”EU:n pakotteet eivät toimi” – Senaattori Aleksei Puškov Demokraatille: Venäjä ei suostu kävelemään ulos Ukrainasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kypäräpäinen mies kantoi Venäjän lippua alueparlamentin läheisellä kadulla Krimin niemimaan pääkaupungissa Simferopolissa maaliskuussa 2014

Venäjä ei etsi lännen kanssa konfliktia, toteaa venäläinen senaattori Aleksei Puškov.

– Mutta Venäjän hallinto ei ole valmis vain pesemään käsiään ja toteamaan, ettei heitä kiinnosta mitä Donbasissa tapahtuu. Venäjä voi kuitenkin olla avoin rauhanturvaajien saapumiselle Itä-Ukrainaan, Suomessa alkuviikosta vieraillut Puškov kertoo Demokraatin haastattelussa.

Venäjän Duuman ulkoasiainvaliokunnan entinen puheenjohtaja kuvailee Euroopan ja Venäjän välisten suhteiden olevan tällä hetkellä umpikujassa. Syy löytyy Ukrainasta. Hän näkee, että lännen pitäisi antaa Kiovalle enemmän painetta rauhanneuvottelujen edistämiseksi.

– Euroopan unionissa ajatellaan, että Venäjällä on avaimet Itä-Ukrainan kriisin ratkaisuun. Venäjällä puolestaan nähdään, että Kiova on suurimmassa vastuussa ja Venäjä ei ole suoraan osallinen konfliktiin, Puškov toteaa.

– Selkkaus on Kiovan ja Itä-Ukrainalaisten välillä. Kiovan pitäisi keskustella heidän kanssaan, jotka eivät tunnusta Kiovan valtaa.

Länsi yrittää saada Venäjää unohtamaan Donbasin alueet

Puškov edustaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kremlin näkemyksiä. Tämä kuulu hänen puheestaan sekä näkyy puoluekannassa. Puškov on Putinia tukevan Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän edustaja.

Aleksei Puškov (Kuva: Wikipedia).

Hän korostaakin, kuinka länsi yrittää saada Venäjää unohtamaan Donbasin alueet Itä-Ukrainassa.

– Mutta, että Venäjä vain kääntäisi selkänsä ja lähtisi pois? Tätä ei tule tapahtumaan. Se on mahdotonta.

– Lännen tulisi ymmärtää, että Donbasin alueen ihmiset eivät suurimmaksi osin vain puhu venäjää, vaan ovat etnisesti venäläisiä. Jos Venäjä kääntäisi selkänsä alueelle, otettaisiin se hyvin huonosti vastaan Venäjällä. Tätä maan johto ei käsittele edes vaihtoehtona.

Puškovin mukaan Kremlissä kuitenkin ollaan valmiita pohtimaan vaihtoehtoa alueen liittämisestä poliittisesti takaisin Ukrainaan. Joskin tietyin ehdoin.

– Nämä ehdot on lueteltu jo Minskin sopimuksessa. Valitettavasti Kiova näyttää olevan ennemmin kiinnostunut jatkamaan kriisiä kuin tavoittelemaan rauhaa.

Puškov esittää tämän johtuvan Ukrainan presidentin Petro Porošenkon sisäpolitiikasta. Porošenkolla ei senaattorin mielestä ole esittää mitään muita saavutuksia Ukrainan kansalle.

– Jos konflikti Itä-Ukrainassa loppuu, uskon Porošenkon häviän seuraavat vaalit. Mikäli kriisi puolestaan jatkuu, hän voi aina sanoa olevansa kykenemätön toimimaan Itä-Ukrainan tapahtumien takia.

EU:n pakotteet eivät toimi.

Venäjällä on Puškovin mukaan suuri potentiaali markkinoille. Ukraina on puolestaan hajonnut valtio, jossa on epäonnistuneet markkinat.

Hän kummastelee, miksi EU on päättänyt tukea Ukrainaa ja ohittaa Venäjän. Ratkaisu on hänestä outona ja irrationaalinen.

– Valitettavasti.

Lisäksi, Puškovin mukaan EU:n pakotteet eivät toimi. Hän kuitenkin tunnustaa, että Venäjän talous on kärsinyt Euroopan unionin Venäjä-pakotteista.

