Muun muassa erilaisia lupa- ja raportointikäytäntöjä tullaan helpottamaan. Esimerkiksi teollisuuden velvoitteet raportoida päästöistään ja jätteistään kevenisivät. Lisäksi kotieläinten kasvattajat ja kalaviljelijät vapautettaisiin veden ja energian käytön raportointivelvoitteista.

Jatkossa jäsenvaltiot voivat raportoida enemmän tietoja yksittäisten toimijoiden puolesta. Ehdotuksen myötä odotetaan yritysten säästävän noin miljardi euroa vuodessa ja niiden hallinnollisen taakan keventyvän.

Puhtaasta siirtymästä vastaava EU-komissaari Teresa Ribera kertoi lehdistötilaisuudessa keskiviikkona, ettei tässä esityksessä avata esimerkiksi ennallistamisasetusta, johon Suomi on ajanut muutoksia.

- Lisäksi komissio tarjoaa tukea sidosryhmille, joihin ennallistamistoimet voivat vaikuttaa, panee liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja sekä vähentää raportointitaakkaa, esityksessä todetaan.

Suomi on lähestynyt muita EU-maita luonnoksella kirjeestä, joka on tarkoitus lähettää pääministerien nimissä EU:n ympäristöasioista vastaavalle komissaarille Jessika Roswallille.

STT:n tietojen mukaan asia ei ole kuitenkaan edennyt, koska Orpon aloite ei ole saanut riittävästi tukea muilta mailta. Tällä hetkellä mukana on vain Ruotsi. Kirjeen valmisteluun on otettu aikalisä, ja se aiotaan lähettää todennäköisesti tammikuussa.

STT:n näkemässä kirjeluonnoksessa vaaditaan EU-sääntelyn yksinkertaistamista. Kirjeessä sanotaan, että sääntelyn arvioidut toimeenpanokustannukset ovat erittäin suuret ja herättävät vakavaa huolta. Tämän vuoksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen tulisi vahvasti tukea ennallistamistoimia erilaisten instrumenttien ja ohjelmien kautta.

ORPON ajama esitys keräsi voimakasta kritiikkiä muun muassa europarlamentaarikkoina vaikuttavilta Ville Niinistöltä (vihr.) ja Li Anderssonilta (vas.).

Ennallistamisasetus on hyväksytty EU:ssa osana laajaa strategiaa biodiversiteetin turvaamiseksi. Asetuksessa annetaan tavoitteet eri ekosysteemien, kuten metsien, soiden ja kosteikkojen, elinvoimaisuuden palauttamiseksi.

- Hallituksen luontovastainen linja ei saa vesittää näitä luonnolle toivoa luovia tavoitteita. Erityisen surkeaa on, että Orpon lobbaus vaarantaa koko Euroopan luontoa vaalivia toimia kaikissa jäsenmaissa, ei vain Suomessa, Niinistö sanoi.

Ennallistaminen on keino, jolla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Ennallistamalla luontoa EU-maat voivat torjua luontokatoa. Lisäksi ennallistaminen tuo ilmasto-, talous- ja terveyshyötyjä, kertoo ympäristöjärjestö WWF.

MYÖS esimerkiksi lintudirektiivin osalta komissio aikoo toteuttaa niin sanotun stressitestin, jossa se arvioi lainsäädännön toimivuutta. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi ilmastonmuutos, kilpailukyky ja ruokaturva. Myös puhdasta vettä koskevaa vesipuitedirektiiviä tarkastellaan vuonna 2026.

Kyseessä on EU-komission jo kahdeksas sääntelyä purkava paketti. Komissio on tehnyt jo tällä kaudella useita löysennyksiä ja muutoksia aiemmin sovittuun ympäristölainsäädäntöön.

Kannattajien mukaan kevennyksillä halutaan vähentää eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Vastustajien mukaan esitykset taas heikentävät merkittävästi EU:n sitoutumista ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin samalla, kun ilmastonmuutos ja luontokato kiihtyvät.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho