tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Entä saako vielä olla eduskunnassa?” – Kari Nars kokosi Koiviston fundeerauksista kirjan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tohtori Kari Narsin (kuvassa) uutuusteos Mauno – optimistinen pessimisti on entisen läheisen työtoverin kunnianosoitus edesmenneelle presidentti Mauno Koivistolle. Kirja koostuu arvostetun ja rakastetun valtiomiehen aforistisista sanonnoista, fundeerauksista, ja kaksikon kahdenkeskisistä keskusteluista.

– Hän oli niin monimutkainen henkilö, että kirja kattaa vain osan hänen ajatusmaailmastaan ja persoonallisuudestaan, Nars huomautti torstaina kirjaa julkistettaessa. Se on ensimmäinen entisestä presidentistä sitten Koiviston poismenon.

Nars työskenteli Suomen Pankissa kansainvälisenä johtajana pääjohtaja Koiviston läheisenä alaisena vuosina 1977–83 ja jo sitä ennen osastopäällikkönä. Koivistosta välittyi hänelle kuva huumorintajuisena ja pohdiskelevana miehenä, ystävälisenä oppi-isänä, joka ei pitänyt itsestään turhaa meteliä.

Kirja syntyi lukemattomista muistiinpanoista, joita Nars kirjoitti ylös samantien tavatessaan Koiviston. Mistä ei ollut omakohtaista kokemusta, sen hän kaivoi esiin laajasta tutkimusaineistosta.

Esimiehenä Koivisto ei ollut Narsin mukaan vähääkään autoritäärinen.

– Hän osasi delegoida eikä puuttunut ”pikkujuttuihin”, hän muistelee.

Suomen Pankissa Koivistolla oli kolme luottomiestä: Narsin lisäksi Markku Puntila ja Seppo Lindblom. Narsin mukaan luottamus perustui siihen, että Koivisto tiesi, ettei kolmikko ”lörpötellyt” kuulemaansa ulkopuolisille.

– Mauno Koivistolle koitui paljon etua siitä, että hän hallitsi vaikenemisen vaikean taidon. Monta kertaa huomasin, ettei hän ollut jostain asiasta tai henkilöstä samaa mieltä, mutta hän hillitsi itsensä ja kielensä. Aika ajoin oli hyvä vaieta, sekin oli vallankäyttöä.

Jos jotain aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin.

Nars kirjoittaa kirjassaan muun muassa Koiviston nerokkaasta taktiikasta: ”Jos jotakin aikoi aikaansaada, piti asiat esittää pikemminkin päinvastoin. Kun sitten oppositio alkoi nousta, annoin vähä vähältä myöten oppositiolle. Sillä tavalla asioita koetin hoitaa.”

Näin Nars kertoo, miten Koivisto suhtautui, kun ”omat koirat purivat”. Sanailu syntyi, kun Metalliliiton puheenjohtaja Sulo Penttilä kevättalvella 1980 vaikeroi SDP:n  puoluetoimikunnassa, että ”ammattiyhdistysliikkeessä aletaan olla sitä mieltä, että me emme saa olla enää hallituksessa”.

– Pääministeri Koivisto tokaisi: ”Entä saako vielä olla eduskunnassa?”, Nars kirjoittaa.

Nars vertailee mielenkiintoisesti Koivistoa ja nykyistä presidenttiä Sauli Niinistöä – jonka hän myöskin tuntee hyvin. Nars toimi valtiovarainministeriössä rahoitusjohtajana Niinistön ollessa valtiovarainministeri. Aikoinaan puhuttiin Koivisto-ilmiöstä ja nyt se on liitetty myös Niinistöön.

– Ennen presidenttikauttaan Niinistö muistutti omalla tavallaan 1970-luvun Koivistoa.  Molemmat olivat länsisuomalaisia, kumpikaan ei ollut poliittisia broilereita, molemmat tekivät jo varhain ansiotyötä, Nars luettelee.

Samoin he omaperäisinä ajattelijoina ovat hänen mukaansa lausuneet ikäviä totuuksia – ja kansa tykkää.

– Kumpikaan ei ole luvannut kansalle maita eikä mantuja. Tiukka säästäväisyys on ollut tärkeää molemmille, Nars pohtii.

Kari Nars on ennen Mauno-kirjaa julkaissut muistelmansa Mahtimiesten matkassa (2002), Raha ja onni (2006) sekä rahan huijaamisen historiaan perehtyvän kansainvälisen menestysteoksen Miljoonahuijarit (2011).

