Jo nyt keskustellaan siitä, aikooko hallitus tehdä riihessä vielä lisäsopeutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on painottanut, että hallitus aikoo pitää kiinni velkasuhteen vakauttamisen tavoitteesta.

Jos sopeutuksia tulisi, ne eivät Purran mukaan olisi ainakaan veronkorotuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan on antanut ymmärtää, että isot leikkaukset ovat takana, korkeintaan pienet olisivat mahdollisia.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puheenjohtaja Sari Essayah kertoi tänään Demokraatille ajatuksiaan edessä siintävästä puoliväliriihestä.

Essayah ei vaikuta täysin torppaavan sitä, että perintö- ja lahjaveroon puututtaisiin riihessä. Se riippuu kokonaisuudesta.

– Kristillidemokraatit katsovat kokonaisuutta, mikä ylipäänsä liikkumavara on riihessä mihinkin suuntaan. Katsomme sitten, mitkä esitykset ovat oikeasti pöydällä.

Essayah toteaa, että KD on aikaisemmin nähnyt niin, että perintö- ja lahjaveroon voisi tehdä porrastuksia tai huojennuksia tietyille edunsaajaryhmille.

– Sen kokonaan poistaminen tarkoittaa sitä, että sitten pitää miettiä, mistä valtion kassaan saadaan vastaava rahamäärä. Täytyy muistaa, että luovutusvoittoverohan siellä sitten kuitenkin tulisi tilalle.

Essayah sanoo, että perintöverotukseen puuttumisella voisi nähdä olevan kansantaloutta virkistäviä elementtejä.

– Sitten toisaalta ajattelen niin, että tässä tilanteessa työn verotuksen keventäminen olisi ehkä ensisijaisempaa kuin lähteä perintö- ja lahjaveroa viemään alaspäin, jos jossakin verotuksessa tullaan vastaan.

Essayah vaikuttaa olevan kommentissaan samoilla linjoilla kuin valtiovarainministeri Purra.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään. Selvitys on käynnissä.

SOPEUTTAMISTARPEESTA puoliväliriihessä Essayah toteaa, että nyt haetaan ennen kaikkea kasvutoimia.

Eli ei sopeuttamistoimia?

– Me olemme riippuvaisia siitä, mitä lukuja meille viimeisimmäksi tulee. Tietenkin toivon, että nyt sitten jo kasvu tästä pikku hiljaa käynnistyisi.

Luvuilla Essayah viittaa valtiovarainministeriön arvioihin talouden kehityksestä.

Hän toteaa, että Finanssialan puolelta on tullut viestiä, että missä tahansa muussa tilanteessa nykyisillä talousluvuilla kasvu olisi jo käynnistynyt. Tällä hetkellä maailmanpoliittinen tilanne kuitenkin luo epävarmuutta, mikä saa ihmiset laittamaan kulutuksen hyllylle. Epävarmuus vaikuttaa myös yritysten investointeihin.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) löi eilen pöytään yllättävän kannanoton.

– Entä jos tupakoinnin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä? Purra väläytti puolueen julkistaessa omaa vaaliohjelmaansa.

Sari Essayahia ehdotus tuntuu hymyilyttävän.

– Minä haluaisin nähdä sen mallin, millä se toteutetaan.

Purran mainitseman asian edistämistä Essayah pitäisi kuitenkin erittäin hyvänä.

– Mutta luulen, että jos tähän olisi keksitty jokin toimiva malli, se varmasti oltaisiin jo esitelty.

VAALIOHJELMIEN julkistamisessa tänään kristillisdemokraattien puheenjohtajalta kysyttiin kantaa myös talouspolitiikan arviointineuvoston kritiikkiin.

Arvi0intineuvosto katsoo, että hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus kattaa aiempia alijäämiään nykyistä hitaammin.

Arviointineuvoston mukaan palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Neuvosto suosittelee tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille.

Essayah pysyy edelleen sillä kannalla, että alijäämät katetaan ensi vuoteen mennessä. Essayah vastasi tilaisuudessa toimittajille, että sote-lainsäädäntö on edellisen hallituksen työtä.

– Pitäisi tietenkin tietää, mitkä olivat ne aivoitukset, kun silloin ajateltiin, että alijäämien kattaminen tosiaankin tällä tavalla parhaiten toteutuu.

Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026.

Essayahin mukaan hallitusneuvotteluissa selvisi hyvinvointialueiden kanssa keskusteltaessa, että vahva toive on, ettei hallitus ryhtyisi mihinkään isompiin muokkauksiin.

Hän muistuttaa myös siirtymätasauksesta kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, minkä vuoksi rahoitusmalliin ei ole syytä koskea.

Essayahin mukaan monilla hyvinvointialueilla on myös tehty hyvää työtä ja kustannusten ylitys ei olisi niin suurta kuin oli ennakoitu.

– Mutta totta kai, niin kuin on todettu, me olemme hallituksessa varautuneet siihen, että joka tapauksessa alijäämää tulee. Ja me tulemme tulemaan hyvinvointialueita vastaan tässä tilanteessa. Se on hyvä huomata, kun koko ajan puhutaan aina siitä, että hyvinvointialueilta leikataan, tänäkin vuonna annamme pari miljardia lisää hyvinvointialueille.