Raportin mukaan Suomi ja sen työmarkkinat ovat palautumassa taantumasta ja taloudelliset näkymät ovat positiiviset.

Myös huolia on. Esimerkiksi investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) ovat jäljessä. Valtion velan suhde BKT:hen näyttäisi lähtevän kasvuun taas 2020. 15–64-vuotiaiden työllisyysluku 69,7 % on yhä matala verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Myös kotitalouksien velkaantuminen kiinnittää komission huomion. Se on korkealla ja kasvussa.

Kumpula-Natrin järjestämässä tilaisuudessa keskityttiin Suomen työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaalipolitiikkaa arvioiviin raportin osiin.

Kumpula-Natri toteaa, että koska maakohtainen raportti kootaan tilastopohjalta – laadulliset asiat jäävät huomioimatta. Juuri tämän vuoksi hän pitää tärkeänä kuulla asiassa kansalaisjärjestöjen edustajia.

– Viime keväänä EU:ssa saatiin ensi kertaa tehtyä sosiaalinen tulostaulukko, jossa katsotaan sosiaalisia indikaattoreita eli mitä Euroopan talouksissa tapahtuu myös ihmisten kannalta. Oli lupaus, että sosiaalisia asioita tuodaan nyt myös osaksi talouden seurantaa ja maaraporttia. Aika vaatimatonta se on, mutta hyvä askel, Kumpula-Natri toteaa.

– Kun Euroopan talous- ja rahaliitto EMUa uudistetaan, Euroopan unionin pitää kyetä näyttämään ihmisille, että sitä kiinnostaa myös ihmisten hyvinvointi ja talous, eivät vain ja ainoastaan jäsenmaiden makroluvut, Kumpula-Natri painottaa.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on Suomessa alimitoitettua.

– Taloutemme ei kehity Suomessa laadullisesti niin hyvin kuin se voisi. Talouden uudistuminen työllistyvämmäksi ja laadukkaammaksi ei ole täydessä vauhdissa. Raportin näkemys on myös, että rakennus- ja palvelualoille tulee Suomessa työvoimapulaa. Yleensä markkinataloudessa työehtojen ja palkkojen pitäisikin parantua näillä sektoreilla, jos näin on käymässä, Kumpula-Natri sanoo.

Soste ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen kävi tilaisuudessa läpi SOSTEn teettämää hiljattain julkaistua selvitystä, jossa tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotust.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat Suomessa pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset eli Sipilän (kesk.) hallituksen aikana tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa.

– Leikkausten kohdistaminen yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleviin henkilöihin ei ole oikeudenmukaista. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä, Anna Järvinen sanoi.

– Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen tulee nostaa vahvemmin poliittiselle agendalle ja lopettaa perusturvan murentaminen. Vuoden 2018 perusturvan indeksijäädytykset tulee kompensoida ja indeksijäädytykset vuodelle 2019 perua, hän jatkoi.

Komission maaraportista käy Järvisen mukaan ilmi, että Suomi pärjää hyvin kanvainvälisesti vertaillen köyhyys- tai syrjäytymisriskin ja tuloerojen tasossa. Komissio kuitenkin huomioi samalla sen, ettei Suomi tule saavuttamaan köyhyyden vähentämistavoitettaan, vaikka sinänsä köyhyys- tai syrjäytymisriski on Suomessa matala muuhun Eurooppaan verrattuna.

– Raportin mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrä on pysytellyt Suomessa noin 900 000:ssa koko viime vuosikymmenen ajan.

Eurooppa2020-strategian tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämisestä ei ole siis Suomessa edennyt lainkaan. Kyseessä on kasvu- ja työllisyysstrategia, ja Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää 150 000:lla vuosien 2010-2020 välillä.

Komission mukaan on epätodennäköistä, että Suomi saavuttaisi köyhyyden vähentämistavoitteensa. Se toteaa myös, että viimeaikaiset indeksijäädytykset saattavat heikentää hyvää tilannetta ja eriarvoisuus saattaa olla tulevina vuosina (2017-19) lisääntymässä.