Jutun otsikosta on otettu poist ylimääräinen olla-verbi klo 10:42.

Kuinka Turun puukkoisku eteni? – Hyökkääjää takaa-ajanut torimyyjä: ”Nainen yritti rimpuilla, mutta ei päässyt mitenkään irti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Turussa todistettiin viime perjantaina poikkeuksellista siviilirohkeutta marokkolaistaustaisen miehen hyökättyä veitsellä aseistettuna kymmenen sattumanvaraisesti valikoituneen uhrin kimppuun.

Turun kauppatorilta hyökkääjän perään lähti joukko, jonka tavoitteena oli pysäyttää iskun tekijä ja varoittaa muita vaarasta. Kanta- sekä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista koostuneessa takaa-ajajien ryhmässä oli mukana myös 24-vuotias kurditaustainen torikauppias Arya Rashidi.

Vuonna 2001 Suomeen muuttanut Rashidi oli halukas käymään perjantain tapahtumakulun Demokraatin kanssa vielä kertaalleen läpi, vaikka vahvan turun murteen takaa kuuluikin väsymystä sekä ahdistuneisuutta.

Rashidi oli tapahtumien alkaessa juuri saapumassa pakettiautolla Turun torilla sijaitsevan myyntipisteensä luokse.

– Kun olin saanut taskuparkkeerattua torikuorma-auton viereen, huuto alkoi, Rashidi muistelee.

Hän katsoi ikkunasta ulos vasemmalle ihmisten juostessa ja huutaessa.

– Nainen, joka vielä hetki sitten oli seissyt tutulla paikallaan torilla, makasi maassa. Ajattelin heti, että jotain on tapahtunut.

Rashidi kertoi katsoneensa tarkemmin ikkunasta ja kuulleensa vieraankielistä huutoa. Hänen mukaansa jihadistitaistelijoille tyypillinen ”Allāhu ʾakbar” –huuto kuului selvästi. Viranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet huutoa.

– Hyökkäys tapahtui hyvin lähellä autoani. Pelästyin itsekin ja hyppäsin autosta ulos oikeanpuoleisesta ovesta. Jos olisin mennyt ulos kuljettajan ovesta, hyökkääjä olisi voinut juosta minua kohti.

Tapahtumat kulkivat hyvin nopeasti ja hänellä on varsin hämärät muistikuvat kaikesta.

Rashidi toteaa useaan otteeseen haastattelun aikana, että tapahtumat kulkivat hyvin nopeasti ja hänellä on varsin hämärät muistikuvat kaikesta.

Tultuaan ulos autosta hän kertoo juosseensa omalle kojulleen ja varoittaneen muita torimyyjiä sekä oman kojun väkeä tilanteesta.

– Ihmisiä lähti hyökkääjän perään ja joku heitti häntä tuolilla.

Hyökkääjä lähti Rashidin kertoman mukaan juoksemaan kohti torin kulmalla olevaa Hesburgeria ja otti naista takaapäin kiinni puukottaen tätä ylävartalon alueelle.

– Nainen yritti rimpuilla, mutta ei päässyt mitenkään irti. Minulla on sellainen muistikuva, että joku yritti mennä auttamaan naista. Tilanne tapahtui niin nopeasti, että on vaikea muistaa.

– Kaikki olivat ihan shokissa, eikä kukaan tiennyt mitä tehdä.

Rashidi muistelee lähteneensä juoksemaan hyökkääjän perään, joka liikkui tässä vaiheessa Finnkinolle päin.

– Matkalla sain suoraan vauhdista kantasuomalaiselta mieheltä pesäpallomailan sitä pyytäessäni.

”Huutelimme ihmisille, että varokaa ja väistäkää, miehellä on puukko.”

Rashidi ei tarkkaan muista, minkälainen ryhmä hyökkääjän perään torilta lähti. Ryhmässä oli kuitenkin sekä kantasuomalaisia, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

– Juostessa ei paljon kiinnittänyt huomiota siihen, ketä mukana oli. Yhden toisen torimyyjän kuitenkin muistan, hän antoi myöhemmin ensiapua yhdelle uhreista.

– Huutelimme ihmisille, että varokaa ja väistäkää, miehellä on puukko.

Hänen mukaansa iskun tekijä oli koko ajan hieman jahtaajia edellä. Takaa-ajajat kuitenkin varoittivat muita kaupunkilaisia uhkaavasta vaarasta.

– Poliisit kiittelivätkin, että lähdimme perään. Takaa-ajo helpotti heidänkin toimintaansa, he tiesivät missä hyökkääjä juoksee.

”Hyökkääjä oli iskemässä naista jo uudemman kerran, jolloin poliisin oli pakko ampua.”

Tapahtuvat veivät hyökkääjän sekä takaa-ajajat Turun puutorille. Sinne saapuessaan Rashidi kertoo nähneensä yhden uhreista jo makaavan maassa hyökkääjän ollessa puolestaan jo seuraavan päällä. Tällöin myös ensimmäinen poliisipartio saapui paikalle.

– Poliisi huusi hänelle varoitussanoja, joita en tarkkaan muista. Hyökkääjä oli iskemässä naista jo uudemman kerran, jolloin poliisin oli pakko ampua. Hyökkääjä oli tuolloin uhrin päällä, aika matalalla. Poliisi toimi mielestäni tilanteessa erittäin hienosti.

– Kuulin laukauksen viiden tai kymmenen metrin päästä. Poliisin rynnätessä hyökkääjän päälle tilanne oli sekava. Joku veti myös viimeisen uhrin pois tilanteesta kauemmas hyökkääjästä. Muiden partioiden saapuessa paikalle, tilanne saatiin rauhoittumaan.

Rashidi kertoo ihmisten olleen avuliaita ja antaneen uhreille ensiapua ja johdattaneen hoitohenkilökuntaa apua tarvitsevien luokse. Hän itse lähti pian takaisin torille, ja antoi matkalla pesäpallomailan takaisin sen oikealle omistajalle.

– Torilla katsoimme tapahtumia ja myös sinne tuli ambulansseja seuraamaan tilannetta. Koko tapaus oli kauheaa nähdä. En olisi uskonut, että Suomessa tapahtuu tällaista vaikka oletettavissa olikin, että jotain voi tapahtua.

AVAINSANAT

Pakolaisena Suomeen 9-vuotiaana tullut Berhan Ahmadi: ”Aloin vapista”, kun tapasin neljä puukoniskua saaneen Hassanin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Turkulaistunut Irakin kurdi Berhan Ahmadi kertoo poistuneensa viime perjantaisen iskun tekopaikalta vain hetkeä ennen, kun marokkolaistaustainen pääepäilty hyökkäsi veitsellä aseistettuna kymmenen sattumanvaraisesti valikoituneen uhrin kimppuun.

– Olin juuri lähtenyt Turun torilta pois kaverini kyydillä. Satuin välittömästi huomaamaan kännykästäni uutisotsikon tapahtumasta, enkä ollut uskoa sitä todeksi. Etenkin, kun olin itse vain hetki sitten ollut paikalla, hieman yli 9-vuotiaana Suomeen pakolaisena muuttanut Ahmadi kertaa.

– Tapahtuma tuli shokkina. Ajattelin vain, ettei tämä ole mahdollista. Olen edelleen tilanteen jäljiltä hieman pimennossa. Unetkin ovat olleet mitä ovat.

Vuonna 2016 uusturkulaiseksi valittu Ahmadi sanoo muutaman hänen ystävänsä työskentelevän Turun kauppatorilla myyjänä ja heidän olleen paikalla iskun alkaessa. Heidän kanssaan Ahmadi ehti keskustella jo viikonlopun aikana.

– Eräs kurdiystäväni lähti jahtaamaan tekijää ilmeisesti toiselta sivulliselta saamansa mailan kanssa.

Ahmadi kertoo olevansa ylpeä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista.

Mediassa on kerrottu tekijää torilta jahtaamaan lähteneistä henkilöistä, jotka yrittivät pysäyttää puukottajan ja varoittaa muita vaarasta. Astaloiden ja mailojen kanssa tekijän perässä juosseiden joukossa on kerrottu ensisijaisesti olleen maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Ahmadi kertoo olevansa ylpeä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista sekä ulkomaalaisista, jotka riskeerasivat tilanteessa henkensä pyrkiessään auttamaan. Hän näkee asiassa ilmenneen myös positiivisen puolen.

– Tilanteesta näki, että Suomi on meidän kaikkien koti. Kun maahanmuuttajataustaiset ihmiset ottivat tilanteessa riskin, tuli todistetuksi inhimillisyyden ja toistemme välittämisen olemassaolo.

– Tietysti tapauksen seurauksena on tullut myös vihamielisiä yhteydenottoja. Tiedän kuitenkin enemmistön suomalaisista olevan sitä mieltä, että pystymme Suomessa elämään kaikki yhdessä. Uskon vahvasti, että yhdessä voimme viedä yhteiskuntaa eteenpäin.

