Vaikka Heinäluoma kertoo saaneensa hyvää palautetta ihmisten parissa kiertäessään, näin suurta lukemaa hänkään ei osannut odottaa.

– Odotin sellaista 60 000–80 000 väliin tulevaa äänilukua. Se perustui vähän siihenkin, mitä saattoi aikaisemmin nähdä eurovaaliehdokkaiden saaneen todella hyvin menneiden kampanjoiden jälkeen. Äänimäärä oli megalomaaninen yllätys, mutta myönteinen sellainen. Oli hienoa, että myös käytännön vaalityöllä ja jalkatyöllä on edelleenkin merkitystä, Heinäluoma sanoo äänestäjiään ja vaalityötä tehneitä kiitellen.

Ennen eduskuntavaaleja Heinäluoma kiersi vajaan 100 vaalitilaisuuden verran ja eduskuntavaalien jälkeen mittariin tuli yli sata tilaisuutta.

Yhteiskiertue oli Heinäluoman mielestä hyvä niin molemmille ehdokkaille, heidän puolueilleen kuin tilaisuuksissa käyneille.

– Siinä tuli vähän eri näkökulmia ja se ei ollut liian kurttuotsainen. Siinä oli annos huumoria, joka tuo politiikkaan ripauksen suolaa, jonka se tarvitsee, Heinäluoma kuvaa.

Niin Suomessa kuin Euroopassa eurovaalitulos merkitsee Heinäluoman mielestä tukea rakentavalle EU-politiikalle ja eurooppalaisille arvoille. Oikeistopopulismin ”ilmapallosta pihisi ilma pois”.

– Vaalien tulos oli tuki eurooppalaiselle yhteistyölle ja selvä irtiotto tyhjästä populismista. Myös vastuullisella linjalla voi saada kannatusta ja tukea. Se oli yksi vaalien opetuksista. 

– Brexitin jälkeen on nähty, ettei EU:n ulkopuolella ole tulossa kultaa ja mirhamia. Britit ovat olleet nyt polvillaan ja riitojen keskellä kohta kolme vuotta, ihmiset osaavat tehdä tästä johtopäätöksen. Johtopäätös on se, että tyhjä huutelu on vaarallista politiikkaa.

Heinäluoma painottaa, ettei ”Eurooppa-talo” ole kuitenkaan valmis. Siinä on yhä paljon korjattavaa, mutta talo on Euroopan ja Suomen pärjäämiselle välttämätön. Jos Suomi toimii EU:ssa rakentavasti, tukea on saatavissa myös kansallisesti tärkeille teemoillemme kuten metsäasioille.

Kotimaisia vaalianalyyseja Heinäluoma ihmettelee ja kyselee samalla, lukevatko ihmiset enää tilastoja. Erityisesti häntä hämmentää kokoomuksen pitäminen vaalivoittajana.

– Kokoomus tuli suurimmaksi puolueeksi, mutta  kärsi tappion suhteessa edellisiin EU-vaaleihin. Jos tarkemmin katsoo, kokoomushan on hävinnyt kaikki viime aikojen vaalit, yhtä hyvin eduskuntavaalit, EU-vaalit ja kuntavaalit kuin edelliset eduskuntavaalitkin. Kokoomuksen vaalien jälkeinen ulospano on ollut kaunis, mutta tosiasiassa heillä on takana vain tappiollisia vaaleja. 

Heinäluoma ihmetteleekin, mistä kokoomusjohdon kasvoille ilmestyy aina vaalien jälkeen ”leveä hymy”. 

– Tilastot eivät oikein tue heidän suurta ilakointiaan.

Kokoomuksen kannatus putosi 1,8 prosenttiyksikköä viime eurovaaleista.

Heinäluoma toteaa myös perussuomalaisten kannatusnousun jääneen huomattavasti jälkeen gallupeissa ennustetusta. 

– Demarien menestys oli parempi kuin viime vaaleissa. Vihreät menestyi, onnittelut myös heille. Eivät tässä muut kuin demarit ja vihreät ole saaneet merkittävästi lisää kannatusta viiden vuoden takaiseen verrattuna, Heinäluoma lisää.

Euroopan tasollakin oikeistopopulistien läpimurto jäi Heinäluoman mukaan porvarillisen leirin eri ryhmien keskinäiseksi ääntensiirtelyksi.

Sosialisteilla, liberaaleilla (ALDE) ja keskustaoikeistolla (EPP) on edelleen selkeä enemmistö eli yli 400 paikkaa europarlamentissa. Jos vihreät lasketaan mukaan, ollaan jo noin 500 paikassa 751:stä.

Heinäluoma muistuttaa eurooppalaisen populismin olevan sisäisesti hyvin hajanaista. 

– Matteo Salvini on sitä mieltä, että kaikkien EU-maiden, Suomi mukaan lukien, pitää ottaa lisää pakolaisia. Muut populistipuolueet markkinoivat rajat kiinni -filosofiaa. Talouden osalta Italian Lega ja Salvini kannattavat velkojen yhteisvastuuta ja valtioiden yhteistä varainhankintaa, jota pohjoisessa ei kannateta ollenkaan. Venäjä-asioissa jotkut isot populistipuolueet ovat tiiviissä yhteistyössä, myös rahoituksellisesti. Sitten on paljon Venäjä-kammoisia populistipuolueita. Mistä nämä puolueet pystyvät sopimaan, jää nähtäväksi? Heinäluoma hämmästelee.

Eero Heinäluoma totesi olevansa ennen vaaleja käytettävissä komission jäseneksi, jos tarvitaan ja tukea tulee. Nyt ison äänipotin jälkeen hän sanoo edelleen, että ilmaistu tuki velvoittaa olemaan käytettävissä, mikäli pyyntö tulee.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on liputtanut sen puolesta, että Suomesta nimitetään nainen komissaariehdokkaaksi. Näin on edelleen. Eilen hän ei kuitenkaan sulkenut ovea myöskään siltä mahdollisuudelta, että Suomi tarjoaisi komissaariehdokkaaksi sekä naista että miestä.

– Esitin ennen vaaleja, että Suomi voisi olla tässä asiassa aloitteellinen eli Suomen pitäisi tasa-arvoperustein tehdä esitys muille jäsenmaille, että kaikki jäsenmaat laittaisivat komissioon ehdolle sekä miehen että naisen. Suomi voisi olla kokoaan isompi tehdessään aloitteen. Tällöin komission puheenjohtajaksi nimettävä voisi hakea parasta mahdollista salkkujakoa, asiantuntemusta ja huolehtia siitä, että tasa-arvo toteutuu, Heinäluoma sanoo. 

Hän lisää, että nykymenettelyssäkin ennen ehdokkaan nimittämistä vaaditaan konsultaatiota komissiota kokoavan puheenjohtajan suuntaan.

– Ehdokkaiden nimeäminen ei ole ilmoitusasia, Heinäluoma katsoo.