– Mutta ei siinä määrin, että Venäjä muuttaisi ulkopolitiikkaansa. Luulen, että Euroopan pitäisi pohtia, paljonko he ovat kärsineet Venäjän vastapakotteista sekä omista Venäjä-pakotteistaan.

Hän esittääkin, että EU:n kannattaisi arvioida, onko Ukrainan ja Porošenkon sokea tukeminen kaiken taloudellisen menetyksen arvoista.

– EU voi jatkaa pakotteita, mutta entä sitten? Venäjän maataloussektori on alkanut kehittyä. Nyt maataloustuottajat pyytävät, ettemme peruisi vastapakotteita. Tuottajat tarvitsevat vielä kolme vuotta kehittyäkseen tarpeeksi. Vastaamme hallinnosta, että voitte luottaa Euroopan unioniin. He kyllä pitävät pakotteita yllä.

Puškovin mukaan esimerkiksi maan omavaraisuus lihatuotteissa on lisääntynyt voimakkaasti ja myös elintarviketuotteiden vienti on nousussa.

– Venäjä tuottaa nyt itse valtaosan niistä tuotteista, joita maahan tuotiin ennen EU:sta. Maan maataloustuotanto on vahvistunut.

– Euroopan Venäjä-pakotteiden ylläpito ei olekaan juuri heikentänyt Venäjän asemaa.

Miten asiassa sitten tulisi edetä?

Puškovin analyysia kuunnellessa on helppoa ymmärtää, miksi tilanne Venäjän ja Euroopan välillä tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Euroopan ja Kremlin näkemykset ovat kaukana toisistaan. Asioita katsotaan tyystin eri kanteilta. Mutta miten asiassa sitten tulisi edetä?

Puškov nostaa esiin Saksan ulkoministeri Sigmar Gabrielin (sd.), jonka mukaan EU voisi pohtia Venäjä-pakotteita uudelleen jo siinä vaiheessa, mikäli Ukrainaan saadaan rauhanturvaajia.

– Ajattelen tämän olevan paljon lupaavampi lähtökohta neuvotteluille, kuin toistaa, että EU ei tee mitään liikkeitä ennen kuin koko kriisi on ratkaistu, Puškov esittää.

– Kriisin laukeamiseen voi mennä kymmenen vuotta. Jos EU ei hellitä yhtään, niin hyvä on. Me selviydymme kyllä. Venäjä löytää uusia kumppaneita.

Puškov tuokin esiin, kuinka esimerkiksi Saudi-Arabian kuningas Salman vieraili viime viikolla ensimmäistä kertaa maiden historian saatossa Moskovassa. Vierailun aikana sovittiin muun muassa asekaupoista.

– Jos EU ei halua olla Venäjän pysyvä kumppani, se on EU:n asia. Mutta muun muassa Japani, Kiina, Saudi-Arabia ja Brasilia haluavat.

Venäjän ja Kiinan kumppanuutta Puškov kuvailee ”epäviralliseksi strategiseksi yhteistyöksi”.

– Yhteistyötä ei tietenkään kutsuta tällä nimellä, vaan ”syvälliseksi strategiseksi kumppanuudeksi”. Emme suunnittele mitään pysyvää sotilasyhteistyötä Kiinan kanssa, emme halua rakentaa mitään uutta Natoa. Mutta Venäjän ja Kiinan suhteet ovat strategisesti erittäin tärkeät.

– Kiinalaiset ymmärtävät hyvin, että jos he auttavat Venäjää Yhdysvaltojen painetta vastaan, he puolustavat samalla itseään Yhdysvaltain paineelta.

Emme halua tuhota siteitämme Eurooppaan.

Puškov kuitenkin lieventää lausuntoaan hieman toteamalla, että tietysti Venäjä on kiinnostunut Euroopasta.

– Emme halua tuhota siteitämme Eurooppaan. En pidä hyvänä politiikkana sitä, että, Eurooppa vaatii Venäjää tekemään suuria myönnytyksiä ennen kuin Eurooppa tekee omia liikkeitään.

Puškov toimii poliittisen uransa ohella professorina Moskovan huippuyliopistossa Kansainvälisten suhteiden instituutissa. Suomen ja Venäjän suhteet professori näkee niin hyvinä kuin nykyisessä poliittisessa tilanteessa on mahdollista.

– Vaikka Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa sen linjaa ja on sitoutunut myös Venäjä-pakotteisiin, samaan aikaan maiden presidentit kuitenkin tapaavat säännöllisesti. Keskusteluyhteys Moskovaan onkin säilynyt. Tästä on varmasti hyötyä myös Suomelle.

– Venäjän ja Suomen suhteet ovat selvästi paremmat, kuin vaikkapa Venäjän ja Ruotsin tai Venäjän ja Puolan. Arvostamme Suomea naapurina sekä investoijana Venäjän markkinoille.

100-vuotias Viro juhlii itsenäisyyttään – presidentti Kaljulaid kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula
Presidentti Kersti Kaljulaid ja Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras ottivat vastaan itsenäisyyspäivän sotilasparaatin.

Pienen maan pitää tähdätä suuriin asioihin, kannusti Viron presidentti Kersti Kaljulaid maansa itsenäisyyden satavuotisjuhlan puheessa. Hänen mukaansa usko parempaan huomiseen on Viron tulevaisuuden avain.

Kaljulaid sanoi, että maailman 192 maasta vain viidesosa on Viroa rikkaampia ja kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta. Kaljulaid piti puheen Tartossa maan eteläosassa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jota kansa on nauliutunut seuraamaan ruutujen ääreen. Erona Suomeen on, että Viron presidentin vastaanottoon kuuluvat kättelyn ja tanssin lisäksi myös juhlakonsertti ja presidentin puhe.

”Viro on paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin”

Liput hulmuavat ja kuohujuomapullot poksahtelevat tänään eri puolilla satavuotiasta Viroa. Itsenäisyyspäivän juhla alkoi jo auringonnousun aikaan lipunnostolla Tallinnassa Pitkän Hermannin tornin juurella.

Parlamentin puhemies Eiki Nestor tervehti juhlapuheessaan tasavallan perustajia ja totesi, että Viro on nyt vauraampi ja paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.

Lipunnostoa seurasi sotilasparaati Vapaudenaukiolla, jonka otti vastaan presidentti Kaljulaid. Virolaisjoukkojen seassa marssi myös Viroon sijoitettuja tanskalaisia ja brittiläisiä Nato-joukkoja. Suomen Puolustusvoimat oli lähettänyt paraatiin lippuvartion, ja myös monien muiden naapuri- ja liittolaismaiden armeijat olivat edustettuina.

Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras sanoi juhlapuheessaan, ettei Viron itsenäisyyttä ja vapautta pidä nähdä itsestäänselvyyksinä ja annettuina.

Viron itsenäisyyspäivä näkyy myös Suomessa ainakin rakennusten juhlavalaistuksessa sekä liputuskehotuksessa. Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi.

Helsingissä Viron lipun väreissä hehkuvat muun muassa Kiasma, Sanomatalo ja Musiikkitalo. Turussa valaistaan Kirjastosilta ja kaupunginteatteri. Tampereella juhlavalaistuksen saa Tampere-talo.

”Viro on kuin metsämansikka”

Entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toivotti sosiaalisessa mediassa Virolle iloista itsenäisyyspäivää. Hän muistutti, että moderniksi valtioksi kasvaminen edellyttää kansalaisilta valmiutta, huolenpitoa ja välittämistä. Hän myös luonnehti lähes runollisin ilmaisuin Viroa.

– Hyvien ja rakkaiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja näkyviä etäältä tarkasteltuna. Viro on kuin metsämansikka: alkukantainen, pieni ja vaikea löytää. Ne jotka eivät löydä sitä, eivät havaitse tai arvosta sitä, Ilves sanoi uutistoimisto BNS:n mukaan.

– Mutta kun siitä saa otteen ja se on hyppysissä, se on paras ikinä.

Viron juhlapäivä on huomioitu ulkomaillakin. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa pormestari Muriel Bowser julisti helmikuun 24:nnen ”Viron päiväksi”. Washingtonissa järjestettiin myös tapahtumia, joilla juhlistettiin piskuisen Baltian valtion satavuotisuutta – esimerkiksi muusikko Mart Sander esiintyi John F. Kennedy Centerissä.

Uutistoimisto BNS:n mukaan Washingtonissa asuu tuhansia yhdysvaltalaisia, joilla on juuret Virossa.
STT–JUKKA ANNALA

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.