Yhteiskunta ei kuitenkaan saa hänen mukaansa jäädä toimettomaksi. Ahmadin mielestä nyt pitäisi ehdottomasti nostaa turvallisuuskynnystä korkeammalle. Turvapaikkapäätöksiä pitäisi viedä entistä nopeammin eteenpäin.

– Turvapaikkahakijoiden joukkoon on sulautunut ääriajatuksia omaavia henkilöitä. Nämä henkilöt ovat niitä, jotka eivät ole tässä yhteiskunnassa mukana. Jos heille annetaan kielteinen päätös, niin riski on suuri.

– Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on ykkösjuttu ja on ikävää, että pieni joukko radikalisoituneita tahraa kaikkien maahanmuuttajien maineen.

Kielipakko on saatava.

Myös kotouttamistoimilla on hänen mukaansa keskeinen rooli riskien ennaltaehkäisemisessä. Jotta vastaavilta tapauksilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä, on turvapaikanhakijoiden päästävä osaksi yhteiskuntaa. Konkreettisena keinona Ahmadi korostaa kielen opiskelua.

– Kielipakko on saatava. Pysyvää oleskelulupaa ei pitäisi myöntää ennen kuin tietyt kielivaatimukset täyttyvät. Kieli on avain moneen oveen. Tämä olisi myös helppo toteuttaa valtakunnallisesti. Kun suomen oppii, niin kaikki muut asiat tulevat perässä.

Terroristisina murhina tutkittavien tekojen seurauksena sunnuntaina järjestettiin valtakunnallinen hiljainen hetki. Ahmadi hiljentyi kunnioittamaan uhrien muistoa Turun kauppatorille.

Tapahtumaan Turussa osallistui myös pyörätuolissa sairaalasta kotiutunut ruotsalainen Hassan Zubieri, joka sai perjantaina neljä puukoniskua yrittäessään pelastaa ensimmäiseksi uhriksi joutunutta naista. Nainen menehtyi myöhemmin Zubierin käsivarsille.

– Tavatessani Hassanin aloin vapista. Hänellä oli minulle vain yksi viesti: Yritin tehdä kaikkeni pelastaakseni naisen. Tapaaminen oli rankka, Ahmadi huokaisee.

– Näin rohkeita miehiä me tarvitsemme maailmassa. Moni meistä ei pysty tuollaiseen tekoon.

SDP:n riveissä ensimmäistä kautta Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Ahmadi suunnittelee paraikaa aloitetta suuremman muistokonsertin järjestämisestä iskun uhreille ja sankareille.

– Pelolle ei saa nyt antaa valtaa. Tavoitteena on nyt tehdä Turusta yhtenäisempi ja tukea yhtenäisyyttä ja rakkautta. Emme saa lannistua, sillä olemme kaikki täällä yhdessä.

Poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Twitterissä, että poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta. Valmiustasoa korotettiin perjantaina Turun puukotusten takia.

Keskustelua aiheesta

Poliisin voimankäyttö Turussa ei aiheuta jatkotoimia – pääepäilty taltutettiin yhdellä laukauksella

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Poliisin voimankäyttö Turun puukotusjutussa ei aiheuta toimenpiteitä, Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedottaa. Terrorismirikosasian käsittelee apulaisvaltakunnansyyttäjän johtama syyttäjäryhmä, joka pitää tiivistä yhteyttä tutkintaan.

Murhina ja murhan yrityksinä tutkittavina olevia puukotuksia epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi rikoksiksi, joita koskevan syytteen nostamisesta päättää tavanomaisista rikoksista poiketen valtakunnansyyttäjä. Mukana on kaksi terrorismirikoksiin erikoistuvaa syyttäjää.

DW: Turun epäilty puukottaja tuli Suomeen Saksasta

Turun puukkoiskun pääepäilty on tullut Suomeen Saksan kautta, kirjoittaa Deutche Welle -lehti.

Lehti viittaa ministeriön tietoihin, joiden mukaan mies tuli Saksaan vuodenvaihteessa 2015–2016. Lehden mukaan mies rekisteröitiin Saksaan siellä ollessaan, vaikka hän ei hakenut turvapaikkaa maassaoloaikanaan.

Mieheltä on otettu dna-näytteet ja biometriset tunnisteet henkilöllisyyden varmistamiseksi.

Deutsche Wellen asiaa koskevasta tviitistä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta