– Tulokset osoittavat, että haittojen vähentämisen tehostamisessa ei tapahtunut mitään ensimmäisen vuoden aikana. Peliriippuvaisuuteen hoitoa hakeneiden kohdalla kävi jopa päinvastoin: siellä on henkilöitä, joiden tilanne on entistä kärjistyneempi, sanoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Tutkimus osoittaa, että himopelaajien terävä kärki supistuu koko ajan. Kun vuonna 2015 runsaat viisi prosenttia pelaajista toi puolet Veikkauksen tuotosta, oli vastaava luku vuonna 2017 enää runsaat kaksi prosenttia.

– Selkeä trendi tuntuu olevan, että entistä pienempi porukka pelaa entistä enemmän. Sama havainto on muuten tehty myös Ruotsissa: myös siellä tuo luku on kaksi prosenttia.

Rajoitukset eivät näy tuloksissa

Veikkauksen vastuullisen pelitoiminnan päällikkö Hannu Rinkinen on sitä mieltä, että Veikkauksen nettipelaamiselle kehittämät rajoituskokonaisuudet eivät vielä näy THL:n kyselyn tuloksissa. Rajoitukset ovat olleet hänen mukaansa täydessä iskussa edellisvuoden maaliskuusta.

Päästäkseen pelaamaan on verkossa asetettava omalle pelaamiselleen rahansiirto- ja tappiorajat. Veikkauksen asettamat tappioiden ylärajat ovat 1 000 euroa päivässä ja 2 000 euroa kuukaudessa. Pelaajien itse asettamissa rajoissa mediaani kuukausittainen tappioraja on 100 euron luokkaa.

– Kun on pakko asettaa rajat, on ne asetettu hyvin maltillisesti. Ihmiset asettavat sellaiset rajat, ettei pelaamisesta ole heille haittaa.

Rinkinen myöntää, että valmiiksi peliriippuvaiset pelaavat enemmän. Hänen mielestään Veikkauksen on kuitenkin mahdoton puuttua heidän pelaamiseensa muulla kuin ehdottoman tappiorajan asettamisella.

Veikkaus teki edellisvuoden aikana kaksi väestötason tutkimusta 5 000 ihmisen otoksella. Tutkimukset näyttävät Rinkisen mukaan pientä laskua, mutta lasku on virhemarginaalin sisällä. Nousussa haitat eivät näytä olevan.

– Rajoituskokonaisuus on leikannut kovinta pelaamista kaikkein haitallisimmista pelimuodoista. Arvio on, että leikkaava vaikutus pelikatteeseen oli viime vuonna 21–30 miljoonaa euroa ja luultavasti määrä kasvaa tämän vuoden aikana, Rinkinen summaa.

Automaatit ovat rahasampoja

Veikkauksen peleistä eniten ovat viime aikoina olleet esillä peliautomaatit. Niiden poistamisesta julkisista tiloista on vajaa viikko sitten tehty kansalaisaloite, joka on tähän mennessä kerännyt noin 7 300 kannattajaa. Aloitteen tekijät haluaisivat, että rahapeliautomaatteja voisi pelata ainoastaan kasinoilla ja erityisissä valvotuissa pelisaleissa.

– Jakelupolitiikan osalta Veikkaus elää niin kuin laissa säädetään. Toimiluvassa on 18 600 haja-asutusautomaattia. Jos tulee toisenlaisia säädöksiä, niin eletään sitten sen mukaan, Hannu Rinkinen kommentoi aloitetta.

Hän myöntää peliautomaattien olevan edelleen suurin haittoja aiheuttava pelimuoto. Peliautomaatteihin on vuonna 2022 tulossa pakollinen tunnistautuminen, Rinkinen kertoo.

Peluurin vuosiraportissa juuri raha-automaattien pelaamisen ilmoitti ongelmakseen lähes 80 prosenttia vastaajista. Puolet raha-automaattien ongelmapelaajista pelasi yhä pelejä kioskeilla ja huoltoasemilla, mutta lähes 40 prosentin joukko ilmoitti pelaavansa peliautomaatteja nykyään internetissä.

Vaikka peliautomaatit ovat niin sanottuja kolikkopelejä, ei niiden tuotto ole säästöpossuluokkaa. Viime vuonna automaatit muodostivat Veikkauksen liikevaihdosta liki kolmanneksen eli 840 miljoonaa euroa.

– Niille ihmisille, joilla on pelaamisen hallinnan kanssa ongelmia tai jotka pelaavat riskitasolla, automaatit ovat varmasti merkittävä tekijä. Arkielämässä tällaiselle ihmiselle on hirveän vaikeaa, jos ei pääse ulos edes kaupan kassalta törmäämättä automaattiin, THL:n Salonen pohtii.

Rahapelit voivat aiheuttaa haittoja myös sellaisille ihmisille, joiden pelaaminen ei vielä ole kehittynyt riippuvuudeksi asti.

– Asioita voi jäädä tekemättä sen vuoksi, että rahat menivätkin pelaamiseen.

”Ei syytä höllätä haittojen ehkäisemistä”

Viisi prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista arvioi pelaamisensa olevan ongelma, mutta haittoja oli havainnut jo joka kymmenes. Läheisen ihmisen pelaamista piti liiallisena 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Pelaamisesta on myös tullut entistä yksinäisempää puuhaa: kärjistettynä eniten lisääntyi yksin kotona netissä pelaaminen.

Rahapelien mainonta ja niistä uutisointi tuntuu myös olevan hyvin näkyvää: 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nähneensä rahapelimainoksen painetussa lehdessä. Lähes jokainen, 96 prosenttia, oli huomannut jonkun rahapeleihin liittyvän uutisen.

Salosen mukaan rahapelien ja niiden mukanaan tuomien haittojen valvonnassa riittää työtä myös tulevalle hallitukselle.

– Vaikka vuosi on lyhyt aika tällaisen myllerryksen keskellä, niin mitään syytä ei ole ainakaan höllätä sitä, mitä ollaan tekemässä, vaan pikemminkin tehostaa ja miettiä entistä tehokkaampia keinoja, erikoistutkija neuvoo.

STT–HANNU AALTONEN, ARTTU MÄKELÄ