Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Euroopan viimeinen saareke odottaa EU-ovien avautumista

Eurooppa-neuvosto päättää lokakuussa, avaako se jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

Ismo Puljujärvi

Demokraatti

Euroopan unionin komissio on jo kaksi kertaa katsonut Albanian ja Pohjois-Makedonian olevan valmiita jäsenyysneuvotteluihin. Eurooppa-neuvosto ei ole neuvotteluja kuitenkaan avannut. Viimeksi kesäkuussa neuvosto päätti siirtää asian syksyyn.

Albanian kohdalla jäsenmaissa huolta herättää rikollisuus, oikeusvaltiokehityksen tila ja ihmissalakuljetus. Etenkin Ranska, Tanska ja Hollanti ovat Albanian suhteen skeptisimpiä, mutta niiden lisäksi epäilijöiden joukkoon on liittynyt eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan myös suurin jäsenmaa Saksa.

Pohjois-Makedonian prosessia on hidastanut Kreikan kanssa vuosia kestänyt nimikiista, johon maat löysivät ratkaisun vuonna 2018. Makedonian tasavalta päätyi muuttamaan nimensä Pohjois-Makedoniaksi pitkien ja haasteellisten neuvottelujen jälkeen.

Kalevi Sorsa -säätiön Balkan-hankevastaava Samuli Sinisalo kertoo, että Pohjois-Makedonian pitää vielä vahvistaa myös demokraattisia instituutioitaan ja oikeusvaltiota. 

Sorsa-säätiö on toiminut ulkoministeriön hankerahoituksen avulla kymmenen vuotta Pohjois-Makedoniassa, jossa se tarjoaa demokratiakoulutusta nuorille ja pyrkii vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa.

Länsi-Balkanin kuusikko

EU:ssa käytetään usein lyhennystä ”WB6”, jolla viitataan kuuteen Länsi-Balkanin valtioon: Serbiaan, Montenegroon, Albaniaan, Kosovoon, Pohjois-Makedoniaan ja Bosnia-Hertsegovinaan.

Maat voidaan Samuli Sinisalon mukaan laittaa kolmeen eri kategoriaan sen mukaan, missä pisteessä ne ovat mahdollisen EU-jäsenyyden suhteen.

Näistä lähimpänä jäsenyyttä ovat Montenegro ja Serbia, joiden kanssa jäsenyysneuvotteluja on käyty jo muutamia vuosia. Molemmille maille on väläytelty vuotta 2025, jolloin niistä tulisi virallisia jäsenmaita.

Puolivälissä ensimmäistä etappia ovat Albania ja Pohjois-Makedonia, kun taas kaukana perässä tulevat Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina.

Alueen jännitteitä painaa etenkin Serbiasta vuonna 2008 irtautunut Kosovo, jonka itsenäisyyttä ei ole tunnustanut Serbian lisäksi viisi EU-jäsenmaata: Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia.

Kovaäänisin Kosovon itsenäisyyttä vastustava maa on ollut Espanja, jonka sisäpolitiikkaa hiillostaa Katalonian itsenäistymispyrkimys.

Emma Hakala,  vieraileva vanhempi tutkija Ulkopoliittisesta instituutista sanookin Serbian ja Kosovon suhteiden parantamisen olevan yksi kynnyskysymyksistä. Hakala pitää vuotta 2025 epärealistisena Serbian osalta. Hän näkee sen ennemminkin symbolisena.

Lue koko artikkeli Demokraatista, joka julkaistaan 26.9. 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
26.10.2020
”Uho tuntuu jatkuvan, tämä on aivan absurdi ajatus” – Paperiliiton Vanhala ihmettelee Metsäteollisuuden Hollménin puheita ”tyhjältä paperilta” lähtemisestä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE