, ettei hän ollut jostain asiasta tai henkilöstä samaa mieltä, mutta hän hillitsi itsensä ja kielensä. Aika ajoin oli hyvä vaieta, sekin oli vallankäyttöä.

Jos jotain aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin.

Nars kirjoittaa kirjassaan muun muassa Koiviston nerokkaasta taktiikasta: ”Jos jotakin aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin. Kun sitten oppositio alkoi nousta, annoin vähä vähältä myöten oppositiolle. Sillä tavalla asioita koetin hoitaa.”

Näin Nars kertoo, miten Koivisto suhtautui, kun ”omat koirat purivat”. Sanailu syntyi, kun Metalliliiton puheenjohtaja Sulo Penttilä kevättalvella 1980 vaikeroi SDP:n  puoluetoimikunnassa, että ”ammattiyhdistysliikkeessä aletaan olla sitä mieltä, että me emme saa olla enää hallituksessa”.

– Pääministeri Koivisto tokaisi: ”Entä saako vielä olla eduskunnassa?”, Nars kirjoittaa.

Nars vertailee mielenkiintoisesti Koivistoa ja nykyistä presidenttiä Sauli Niinistöä – jonka hän myöskin tuntee hyvin. Nars toimi valtiovarainministeriössä rahoitusjohtajana Niinistön ollessa valtiovarainministeri. Aikoinaan puhuttiin Koivisto-ilmiöstä ja nyt se on liitetty myös Niinistöön.

– Ennen presidenttikauttaan Niinistö muistutti omalla tavallaan 1970-luvun Koivistoa.  Molemmat olivat länsisuomalaisia, kumpikaan ei ollut poliittisia broilereita, molemmat tekivät jo varhain ansiotyötä, Nars luettelee.

Samoin he omaperäisinä ajattelijoina ovat hänen mukaansa lausuneet ikäviä totuuksia – ja kansa tykkää.

– Kumpikaan ei ole luvannut kansalle maita eikä mantuja. Tiukka säästäväisyys on ollut tärkeää molemmille, Nars pohtii.

Kari Nars on ennen Mauno-kirjaa julkaissut muistelmansa Mahtimiesten matkassa (2002), Raha ja onni (2006) sekä rahan huijaamisen historiaan perehtyvän kansainvälisen menestysteoksen Miljoonahuijarit (2011).

Jutun otsikosta on otettu poist ylimääräinen olla-verbi klo 10:42.

SK: Naiset puhuivat seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla – lakimies puuttui asiaan

Kuva: Thinkstock

Kaksi seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla puhunutta naista on saanut yhteydenotot lakimieheltä, uutisoi Suomen Kuvalehti. Lehden mukaan lakimies on kertonut kirjeitse naisille, että he saattavat syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Toinen naisista oli keskustellut ahdistelusta helsinkiläisessä baarissa. Myöhemmin hän sai kirjeen lakimieheltä, jonka mukaan nainen oli levittänyt lakimiehen asiakkaasta paikkansapitämättömiä väitteitä.

Sama lakimies on ollut yhteydessä myös ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindéniin, joka on kerännyt elokuva-alalla työskentelevien naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta. Lakimies ei ole kertonut, kuka hänen päämiehensä on.

Raitiovaununkuljettajat jakavat heijastimia perinteisesti Lucian päivänä

Kuva: HKL
Harri Helorinne näyttää, miten paljon heijastin välkkyykään.

Helsingin raitiovaunuissa jaetaan heijastimia matkustajille Lucian päivänä keskiviikkona 13. joulukuuta. Heijastimia jakavat raitiovaununkuljettajat kaikilla linjoilla noin kello 7 lähtien. Ratikka- ja metroheijastimia on jaossa yhteensä 5000 kappaletta.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL toivoo, että matkustajat kiinnittävät heijastimet näkyvään paikkaan ja antavat niiden välkkyä läpi koko pimeän ajan. Omaa näkyvyyttään on välillä vaikea arvioida, usein jopa lemmikit on valaistu paremmin kuin omistajansa.

Kuusi vuotta raitiovaununkuljettajana työskennellyt Harri Helorinne lähettää kaupunkilaisille raitiovaununkuljettajien terveiset.

– On yllättävää, kuinka ilmiömäisesti kulkijat osaavat naamioida itsensä talvipimeään kaupunkiin. Kimmeltäkää pimeässä, oi kaupunkilaiset!

Heijastin on yksinkertainen, mutta tehokas henkivakuutus. Ilman heijastinta liikkuva jalankulkija on pimeänä vuodenaikana jopa kymmenkertaisessa onnettomuusvaarassa heijastinta käyttävään verrattuna. Raitiovaunun jarrutusmatka on talviolosuhteissa normaalia pidempi, eikä se pysty väistämään eteen tulevaa estettä.

HKL muistuttaa, että heijastinta kannattaa käyttää myös valaistulla kadulla, koska katuvalotkaan eivät aina takaa kunnollista näkyvyyttä. Esimerkiksi sade, mainosvalot, puiden ja pensaiden varjot sekä katvealueet voivat haitata näkyvyyttä.

Tummiin pukeutunut, ilman heijastinta liikkuva kulkija näkyy auton lähivaloilla pahimmillaan vasta 20 metrin päästä, heijastinta käyttävä jo 150 metrin päästä. Kuljettaja näkee heijastinta käyttävän matkustajan myös pysäkillä paremmin kuin ilman heijastinta liikkuvan matkustajan.

