– Tulokset osoittavat, että ammattiliitoille riittää jatkossakin töitä, jotta jäsenemme pystyvät tekemään työnsä turvallisesti ja hyvin. Tulokset pakottavat myös kysymään onko Suomessa varmasti tehty kaikki mahdollinen, jotta syrjintä saadaan kitkettyä Suomesta, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo tiedotteessa.

Kyselyn perusteella eniten työpaikalla syrjivät esihenkilöt. Syrjintää kokeneista 67 prosenttia kertoi, että heitä syrjii esihenkilö, 59 prosenttia piti kollegoita syyllisenä syrjintään. Kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon.

JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski kertoi kyselyn julkistustilaisuudessa, että pienenä yllätyksenä tuli se, että asiakkaita tai palvelujen käyttäjiä ei mainittu syrjijinä niin usein.

Syrjintää kokeneista 41 prosenttia kertoi, että syrjintä johtuu heidän mielipiteistään. Yleisiä koetun syrjinnän perusteita olivat myös ikä, terveydentila ja sukupuoli.

– Kyselyssä ei päästä tarkemmin sen taakse, mitä syrjinnän syynä olevat mielipiteet ovat. Sinne todennäköisesti mahtuu aika suuri kirjo syrjintäkokemuksia, Korpikoski sanoo.

Selvästi eniten syrjintää koettiin työn arjessa, siihen liittyi jopa 79 prosenttia syrjintäkokemuksista. Toiseksi useimmin mainittiin palkkaus, jonka mainitsi 28 prosenttia syrjintää kokeneista. Myös tässä kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon.

Naisvastaajista syrjintää oli kokenut 34 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Syrjinnän kokemukset jakautuvat miltei tasan kaikissa ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaista syrjintää oli kokenut 32 prosenttia, 35-50- sekä 51-65 vuotiaista 33 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 31 prosenttia. Selvityksen mukaan syrjintää on koettu kaikilla JHL:n ammattialoilla.

VALTAOSA (76 prosenttia) syrjintää kokeneista on kertonut tilanteesta työpaikallaan, mutta heistä jopa 75 prosenttia kertoo, ettei ole saanut apua syrjintään.

– Tässä on rutkasti parantamisen varaa, Korpikoski sanoo.

Ne, jotka olivat saaneet apua, kertoivat saaneensa sitä yleisimmin työkaverilta tai kollegalta (53 prosenttia vastaajista), esihenkilöltä (41 prosenttia), liiton tai työntekijöiden edustajalta (30 prosenttia) tai työnantajalta (16 prosenttia). Vastaajista 16 prosenttia nimesi muun avunantajan, kuten oman lähipiirin, työterveyshuollon tai ulkopuolisen sovittelijan.

Korpikoski nosti julkistustilaisuudessa esiin myös muutamia avovastauksia, jotka avasivat sitä, miten kerrottuun syrjintäkokemukseen on suhtauduttu työpaikalla.

– Se ei aina ollut niin mieltäylentävää luettavaa. Kokemuksia on saatettu mitätöidä ja hyssytellä. Yhtenä esimerkkinä on kaupungin koulutoimi, jossa virallisesti annettiin ymmärtää, että voidaan tehdä valitus, mutta epävirallisesti kerrottiin, ettei sillä ole juuri mitään merkitystä.

Korpikosken mukaan vastauksista nousi esiin myös tilanteita, jossa syrjinnästä kertominen ei ole johtanut mihinkään toimiin.

– Päiviteltiin, että on ikävää ja kamalaa, mutta sitten on esimerkiksi todettu, että naiselle se nyt vain on tällaista.

Avovastauksissa kerrottiin myös tilanteista, joissa syrjintää kokenutta on suoranaisesti syyllistetty. Erästä vastaajaa oli syyllistetty siitä, että hän oli ottanut asian puheeksi.

– Tämä esimerkkihenkilö oli jätetty lopullisesti kaiken ulkopuolelle ja sitten häntä painostettiin eläkkeelle tai osa-aikatöihin.

JÄSENKYSELYN toteutti Aula Research JHL:n toimeksiannosta lokakuussa. Kyselyyn vastasi 2 223 jäsentä. Kyselyn lisäksi selvitykseen kuuluu laaja kirjallisuuskatsaus, jota julkistustilaisuudessa avasi Juha Vekkilä Aula Researchilta. Hän nosti esiin muun muassa syrjinnän vaikutuksia eli syitä, miksi syrjintään olisi syytä puuttua.

– Sillä on merkittävästi heikentävä vaikutus tuottavuuteen ja siten organisaatioiden toimintakykyyn. Se vähentää henkilöstön sitoutumista, lisää henkilöstön vaihtuvuutta, se lisää taloudellista eriarvoisuutta ja luo segregaatiota. Rakenteellinen syrjintä ohjaa esimerkiksi vähemmistöt matalapalkkaisiin ja koulutustasoon nähden sopimattomiin tehtäviin ja näin lisätään eriarvoisuutta ja työmarkkinoiden jakautumista, Vekkilä listasi.

Vekkilän mukaan syrjintä vaikuttaa julkiseen sektoriin siten, että se murentaa luottamusta yhteiskuntaan, heikentää demokratiaa ja oikeusvaltiota ja vaikuttaa julkiseen talouteen.

– Syrjintä aiheuttaa stressiä ja mielenterveysongelmia, sillä on laajoja terveysvaikutuksia. Se lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi tämä on vetovoimakysymys – kansainvälisten osaajien kiinnostus heikentään maamme kilpailukykyä.

KYSELYSSÄ 60 prosenttia vastaajista odotti JHL:ltä aktiivisempia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi. Vekkilän mukaan eniten liitolta odotetaan tuen tarjoamista jäsenille esimerkiksi oikeudellisen neuvonnan muodossa. Vastauksissa toivottiin esimerkiksi lisää koulutusta syrjinnän tunnistamiseksi.

Kyselyssä syrjintää tarkasteltiin nimenomaan lainsäädännön kautta – esimerkiksi epäasiallinen käytös ei aina ole syrjintää sanan juridisessa merkityksessä. Asia nousi esiin myös tilaisuuden paneelikeskustelussa.

– Mietin sitä, mikä on syrjintää ja mikä epäasiallista käytöstä. Molempia näkyy kentällä ja työelämässä valitettavasti vahvasti. Se on aika veteen piirretty viiva, JHL:n jäsen Mia Mountraki puntaroi.

Syrjintään puuttumisessa ammattiliitolla on tärkeä rooli, vaikka aina välittömiä muutoksia ei saisikaan aikaan, JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Neleah Kagiri katsoo. Se antaa toivoa, että ihminen tuntee kuuluvansa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen avulla porukkaan ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Pääasia on se, että olemme äänessä, että emme hyväksy asiaa. Joskus ei tarvita mitään isoa juttua, vaan että ihmiset tietävät, että joku on heidän takanaan. Että tuetaan, koulutetaan ja tuodaan asioita esille. Ei niin, että ne ovat vain paperissa jossain, vaan että myös kannustetaan ihmisiä puhumaan, Kagiri kuvaili.

Kagiri peräänkuulutti myös yhteistyötä työnantajan kanssa, koska syrjintä vaikuttaa negatiivisesti myös työnantajaan.

– On tärkeää, että he ymmärtävät, että jos sinun työyhteisösi voi hyvin, se tarkoittaa, ettei sinulla ole huolta ja työt suoritetaan hyvin.