KD näkee, että osallistuminen parantaa lasten kotimaisten kielten taitoja ja kouluvalmiutta sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi tänään KD:n kunta- ja aluevaaliohjelmien julkistamistilaisuudessa, että maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumista pitäisi lisätä niin sanotulla Norjan mallilla.

Essayah painotti, että KD tukee kotihoitoa ja sen kuntalisää, mutta se voi olla loukku lapsille, joiden olisi tärkeä päästä varhaiskasvatuksen piiriin, jotta kouluvalmiudet saavutetaan.

– Norjan mallihan tarkoittaa sitä, että Norjassa viiteen ensimmäiseen vuoteen ei ole oikeutta kotihoidontukeen, jos tulee kolmansista maista. Jos tulee jostakin ETA-maasta, siellä oleskeltu aika lasketaan hyvitykseksi ja odotusaika kotihoidontukeen pääsemiseksi ei ole niin pitkä.

Norjassa on siis Essayahin mukaan eriytetty maahanmuuttajataustaisten kotihoidontuki.

ESSAYAHIN mukaan Norjan mallilla voitaisiin varmistaa Suomessa, että maahanmuuttajataustaiset lapset tulisivat varhaiskasvatuksen piiriin.

Työllisyyspolitiikassa toisaalta KD painottaa sitä, että erityisesti maahanmuuttajataustaisilla äideille on mahdollistettava kielten opiskelu.

– Eli järjestetään se lapsenhoito siksi aikaa, kun opiskelee kieltä, jotta syrjäytymiskehitys ei lähtisi siitä, ettei olisi mahdollisuutta osallistua pienten lasten takia kotouttamiskoulutukseen ja kielikoulutukseen.

Essayah totesi, että tällä hetkellä Suomessa erityisesti maahanmuuttajaäidit, joilla on pieniä lapsia, jäävät helposti kotoutumispalveluiden ulkopuolelle.

Kansanedustaja Mika Poutala kertoi tiedotustilaisuudessa, että hän on Espoossa nostanut esille myös kielikokeen mahdollisuutta vanhemmille sen ehdoksi, että saisi kotihoidontuen kuntalisää.

Tällä hetkellä kuntalisää maksetaan Espoossa siihen asti, kun lapsi täyttää puolitoista vuotta. Kuntalisää voisi nostaa kahteen vuoteen ja korottaa summaa sillä edellytyksellä, että vanhemmat pystyvät todistamaan riittävän suomen kielen taidon. Muuten voisi jäädä kokonaan ilman kuntalisää.

KD haluaa kunta- ja aluevaaleissa ajaa myös lähiruokaa lautasille. Kunnissa ja hyvinvointialueilla käytetään vuosittain yli 300 miljoonaa euroa elintarvikkeiden ja raaka-aineiden ostoon. Vain alle viidesosa julkisten keittiöiden ostoista on lähiruokaa.

– Itsestään oman kunnan perunat eivät koululaisten lautasille ilmesty, vaan joka kuntaan ja hyvinvointialueille tarvitaan hankintastrategia ja hankintaosaaminen on laitettava kuntoon, Essayah sanoi.

– Tarvitaan poliittinen päätöksentekoprosessi. Olen itse ollut omassa kotikunnassani tekemässä tällaista hankintastrategiaa, jossa todettiin, että me haluamme suosia lähellä tuotettua. Se täytyy ilmaista siellä hankintastrategiassa. Pitää olla sellaisia kriteerejä, jolla se suomalainen peruna pärjää paremmin kuin se puolalainen pottu.

Tarpeettomista sote-kiinteistöistä uhkaa tulla monen kunnan päänsärky ja toisaalta hyvinvointialueet maksavat turhista seinistä.

Essayahin mukaan on lunastettava tarpeettomat sote-kiinteistöt kunnilta ja hyvinvointialueilta tasearvoonsa Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, mikä hänen mukaansa helpottaisi talousahdinkoa molemmissa päissä.

KUNTOUTTAVAN työtoiminnan KD haluaa siirtää hyvinvointialueilta kuntien järjestettäväksi yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

KD nostaa vaaleissa esiin myös sitä, että tuulivoimaloiden minimietäisyydestä asuinrakennuksiin on säädettävä tarvittaessa kuntatasolla, voimassa olevaa lakia tiukemmin.

KD kannattaa vapaaehtoisen kaksivuotisen maksuttoman esiopetuksen laajentamista koko maahan kouluvalmiuksien parantamiseksi.

Puolue esittää, että hyvinvointialueet tarjoavat keikkaileville eläkeläisille laajan työterveyspalvelun työsuhde-etuna.

Aluevaaliohjelmassa on myös maininta, jonka mukaan hyvinvointialueista ei saa muodostua piilopuoluetuen rahoituslähteitä. Tällä puolue ottaa kriittistä etäisyyttä valtuustoryhmien hyvinvointialueilla saamiin ryhmärahoihin.