”EU:n pakotteet eivät toimi” – Senaattori Aleksei Puškov Demokraatille: Venäjä ei suostu kävelemään ulos Ukrainasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kypäräpäinen mies kantoi Venäjän lippua alueparlamentin läheisellä kadulla Krimin niemimaan pääkaupungissa Simferopolissa maaliskuussa 2014

Venäjä ei etsi lännen kanssa konfliktia, toteaa venäläinen senaattori Aleksei Puškov.

– Mutta Venäjän hallinto ei ole valmis vain pesemään käsiään ja toteamaan, ettei heitä kiinnosta mitä Donbasissa tapahtuu. Venäjä voi kuitenkin olla avoin rauhanturvaajien saapumiselle Itä-Ukrainaan, Suomessa alkuviikosta vieraillut Puškov kertoo Demokraatin haastattelussa.

Venäjän Duuman ulkoasiainvaliokunnan entinen puheenjohtaja kuvailee Euroopan ja Venäjän välisten suhteiden olevan tällä hetkellä umpikujassa. Syy löytyy Ukrainasta. Hän näkee, että lännen pitäisi antaa Kiovalle enemmän painetta rauhanneuvottelujen edistämiseksi.

– Euroopan unionissa ajatellaan, että Venäjällä on avaimet Itä-Ukrainan kriisin ratkaisuun. Venäjällä puolestaan nähdään, että Kiova on suurimmassa vastuussa ja Venäjä ei ole suoraan osallinen konfliktiin, Puškov toteaa.

– Selkkaus on Kiovan ja Itä-Ukrainalaisten välillä. Kiovan pitäisi keskustella heidän kanssaan, jotka eivät tunnusta Kiovan valtaa.

Länsi yrittää saada Venäjää unohtamaan Donbasin alueet

Puškov edustaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kremlin näkemyksiä. Tämä kuulu hänen puheestaan sekä näkyy puoluekannassa. Puškov on Putinia tukevan Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän edustaja.

Aleksei Puškov (Kuva: Wikipedia).

Hän korostaakin, kuinka länsi yrittää saada Venäjää unohtamaan Donbasin alueet Itä-Ukrainassa.

– Mutta, että Venäjä vain kääntäisi selkänsä ja lähtisi pois? Tätä ei tule tapahtumaan. Se on mahdotonta.

– Lännen tulisi ymmärtää, että Donbasin alueen ihmiset eivät suurimmaksi osin vain puhu venäjää, vaan ovat etnisesti venäläisiä. Jos Venäjä kääntäisi selkänsä alueelle, otettaisiin se hyvin huonosti vastaan Venäjällä. Tätä maan johto ei käsittele edes vaihtoehtona.

Puškovin mukaan Kremlissä kuitenkin ollaan valmiita pohtimaan vaihtoehtoa alueen liittämisestä poliittisesti takaisin Ukrainaan. Joskin tietyin ehdoin.

– Nämä ehdot on lueteltu jo Minskin sopimuksessa. Valitettavasti Kiova näyttää olevan ennemmin kiinnostunut jatkamaan kriisiä kuin tavoittelemaan rauhaa.

Puškov esittää tämän johtuvan Ukrainan presidentin Petro Porošenkon sisäpolitiikasta. Porošenkolla ei senaattorin mielestä ole esittää mitään muita saavutuksia Ukrainan kansalle.

– Jos konflikti Itä-Ukrainassa loppuu, uskon Porošenkon häviän seuraavat vaalit. Mikäli kriisi puolestaan jatkuu, hän voi aina sanoa olevansa kykenemätön toimimaan Itä-Ukrainan tapahtumien takia.

EU:n pakotteet eivät toimi.

Venäjällä on Puškovin mukaan suuri potentiaali markkinoille. Ukraina on puolestaan hajonnut valtio, jossa on epäonnistuneet markkinat.

Hän kummastelee, miksi EU on päättänyt tukea Ukrainaa ja ohittaa Venäjän. Ratkaisu on hänestä outona ja irrationaalinen.

– Valitettavasti.

Lisäksi, Puškovin mukaan EU:n pakotteet eivät toimi. Hän kuitenkin tunnustaa, että Venäjän talous on kärsinyt Euroopan unionin Venäjä-pakotteista.

– Mutta ei siinä määrin, että Venäjä muuttaisi ulkopolitiikkaansa. Luulen, että Euroopan pitäisi pohtia, paljonko he ovat kärsineet Venäjän vastapakotteista sekä omista Venäjä-pakotteistaan.

Hän esittääkin, että EU:n kannattaisi arvioida, onko Ukrainan ja Porošenkon sokea tukeminen kaiken taloudellisen menetyksen arvoista.

– EU voi jatkaa pakotteita, mutta entä sitten? Venäjän maataloussektori on alkanut kehittyä. Nyt maataloustuottajat pyytävät, ettemme peruisi vastapakotteita. Tuottajat tarvitsevat vielä kolme vuotta kehittyäkseen tarpeeksi. Vastaamme hallinnosta, että voitte luottaa Euroopan unioniin. He kyllä pitävät pakotteita yllä.