HKL jakaa Lucian päivän heijastimia nyt jo 18. kerran.

Keskustelua aiheesta

Uusi huumetrendi rantautui Suomeen – ”Harvinainen ilmiö”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa on toiminut amfetamiinin välitysorganisaatio, joka on saostanut nestemäistä amfetamiinia katukauppaa varten, kertoo keskusrikospoliisi (KRP).

Amfetamiinia on saostettu syrjäisellä mökillä. Nestemäisen amfetamiiniemäksen saostaminen Suomessa on harvinainen ilmiö, kertoo rikoskomisario Jukka Nurmenniemi KRP:stä.

– Se on uusi trendi Suomessa, mutta kasvava.

Nestemäinen amfetamiini epäillään salakuljetetun muualta Euroopasta.

– Viime aikoina Euroopassa on ollut näkyvissä ilmiö, että Hollannissa tai Belgiassa valmistettu nestemäinen amfetamiiniemäs salakuljetetaan määränpäähän ja vasta siellä se saostetaan käyttövalmiiksi amfetamiiniksi, Nurmenniemi kertoo.

Poliisi on takavarikoinut organisaatiolta amfetamiinia 1,5 miljoonan euron katukauppahinnan arvosta. Poliisin mukaan poikkeuksellisen takavarikosta tekee huumeen määrä: kahdessa takavarikossa organisaatiolta takavarikoitiin huumeita määrä, josta olisi saanut valmista amfetamiinia yhteensä noin 35 kiloa.

Ensimmäisen takavarikon poliisi teki jo lokakuussa 2016 Oulun seudulla asunnosta. Viime kesäkuussa poliisi otti kiinni Pohjois-Karjalassa kolme ihmistä, jotka olivat saostaneet amfetamiiniliuoksesta valmista amfetamiinia syrjäisellä mökillä, poliisi kertoo.

Nurmenniemi ei kerro tarkemmin mökin sijaintia.

KRP epäilee, että organisaation toiminta on ollut pidempiaikaista. Jutun esitutkinta on kestänyt noin puolitoista vuotta ja esitutkinta epäiltyjen törkeiden huumausainerikosten osalta on saatu valmiiksi.

Rikoksesta epäiltyinä on ollut yhteensä kymmenen ihmistä, joista neljä miestä on nyt vangittuna. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista. Juttu siirtyy syyteharkintaan lähipäivinä.

Juttuun liittyy myös talousrikoshaara, jossa tutkitaan epäiltyä törkeää rahanpesurikosta. Tämä tutkinta siirtyy syyteharkintaan ensi vuoden puolella.

STT–TUULI OIKARINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

10 kuukauden ikäinen vauva kuoli kolarissa

Pohjanmaalla Uudenkaarlepyyn alueella on sattunut kolmen henkilöauton kolari, jossa kuoli 10 kuukauden ikäinen lapsi.

Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui aamulla kello seitsemän aikaan. Pohjoisen suunnasta Vaasaa kohti ajanut auto oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevalle kaistalle ja törmännyt henkilöautoon.

Pohjoisesta tulleen auton kyydissä ollut pieni vauva kuoli ja kaksi aikuista loukkaantui. Myös toisen auton kuljettaja loukkaantui törmäyksessä.

Vaasan suunnasta tullut kolmas auto törmäsi vielä kahteen onnettomuusautoon, mutta tämän auton kuljettaja säilyi vammoitta.

Poliisi olettaa, että menehtynyt lapsi oli äitinsä kanssa takapenkillä, eikä autossa ollut lasten turvaistuinta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kysely kertoo mainonnan vaikutuksesta: pelaaminen vain kiihtyy

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolet rahapeliongelmaansa apua hakeneista kokee mainonnan saaneen heidät pelaamaan enemmän ja siten pahentaneen peliongelmaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä, joka oli tehty Peliklinikan asiakkaille.

– Rahapeliongelmasta kärsivät, toipumisvaiheessa olevat ja nuoret ovat erityisen alttiita markkinoinnin vaikutuksille. Mainonta kiihdyttää jo olemassa olevaa rahapeliongelmaa ja lisää retkahdusalttiutta pelaajilla, jotka ovat päättäneet lopettaa, sanoo THL:n erikoistutkija ja psykologi Sari Castrén THL:n tiedotteessa.

Vajaalla puolella vastanneista päämotiivi pelaamiseen oli rahan voittaminen, mutta neljännes ilmoitti pelaavansa paetakseen tai siirtääkseen huomion pois muista asioista. Niin ikään noin puolella vastanneista oli peliongelmaisia myös lähipiirissään.

Runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa.

Tutkimukseen osallistui 119 Peliklinikalta rahapeliongelmaan apua hakenutta asiakasta.

THL vertaili vastauksia väestökyselyyn, johon vastasi yli 7 000 ihmistä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Siihen vastanneista joka yhdeksäs oli kokenut rahapelien pelaamisen aiheuttaneen haittaa elämälleen.

Väestökyselyn vastaajista runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa, mutta seuraavaksi yleisin syy pelaamiseen oli jännitys, ajanviete tai huvi.

– Nuorimmat, 18–24-vuotiaat vastaajat erottuivat vanhemmista siinä, että he pelasivat rahan voittamisen sijaan jännityksen, ajanvietteen ja huvin vuoksi. Nuorin ikäryhmä oli myös ainoa, jossa tutun porukan kanssa pelaaminen oli yleisempää kuin yksin pelaaminen, kertoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.