Velkaantuneiden maiden valtionlainojen korkojen nousu, ja sitä myötä niiden pankkien ajautuminen ongelmiin olisivat heijastuneet nopeasti kaikkiin EU-maihin. Pahimmillaan tilanne olisi saattanut edetä kohti valtioiden maksukyvyttömyyttä ja laajentuessaan johtaa eurokriisin kaltaiseen tai vielä sitä vakavampaan taantumaan.

Mikäli yhteisiin toimiin ei olisi ryhdytty, EU:n talouden epävakaus olisi saattanut kasvaa, jolloin myös riski syventyneestä investointilamasta ja EU-alueen talouden kriisiytymisestä olisi lisääntynyt. Tällöin Suomen menetykset saattaisivat olla tuntuvasti suurempia kuin elpymisvälineeseen nyt liittyvä rahoitusosuus. On hyvä muistaa, että EU ei ole vain maksu-unioni, vaan myös poliittinen yhteisö, jossa solidaarisuus vaikuttaa EU:n luotettavuuteen muun maailman ja rahoitusmarkkinoiden silmissä. Suomella on taloudellinen intressi olla mukana ehdotetun kaltaisessa järjestelyssä, sillä Suomi on avoin, vientivetoinen ja pieni talous, jolla on tiivis taloudellinen kohtalonyhteys muun Euroopan kanssa.

Palkansaajajärjestöt, elinkeinoelämä ja talousviisaat kannattavat Euroopan unionin rahoituspaketin ja siihen sisältyvän elpymisvälineen hyväksymistä. Harvoin on mistään kysymyksestä näin laajaa yksimielisyyttä asiantuntijoiden keskuudessa. Ytimessä on se, mistä EU:ssa on kyse. EU:n arvo Suomelle ei perustu euromääräisiin lukuihin siitä kuinka paljon EU:lle maksetaan ja kuinka paljon EU:sta saadaan rahaa. Pienelle vientivetoiselle maalle EU:n avoimet sisämarkkinat ja taloudellinen vakaus ovat moninkertaisesti nettomaksun arvoiset.

Elpymisvälinettä koskevan ratkaisun vaikutuksia Suomelle ei siis voida arvioida pelkästään maksuosuuden kautta. Olennaista on, miten tehokkaasti rahoitus käytetään, kuinka hyvin onnistumme uuden kasvun ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalin luomisessa ja miten Suomi pystyy uusilla innovaatioillaan edistämään pärjäämistään kansainvälisessä kilpailussa.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Vaasasta.