Puškovin mukaan esimerkiksi maan omavaraisuus lihatuotteissa on lisääntynyt voimakkaasti ja myös elintarviketuotteiden vienti on nousussa.

– Venäjä tuottaa nyt itse valtaosan niistä tuotteista, joita maahan tuotiin ennen EU:sta. Maan maataloustuotanto on vahvistunut.

– Euroopan Venäjä-pakotteiden ylläpito ei olekaan juuri heikentänyt Venäjän asemaa.

Miten asiassa sitten tulisi edetä?

Puškovin analyysia kuunnellessa on helppoa ymmärtää, miksi tilanne Venäjän ja Euroopan välillä tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Euroopan ja Kremlin näkemykset ovat kaukana toisistaan. Asioita katsotaan tyystin eri kanteilta. Mutta miten asiassa sitten tulisi edetä?

Puškov nostaa esiin Saksan ulkoministeri Sigmar Gabrielin (sd.), jonka mukaan EU voisi pohtia Venäjä-pakotteita uudelleen jo siinä vaiheessa, mikäli Ukrainaan saadaan rauhanturvaajia.

– Ajattelen tämän olevan paljon lupaavampi lähtökohta neuvotteluille, kuin toistaa, että EU ei tee mitään liikkeitä ennen kuin koko kriisi on ratkaistu, Puškov esittää.

– Kriisin laukeamiseen voi mennä kymmenen vuotta. Jos EU ei hellitä yhtään, niin hyvä on. Me selviydymme kyllä. Venäjä löytää uusia kumppaneita.

Puškov tuokin esiin, kuinka esimerkiksi Saudi-Arabian kuningas Salman vieraili viime viikolla ensimmäistä kertaa maiden historian saatossa Moskovassa. Vierailun aikana sovittiin muun muassa asekaupoista.

– Jos EU ei halua olla Venäjän pysyvä kumppani, se on EU:n asia. Mutta muun muassa Japani, Kiina, Saudi-Arabia ja Brasilia haluavat.

Venäjän ja Kiinan kumppanuutta Puškov kuvailee ”epäviralliseksi strategiseksi yhteistyöksi”.

– Yhteistyötä ei tietenkään kutsuta tällä nimellä, vaan ”syvälliseksi strategiseksi kumppanuudeksi”. Emme suunnittele mitään pysyvää sotilasyhteistyötä Kiinan kanssa, emme halua rakentaa mitään uutta Natoa. Mutta Venäjän ja Kiinan suhteet ovat strategisesti erittäin tärkeät.

– Kiinalaiset ymmärtävät hyvin, että jos he auttavat Venäjää Yhdysvaltojen painetta vastaan, he puolustavat samalla itseään Yhdysvaltain paineelta.

Emme halua tuhota siteitämme Eurooppaan.

Puškov kuitenkin lieventää lausuntoaan hieman toteamalla, että tietysti Venäjä on kiinnostunut Euroopasta.

– Emme halua tuhota siteitämme Eurooppaan. En pidä hyvänä politiikkana sitä, että, Eurooppa vaatii Venäjää tekemään suuria myönnytyksiä ennen kuin Eurooppa tekee omia liikkeitään.

Puškov toimii poliittisen uransa ohella professorina Moskovan huippuyliopistossa Kansainvälisten suhteiden instituutissa. Suomen ja Venäjän suhteet professori näkee niin hyvinä kuin nykyisessä poliittisessa tilanteessa on mahdollista.

– Vaikka Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa sen linjaa ja on sitoutunut myös Venäjä-pakotteisiin, samaan aikaan maiden presidentit kuitenkin tapaavat säännöllisesti. Keskusteluyhteys Moskovaan onkin säilynyt. Tästä on varmasti hyötyä myös Suomelle.

– Venäjän ja Suomen suhteet ovat selvästi paremmat, kuin vaikkapa Venäjän ja Ruotsin tai Venäjän ja Puolan. Arvostamme Suomea naapurina sekä investoijana Venäjän markkinoille.

IL: Ilja Janitskin on taas vapaalla jalalla

Kuva: Lehtikuva

MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin pääsi pois vankilasta Andorrassa luovutusoikeudenkäynnissä tänään, kertoo Iltalehti.

Hänet määrättiin kotiarestiin odottamaan päätöstä hänen mahdollisesta luovuttamisestaan Suomeen. Päätös siitä, luovutetaanko hänet Suomeen, annetaan 9. marraskuuta.

Janitskin on vangittu Suomessa poissaolevana epäiltynä muun muassa törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, törkeästä kunnianloukkauksesta, salassapitorikoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Janitskin vastustaa luovuttamistaan.

AVAINSANAT

Kiina patistaa Yhdysvaltoja hylkäämään harhakuvansa Kiinasta

Kuva: AFP PHOTO/Nicolas Asfouri
USA:n ulkoministeri Rex Tillerson ajoitti Kiina-kritiikkinsä Kiinan kommunistipuolueen kokouksen aikaan.

Kiina vaatii Yhdysvaltoja karistamaan Kiinaa koskevat harhanäkemyksensä. Kiinan ulkoministeriön lausuntoa pidetään vastavetona Yhdysvaltain ulkoministerin Rex Tillersonin kärjekkäille Kiina-kommenteille.

Kiina toivoo, että Yhdysvallat pystyy tarkastelemaan Kiinan kehitystä ja roolia kansainvälisessä yhteisössä puolueettomasti.

– Kiina pitää yllä vankkumatta YK:n peruskirjan päämääriä ja periaatteita, vaikka suojeleekin samalla oikeuksiaan ja etujaan, painotti ulkoministeriön edustaja Lu Kang.

Tillerson sanoi keskiviikkona, että Yhdysvallat tekee ensi vuosikymmenellä mieluummin yhteistyötä Intian kuin Kiinan kanssa. Tillersonin mukaan tavoitteena on edistää vapaata ja avointa Aasian ja Tyynenmeren aluetta, jota johtavat vauraat demokratiat.

– Kiina on noussut Intian rinnalla, mutta ei yhtä vastuullisesti kuin Intia, Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi. Hän viittasi esimerkiksi Kiinan kiistanalaisiin aluevaatimuksiin Etelä-Kiinan merellä.

Ensi viikolla Intiaan matkaavan Tillersonin kommentteja pidettiin Kiinassa erityisen provosoivina siksi, että ne tulivat samana päivänä kun Kiinan kommunistinen puolue aloitti puoluekokouksensa.

STT-AFP, Peking

Demarit juhlivat vaalivoittoa Uudessa-Seelannissa

Kuva: Lehtikuva
Bill English on tunnustanut tappion.

Uuden-Seelannin pääministeri Bill English tunnusti torstaina, että hänen keskustaoikeistolainen kansallispuolueensa on kärsinyt vaalitappion. English onnitteli työväenpuoluetta johtavaa Jacinda Ardernia voitosta.

Saarivaltiossa käytiin vaaliuurnilla jo 23. syyskuuta, mutta tasaisen vaalituloksen vuoksi tulevaa hallintoa ei ole saatu ratkaistua tähän asti.

Vaa’an käänsi keskustavasemmiston voitoksi populistipuolueen johtaja Winston Peters, joka ilmoitti torstaina tukevansa Ardernin työväenpuoluetta.

Englishin johtama kansallispuolue sai syyskuun vaaleissa eniten paikkoja parlamenttiin, mutta se olisi tarvinnut hallitusvastuussa jatkaakseen apupuolueen. Toive kaatui nyt populistien valittua yhteistyön työväenpuolueen kanssa. Myös vihreät ovat tulossa koalitiohallitukseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Espanjan hallitus aikoo rajoittaa Katalonian itsehallintoa – aluehallinnon johtajan vastaus ei kelvannut

Mariano Rajoy.

Espanjassa Katalonian itsenäistymisäänestystä seurannut sisäpoliittinen kriisi kiihtyy. Espanjan hallitus on ilmoittanut, että se aikoo lauantaina hyväksyä artiklan, jolla Katalonian itsehallintoa rajoitetaan.

Espanjan perustuslain artikla 155 antaa keskushallinnolle oikeuden ottaa maakuntien hallinto omiin käsiinsä kriisitilanteessa. Sitä ei ole koskaan aiemmin käytetty.

Espanja oli asettanut aamupäivään takarajan Katalonian johtajille ilmoittaa selkeästi, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi. Sen sijaan aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont vaati Espanjan hallitusta vuoropuheluun.

Puigdemont sanoi espanjalaismedian julkaisemassa kirjeessä Espanjan pääministerille Mariano Rajoylle, että jos hallitus ei suostu neuvotteluihin, hän vie itsenäistymisen alueparlamentin äänestykseen.

 

(STT)

 

 

Takaisin

Katalonialta uusi uhkaus mutta ei vieläkään selvää vastausta itsenäistymisestä

Kuva: Lehtikuva
Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont pelaa uhkapeliä Espanjan kanssa.

Espanjassa Katalonian aluehallinnon johtaja uhkaa julistaa maakunnan itsenäiseksi, jos Espanjan hallitus ei suostu vuoropuheluun.

Carles Puigdemont sanoo espanjalaismedian julkaisemassa kirjeessä Espanjan hallitukselle, että jos hallitus suostu neuvotteluihin, hän vie itsenäistymisen alueparlamentin äänestykseen.

Espanjan hallitus oli asettanut tähän aamupäivään takarajan Katalonian johtajille ilmoittaa selkeästi, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi. Espanja on uhannut kumota Katalonian itsehallinnon ja ottaa maakunnan hallintaansa.

STT, Barcelona