Ulkomaat
23.3.2020 18:23 ・ Päivitetty: 23.3.2020 18:59
EU-maiden valtiovarainministerit: Syytä poiketa EU-maiden budjettien valvontaan liittyvistä rajoituksista
EU-maiden valtiovarainministerit ovat samoilla linjoilla komission kanssa siitä, että koronaviruspandemian talousvaikutusten tasaamiseksi kannattaa poiketa EU-maiden budjettien valvontaan liittyvistä rajoituksista.
Komissio on ehdottanut vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, jotta budjettisääntöjä voidaan höllentää kriisin ratkomiseksi.
Vakaus- ja kasvusopimuksella EU pitää aisoissa jäsenmaiden rahankäyttöä. Siinä määrätään esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämä kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velka 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Valtiovarainministerit keskustelivat koronaviruksen leviämisestä seuranneen kriisin ratkomisesta videokokouksessaan maanantaina. Ministerien mukaan poikkeuslausekkeen käyttö mahdollistaa jouston, jonka avulla jäsenmaat voivat saada kaikki mahdolliset keinot käyttöön kriisin taltuttamiseksi.
– Meidän on toimittava päättäväisesti varmistaaksemme, että sokki jää niin lyhyeksi ja rajatuksi kuin mahdollista ja että se ei synnytä pysyvää vahinkoa talouksiimme, ministerien julkilausumassa todettiin.
Yleisen poikkeuslausekkeen käyttö on EU:n lainsäädännön mukaan mahdollista poikkeustilanteissa, jotka eivät ole jäsenmaiden hallinnassa. Lauseke luotiin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2011.
Toimia kaikilla tasoilla
Lisää aiheesta
Poikkeuslausekkeen tuomaa liikkumavaraa pidetään tärkeänä esimerkiksi Italialle, joka on kärsinyt pahoin koronaviruksen leviämisestä.
Budjettikurin höllääminen on yksi toimista, joilla EU on pyrkinyt ratkomaan tilannetta. Joustoja on tarjolla myös valtiontukisäädöksiin, jotta jäsenmaat pystyvät ohjaamaan kriisistä kärsiville yrityksille paremmin tukea.
EU-maat ovat laittamassa liikkeelle 37 miljardin euron investoinnit. Pesämuna koostuisi käyttämättä jääneistä koheesiorahoista eli rakenne- ja investointirahaston ennakkomaksuista, jotka komissio tavallisesti perisi takaisin jäsenmailta.
Komission mukaan Suomen osuus olisi 24 miljoonaa euroa.
Jäsenmaat ovat pyrkineet tasaamaan koronaviruksen talousvaikutuksia myös omilla kansallisilla toimillaan. Suomen hallitus esitteli perjantaina yhteensä 15 miljardin euron suuruisen pelastuspaketin. Iso osa paketista koostuu laina- ja takausvaltuuksien nostosta, ei suorista tuista.
IMF varoittaa vakavista seurauksista
Uutistoimisto AFP:n mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva varoitti maanantaina, että koronavirus voi koitua maailmantaloudelle kalliimmaksi kuin vuoden 2009 talouskriisi.
Georgievan mukaan koronaviruksen aiheuttamien talousvahinkojen korjaaminen voi vaatia ennennäkemättömiä toimia.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.