Politiikka
1.1.2022 10:15 ・ Päivitetty: 1.1.2022 10:10
”Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle” – Presidentti Niinistö nosti uudenvuoden puheessaan esille kansainväliset jännitteet
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskittyi perinteisessä uudenvuoden puheessaan koronapandemiaan ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen. Niinistö aloitti puheensa lainaamalla suomalaista kirjallisuuden nobelistia Frans Emil Sillanpäätä.
– Minun ehkä vanhentunut käsitykseni meidän ihmisten keskinäisistä suhteista on se, että tarvitaan enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeampien arvojen edessä. Näin totesi Frans Emil Sillanpää aikoinaan, eikä hänen sanomansa ole vieläkään vanhentunut, Niinistö sanoi puheensa aluksi.
Kiivaan pandemiakeskustelun rinnalle on Niinistön mukaan noussut Suomessa ”aiheellisesta syystä” turvallisuuspolitiikka. Presidentti muistutti, ettei erimielisyyttä pidä kavahtaa. Mielipiteiden esiin tuominen kuuluu demokratiaan.
– Mutta ei pidä lakata haluamasta ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin. Muuten voi syntyä syvää eripuraa. Kansakunnalle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään.
– Uuden vuoden koittaminen on lupausten ja toivon aikaa. Lupaus yhteisen hyvän etsimisestä on tämän vuoden alussa erityisen tärkeä.
Niinistön mukaan kolmas koronavuosi ja jatkuvat takaiskut herättävät ymmärrettävästi turhautumista.
– Sitä tunnemme kaikki. Pelko oman tai lähimmäisten terveyden puolesta jäytää. Monilla on huolta taloudestaan ja toimeentulostaan. Virus ei kuitenkaan väsymyksestämme tai tunteistamme välitä. Nyt kysytään sitkeyttä sitkeyden perään.
Niinistö havainnoi puheessaan myös yhteiskunnallisen ilmapiirin muutosta. Vielä keväällä 2020 virus oli yhteisesti torjuttu ja yhteinen vihollinen.
– Näimme Suomessa paljon toinen toistensa auttamista ja huolenpitoa. Hyvää tahtoa ilmeni, ja se levisi laajasti.
– Nyt on toista ilmaa. On toki ymmärrettävää, että ennenkokematon herättää erilaisia mielipiteitä, niin pandemian vaaroista kuin siltä suojautumisesta. Erimielisyys on kuitenkin alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä, Niinistö sanoi puheessaan ja korosti, että tauti voitetaan edelleen parhaiten yhteisin ponnistuksin.
”Konflikti Ukrainan rajoilla on syvenemisen partaalla.”
Suurvaltapolitiikan Niinistö totesi olevan nyt nopeassa liikkeessä. Geopolitiikan muutokset tuntuvat Niinistön mukaan joskus ennen muuta suurvaltoja pienemmissä maissa.
– Konflikti Ukrainan rajoilla on syvenemisen partaalla. Euroopan turvallisuuden kannalta tunnelmat ovat kiristyneet. Muutos on ollut nopea. Vielä viime kesänä, presidentti Bidenin Euroopan matkan tuloksena, huolet näyttivät kohdistuvan ennen muuta Kiinaan. Presidenttien Biden ja Putin Geneven-tapaamisen jälkeen Yhdysvaltain ja Venäjän arvioitiin rakentavan keskusteluyhteyttä. Kohtelias isäntä, Eurooppa, oli lähinnä kuulolla.
– Nyt on toista ilmaa. Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.
Niinistön mukaan ainoat tiet eteenpäin ovat viime kädessä maltti, vastuullisuus ja dialogi.
– Aseellisella voimalla tai muulla väkivallalla uhkaamisella ei ole mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta. Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.
– Pitää kuitenkin olla tarkkana siitä mistä ja keiden kanssa puhutaan. Moni eurooppalainen on kysynyt, eikä ensimmäistä kertaa: puhutaanko meistä meidän yli? Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.
Presidentti Niinistö toivoi puheessaan, ettei Suomen turvallisuudesta tulisi riidan lähdettä kotimaisessa keskustelussa.
”Yritetään edelleen ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.”
– Kansainväliset jännitteet herättävät myös monissa suomalaisissa huolta. Euroopan turvallisuudessa on kyse Suomenkin turvallisuudesta. Keskustelulle ja erilaisille mielipiteille, niin tilanteen vaaroista kuin niiltä suojautumisesta, on avoimessa yhteiskunnassa aina tilaa.
– Yhtä mieltä voimme olla siitä, että tilanne on vakava. Yhdistävästä tekijästä, Suomen turvallisuudesta, ei soisi tulevan repivän riidan lähdettä. Yritetään edelleen ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on Niinistö mukaan vakaa ja rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja.
– Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.
– Kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja liikkumatila ovat pienille aivan yhtä arvokkaita kuin suurille. Niistä huolehtimalla puolustetaan samalla Suomen kansainvälistä asemaa.
Niinistö myös toisti, että Suomen liikkumatilaan kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
– Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu.
– Presidentit Biden ja Putin puhuivat jälleen keskenään toissa päivänä. Tammikuun puolivälissä olemme ehkä viisaampia, kun näemme mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvottelukosketuksesta seuraa. Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisten sarjassa on myös Etyj.
Niinistö muistutti myös ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen tärkeydestä. Samassa yhteydessä hän mainitsi uhan rahallisesta velkaantumisesta.
”Maailman onnellisin maa voi olla tyytyväinen vasta, kun se tarjoaa nuorilleen toivon näköaloja.”
– Nykynuori on koetuksella. Pandemia on riistänyt suhteettoman osan elämästä. Kasvava pahoinvointi, kunnon rapistuminen ja koulutustason pysähtyminen ovat huolestuttavia merkkejä. Vanhempien, meidän kaikkien tulisi heitä kuulla. Joskus jo se auttaa. Aikuisen ymmärtämys ja tuki ovat suuria lahjoja nuorelle.
– Nuorilla on myös sanottavaa. Aktiivinen toiminta on aina merkki kipinästä. Nuoren välinpitämättömyys on vakava varoitus hiipumisesta. Maailman onnellisin maa voi olla tyytyväinen vasta, kun se tarjoaa nuorilleen toivon näköaloja.
Uudenvuoden puheensa lopuksi Niinistö palasi Sillanpään sanoihin.
– Paljon on myös hyvin. Kiitän jo etukäteen siitä, että tänä vuonna on ”enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä”, kuten Taata Sillanpää toivoi. Sitten on vielä paremmin. Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.