Kotimaa
31.5.2017 18:58 ・ Päivitetty: 31.5.2017 18:58
Muistelutilaisuus toi esille monen roolin ”Manun” – arvostetun presidentin, tukijan ja syvällisen aatteen miehen
– Tämä tapahtuma on ollut hieno, arvokas ja hauskakin, presidentti Mauno Koiviston hyvä ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom luonnehti keskiviikkoista tilaisuutta, jossa edesmennyttä presidenttiä muisteltiin monin lämpimin sanoin. Lindblom oli itseoikeutettu henkilö johdattelemaan keskustelua muisteluissa.
Sama tunne tuntui olevan Paasitornin Juho Rissanen -salin ääriään myöten täyttäneellä väellä – tyytyväisestä hyrinästä päätellen.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertasi vielä, millaista oli laskea sosialidemokraattisen puolueen seppele kunnioitetun presidentin arkulle:
– Muistovärssyjä ei voinut liikuttumatta lukea.
Sydänystävä Lindblom avasi muistelemaan tulleille Koiviston puhetyyliä, jota on kuvailtu vähän ikävästikin jahkailuksi tai fundeeraamiseksi.
– Sitä leimasi kuitenkin yksiselitteisyyden puute, kuten koko hänen maailmankuvaansa.
Lindblom viittasi siihen, että Koiviston maailma ei ollut mustavalkoinen.
Lisää aiheesta
Presidentti Tarja Halonen muisteli Koivistoa poliittisena isompana veljenään.
– Kun olin tasavallan presidenttinä, hän kertoi omista kokemuksistaan lounaiden lomassa. Olen kiitollinen, että hän antoi aina tukensa.
Saman Halonen oli aistinut myös aiemmin ”nuorena, vähän räyhänä radikaalina” ja myös myöhemmin ministerivuosinaan.
– Eri mieltä oleminen sallittiin, hän kertaili kohtaamisiaan Koiviston kanssa.
Halonen osoitti sanansa myös suoraan rouva Tellervo Koivistolle, joka oli saapunut muistelutilaisuuteen. Molemmat istuivat aikoinaan samaan aikaan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Halonen kertoi ihailevansa onnistunutta naljailua Koiviston pariskunnan kesken.
– Pentti (Arajärvi) on kopioinut sitä vähän liikaa, hän nauratti yleisöä.
Entinen sosialidemokraattinen pääministeri Paavo Lipponen kuvaili Koivistoa syvästi aatteelliseksi mieheksi. Aatteellinen keskustelu olisi hänen mielestään paikallaan nytkin.
Lipposelle kävi selväksi myös se, millainen sosialisti Koivisto oli. Se kävi ilmi, kun SDP sorvasi periaateohjelmaansa 1970-luvulla.
– Puuhastelin ohjelman muutosta ja esitin, että sosialismi-sana voitaisiin jättää pois. Se ei Manulle käynyt.
Ulkopolitiikassa Lipponen kunnioitti erityisesti Koiviston ajatusta, että hyvillä idänsuhteilla saadaan mahdollisuus Suomen kääntyä länteen.
Presidentin valtaoikeuksista on käyty taas keskustelua. Lipponen muistutti, että parlamentarismin vahva kannattaja Koivisto kuitenkin lausui, että presidentin pitää käyttää niitä valtaoikeuksia, joita hänellä on.
– Jos presidentti ei johda ulkopolitiikkaa, niin kuka sitä johtaa, Lipponen heitti kysymyksen.
Kaksituntisessa muistelutilaisuudessa kävi ilmi, että presidentti Koivisto ehti elämänsä aikana koskettaa hyvin monia ihmisiä. Se huokui lukuisissa puheenvuoroissa, joissa kerrattiin kohtaamisia presidentin kanssa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.