Erityisen ongelmallista on vaikutusarvioinnin puute ja arviointineuvoston kritiikin ohittaminen.

Viimeisimpänä maa- ja metsätalousvaliokuntaan tuotiin viime viikolla ilman mitään normaalia ennakkovalmistelua ja kuulemisia sekä vastoin EU-säädöksiä myös muiden suurpetojen kuin suden laajennettu metsästysoikeus. Menettely tyrmistytti Demokraatin lähteiden mukaan osan valiokunnan edustajista. Se yllätti myös maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet.

Etujärjestöistä etenkin Suomen Metsästäjäliitto on ollut parin vuoden valmisteluprosessin aikana kiinteässä yhteydessä maa- ja metsätalousministeriin, eduskunnan täysistunnossa puoluetoverien ”Sari Sudenhoitajaksikin” kutsumaan Sari Essayahiin (kd).

Riippumaton lainvalmistelun arviointineuvosto lyttäsi aiemmin lain muutosesityksen lausunnossaan harvinaisen kovasanaisesti. Poikkeuksellista on sekin, ettei siltä pyydetty lausuntoa etukäteen eli varsinaisessa valmisteluvaiheessa.

– Ihan selkeitä puutteitahan nämä ovat, tosin eivät nykyisin valitettavasti kovin harvinaisia. Myös vastuuministerin toiminnan avoimuuden ja poliittisen ryhdikkyyden perään voi kysyä, hän kommentoi Demokraatille.

Voiko lainvalmistelussa nähdä merkkejä rakenteellisesta korruptiosta (järjestöjen poikkeuksellisen suuresta vaikutusvallasta päätöksentekijöihin)?

– Silloin pitäisi olla näyttöä konkreettisista sidoksista ja ehkä lahjonnastakin, joten en sanoisi niin vahvasti. Mutta ei tämä hyvän hallintotavan mukaista toimintaa ole, ja rapauttaa myös arviointineuvoston kaltaisten riippumattomien instituutioiden arvovaltaa.

Stenvallin mukaan Tampereen yliopiston tutkimuksissa on ilmennyt laajempaa huolta sekä asiantuntijatiedon sivuuttamisesta valmistelussa että sen poliittisesta valikoinnista: haetaan ja otetaan huomioon herkemmin haluttua lopputulosta tukevia tahoja.

ELÄINSUOJELUJÄRJESTÖT ovat ilmoittaneet tekevänsä asiassa kantelun oikeuskanslerille. Eläinoikeusakatemia-yhdistys teki sitä ennen tietopyynnön suden metsästystä koskevan lakiesityksen valmistelusta ministeriössä.

Yhdistyksen saamien ja Helsingin Sanomille toimitettujen sähköpostien sekä Demokraatin lähteiden mukaan sekä Metsästäjäliitto että metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK ovat ohjeistaneet ministeriötä ja Essayahia yksityiskohtaisesti, saaneet pääosin tahtonsa sellaisenaan läpi ja sen jälkeen kiittäneet aiheesta useaan otteeseen.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kommentoi HS:lle, että keskustelu susiasioista ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on ollut ”normaalia viestinvaihtoa etujärjestön ja ministeriön välillä”.

Maa- ja metsätalousministeriö on perinteisestikin ollut vahvasti kytköksissä metsästäjiin ja maataloustuottajien etujärjestöihin, mutta niin sanotussa susilaissa se on korostunut.

– On kysyttävä, kuka lopulta metsästyslain muutosten esitysten takana on – ministeriö vai metsästäjien etujärjestö, kommentoi Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola tiedotteessa.

LAINVALMISTELUN kriitikot huomauttavat, että Metsästäjäliitto on myös rohkaissut Suomea toimimaan tavalla, joka saattaa olla EU-lainsäädännön vastainen.

Liiton sähköposteissa ministeriöön painotetaan, että Ruotsikaan ei ole saanut unionilta rangaistusta, vaikka maa on ollut jo vuosia EU-komission rikkomusmenettelyssä suurpetopolitiikkansa ja etenkin suden metsästyksen vuoksi.

Oma lukunsa on viime tipassa maa- ja metsätalousvaliokuntaan tuotu yritys saada myös tiukempaan EU-suojeludirektiiviin kuuluvat karhu, ilves ja ahma kiintiömetsästyksen piiriin. Onnistuessaan tämä tarkoittaisi käytännössä myös valitusoikeuden katoamista, sillä toisin kuin poikkeus- ja pyyntilupamenettelyssä suurpetojen metsästys perustuisi asetuksilla säädettäviin alueellisiin kiintiöihin, joista ei voi valittaa.

Jari Stenvallin mukaan se, että lisäkohdat tuodaan valiokuntaan viime tingassa ja ilman normaalia virkamiesvalmistelua, kuulemisia ja asiantuntijakierroksia, jättää lainvalmistelun käytännössä eduskunnalle.

– Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi näin toimittiin, ja vasta nyt. Se ei ole oikea tapa edetä. Eduskunta säätää lait ilmaisemalla poliittisen tahtonsa, mutta kyllä esitysten pitäisi olla kunnolla valmisteltuja ennen sitä.

Eläinsuojelujärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että paikallisten luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen valitusten jälkeen metsästysluvista valtaosa on todettu perusteettomiksi ja peruttu.

Valitukset ovat jo pitkään hiertäneet metsästäjien etujärjestöä. Oikeus valittaa ympäristöä koskevista päätöksistä on kirjattu sekä Suomen lakiin että kansainvälisiin sopimuksiin, mutta kiintiömetsästyksen sallimisella se voitaisiin siis kiertää.

RUOTSISSA suurpetojen suurpetojen minimilukumäärät on määritelty sitovasti, ja sen ylittävä osa susista voidaan metsästää. Alarajaksi siellä asetettu uusi susikannan suotuisa viitearvo on Suomeen verrattuna varsin pieni, eli Ruotsissa sallittaisiin meitä kovempi petojen harvennus.

Suomessa maa- ja metsätalousministeriö esittää nyt sadan suden kiintiötä kannanhoidolliseen metsästykseen, joka alkaisi tammikuussa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) syyskuussa julkistaman kanta-arvion mukaan Suomessa oli viime keväänä todennäköisimmin noin 430 sutta. Luke on myös arvioinut, että susikannan geneettisen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi susia olisi hyvä olla maassa vähintään 560 yksilöä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kokoontuu sekä maanantai-iltana että tiistaiaamuna käsittelemään metsästyslain muutosta. Eduskunnan portailla järjestettiin maanantaina myös pikaisesti kasattu susiaktivistien mielenosoitus.