Tänään julkaistiin hänen aihetta käsittelevä kirjansa Sisäinen turvallisuus horjuu (Docendo 2016). Kirjoittamisen ehtona oli kuulemma, ettei se saa haitata golfin peluuta. Näin ei kuulemma käynytkään, vaikka kirja on lyöty nopeasti kasaan.

Paateron kirjaa lämmiteltiin jo eilen Ylellä, kun hän varoitteli järjestäytyneen rikollisuuden vaietuista uhkakuvista vastaanottokeskuksista. Paatero ei ole perääntymässä väitteistään.

Kirjan julkistamistilaisuuden aluksi hän sanoo olevansa erittäin huolestunut sisäisen turvallisuuden tilanteesta laajasti.

Nyt julkisuudessa on Paateron mukaan kuva, että tilanne on rauhallinen ja tasaantunut. Hän ei tätä allekirjoita.

– Siellä on erilaista ainesta ja erilaisilla motiiveilla tulevaa, joka ei ole pelkästään ongelmatonta.

Kun kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty ja ne ovat käyneet halinto-oikeuden läpi, kaikki eivät Paateron mukaan lähde, vaan menevät maan alle. Suomeen tällaisia henkilöitä jää nykyiseen turvapaikanhakijoiden määrään suhteutettuna satoja.

– Tähän on varauduttava, on oltava skenaariot sitä silmällä pitäen, että siitä tulee ongelma. Kaikkiin asioihin pitää olla varautumissuunnitelma, Paatero painottaa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg  on tyrmännyt Paateron väitteet siitä, että turvapaikanhakijat järjestäytyisivät vastaanottokeskuksissa ja olisivat otollisia rekrytoitujia rikollisjärjestöihin. Myös Poliisihallituksesta on kiistetty että viranomaisten tiedossa olisi vastaanottokeskuksissa ilmenevää järjestäytymistä.

Paatero toteaa ensin, ettei halua kommentoida Nergin lausuntoa, muttei malta olla sanomatta vähän myöhemmin, ”ettei se ole tästä maailmasta”. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Timo Kilpeläisen ja omien lausuntojensa välillä Paatero ei näe suurta ristiriitaa. Kummatkin pyrkivät hänen mukaansa hypoteettiseen skenaarioon varustautumiseen.

– Toki on mahdollista, että vastaanottokeskusten kaltaisissa ympäristöissä syntyy erilaisia sisäisiä verkostoja ja hierarkioita, mutta toistaiseksi ne eivät ole näkyneet viranomaistoiminnassa mitenkään, Kilpeläinen sanoi Yle uutisille.

Kirjan julkistamisessa Paatero ei edelleenkään lähtenyt avaamaan, mistä hänen tietonsa järjestäytymisestä vastaanottokeskuksisssa ovat peräisin. Kyseessä on hänen mukaansa päätelmä, jonka takana on jotain.

– Jos tulee porukkaa vastaanottokeskuksiin, ne ovat keskenään kuukausitolkulla, kyllähän siellä tapahtuu järjestäytymistä.

Paatero puhui myös joukkosurman mahdollisuudesta jopa hyytävän suoraan. Seuraava Suomessa tapahtuva hirmuteko on hänen mukaansa todennäköisesti yksittäisen suden tekemä, ei välttämättä terroristisessa tarkoituksessa tehty. Avoin yhteiskunta ei pysty kaikkia tapauksia estämään, vaikka paljon on estettykin.

– Jossain kohtaa tällainen tulee.

Paatero kuvaa tällaista yksinäistä sutta kotimaiseksi henkilöksi, jolla on vakavia mielenterveysongelmia ja jonka tavoitteena on aiheuttaa enemmän kuolemia kuin koulusurmissa.

– Muutamaa kymmentä henkilöä seurataan tarkasti lähinnä KRP:n toimesta.

Kyberrikollisuutta Mikko Paatero kuvaa massiiviseksi uuden rikollisuuden muodoksi. Se on kansainvälistä toimintaa ja aluetta, jossa poliisi on aina pikkaisen myöhässä. Siksi siihen pitää satsata. Rikollisuus myös maksaa yhteiskunnalle paljon. Iso-Britannia laski, että vuosittain se häviää kyberrikollisuuden vuoksi 30 miljardia euroa.

Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa koko ajan Suomessa, mutta Paateron mukaan ei räjähdysmäisesti. Se pyrkii soluttautumaan virallisiin rakenteisiin, esimerkiksi ravintola- ja turvallisuusalan sisälle on jo entisen poliisiylijohtajan mukaan päästy.

Paatero kannattaa Suomeen omaa turvallisuusministeriötä, joka koordinoisi turvallisuusasioita.

– Tällä hetkellä kokonaisukuvaa ei ole olemassa, sisäisen turvallisuuden selonteko oli vaatimaton ja huonosti perusteltu.

Suomi on tällä hetkellä tiedusteluasioissa ulkomaiden varassa. Oma kykymme on Paateron mielestä surkea. Hän peräänkuuluttaa eksaktia lainsäädäntöä, jossa yksityisyyden suojan ja turvallisuuden pitää olla tasapainossa. Paatero katsoo, että nyt on kuitenkin aika, jolloin vaa’an on heilahdettava turvallisuuden puolelle.

Mikko Paateroa on kysytty myös politiikkaan mukaan. Tänäänkin on tullut yksi soitto. Tarjouksia otetaan vastaan, hän naurahtaa. Syntyy kuva, ettei olisi mikään ihme, jos hänet nähdään piakkoin tarjolla poliittisiin tehtäviin – toki golfin ehdoilla.