EVA:n tuoreen Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan puolet eli 49 prosenttia suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon.

Vasemmalle asemoituu kolmasosa (31 prosenttia) vastaajista ja keskustaan enää vain joka viides (19  prosenttia).

Oikeistolaisten osuus on nyt korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Poliittinen keskusta on kutistunut jokaisen mittauksen myötä.

Taloussosiologian dosentti, erikoistutkija Aki Koivula Turun yliopiston Invest-tutkimuskeskuksesta toteaa, ettei tutkimustulosta voi pitää isona yllätyksenä: se noudattelee esimerkiksi edellisten eduskuntavaalien tulosta, joka johti oikeistohallitukseen syntyyn.

– Kiinnittäisin silti huomiota siihen, että suurin siirtymä oikealle on tutkimukseen vastanneissa tapahtunut eniten yhden puolueen eli perussuomalaisten sisällä. Siellä itsensä hyvin oikeistolaisiksi eli numeroasteikolla 9:ään tai 10:een määrittelevien osuus on kasvanut voimakkaasti, Koivula sanoo Demokraatille.

Koivula kertaa, että perussuomalaiset on jo vuosia ollut yksi suurista puolueista, joten sen kannattajissa tapahtunut muutos on yleisemminkin merkittävä.

– Vielä Timo Soinin puheenjohtaja-aikaan perussuomalaiset mainosti olevansa ”työväenpuolue ilman sosialismia”, mutta johdon vaihduttua puolueen ohjelma on koko ajan oikeistolaistunut – ja suunta on voimistunut viime vuosina.

– Puolueen kannattajakunta myös muuttunut kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Esimerkiksi työttömät ovat vaihtaneet puoluetta tai palanneet katsomoon eli äänestämättömiksi, kun taas toimihenkilöiden osuus on kasvanut, hän sanoo.

Myös EVA:n tiedotteessa todetaan, että perussuomalaisten kannattajat ovat liukuneet entistä jyrkemmin oikealle, ja samalla heidän arvokonservatiivisuutensa on hieman vahvistunut. Puolueen profiili on muuttunut kymmenen vuoden aikana selkeän oikeistokonservatiiviseksi liikkeeksi.

YHDEKSI oikeistosuuntauksen syyksi on arveltu Venäjän aggression ja yleisen epävakaan kansainvälisen tilanteen tuomaa turvallisuus- ja puolustusaiheiden nousua politiikan keskiöön; niiden on perinteisesti katsottu kuuluvan Suomessa oikeistopuolueiden vahvuuksiin.

Aki Koivulan mukaan arvio voi osaltaan pitää paikkaansa, mutta toisaalta puolustuspolitiikasta on Suomessa laaja konsensus. Yksikään puolue ei ole tehnyt siitä isoja irtiottoja.

Aiheen herkkyyttä saattaa silti osaltaan kuvastaa SDP:n ja vasemmistoliiton tietty sisäinen ristiveto ja kipuilu esimerkiksi niin sanotun käännytyslain ja Ottawan miinasopimuksesta irtaantumisen äänestysten kanssa.

KESKUSTELUUN siitä, kuinka relevantti vanha oikeisto-vasemmisto -jako ylipäätään on 2000-luvun pirstoutuneessa maailmassa ja suomalaisessa puoluekentässä, tutkijalla on selkeä näkemys.

– Toki asiat ja arvot liikkuvat ja elävät ajan mukana, mutta kyllä ihmiset edelleen hahmottavat sekä puoluepolitiikan että oman asemansa sen jaon kautta. Puhe siitä, ettei olisi oikeistoa ja vasemmistoa tai yhteiskuntaluokkia, voi toki hyödyttää joitain tahoja, jotka ovat tyytyväisiä nykyisiin valtasuhteisiin, Aki Koivula muotoilee.

Samaan aikaan EVA:n tutkimustulokset kertovat, että enemmistö suomalaisista (53  prosenttia) määrittelee itsensä liberaaleiksi. Konservatiivisesti ajattelevia on selvästi vähemmän (24  prosenttia).

Liberaali identiteetti korostuu erityisesti nuorissa naisissa, opiskelijoissa ja korkeasti koulutetuissa.

Aki Koivula sanoo, että toisin kuin oikeisto-vasemmistoakseli, konservatiivin ja liberaalin käsitteet tai ainakin niiden moniulotteinen sisältö voivat olla monille oudompia.

– Toki yksittäiset kysymykset esimerkiksi ympäristönsuojelusta, uskonnosta, tasa-arvosta ja niin edelleen selventävät asiaa, mutta tämä jako ei ole yhtä selkeä puoluepoliittisesti katsottuna. Tutkimuksissa sitten valitaan, mitä määritelmiä ja jakokriteerejä käytetään.

EVA:N tutkimuksen mukaan suomalaiset jakautuvat aatteellisesti neljään pääryhmään: vasemmistoliberaalit (24 prosenttia), oikeistoliberaalit (22 ), oikeistokonservatiivit (18) sekä välityypit (32 ), jotka sijoittavat itsensä ainakin toisella mittareista keskelle. Vasemmistokonservatiiveja on sen mukaan vain viisi prosenttia.

– Vasemmistolaisuus ja liberaali identiteetti näyttäisivät kulkevan käsi kädessä, kun taas poliittinen oikeisto kokoaa alleen kirjavasti sekä liberaaleja että konservatiivisia maailmankatsomuksia, joita yhdistää markkinamyönteisyys ja matalan verotuksen kannattaminen.

– Toisaalta liberalismi näyttäisi tarkoittavan suomalaisille yhä vahvemmin suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta ja identiteettipoliittista ajattelua, joka on erityisen suosittua vasemmiston sisällä, analysoi EVA:n Mikko Laakso.

Vasemmiston sisällä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat korostuvat arvoliberaaleina ja selkeästi vasemmistolaisina, kun taas SDP asemoituu lähemmäksi poliittista keskustaa.

– Vihreiden kannattajat ovat kulkeutuneet poliittisella asteikolla demareista vasemmalle. Arvo- ja asennetutkimusten valossa on perusteltua hahmottaa, että Suomessa on kolme vasemmistolaista eduskuntapuoluetta: vasemmistoliitto, vihreät ja SDP, kommentoi Laakso.

TOISAALTA ainakin tämänhetkisten galluptulosten valossa maltilliselle ja jossain määrin kompromissihakuiselle vasemmistopolitiikalle, jota Antti Lindtmanin johtaman SDP:n voi katsoa edustavan, näyttää olevan kysyntää.

– Vaaleihin on toki kaksi vuotta, mutta nyt haetaan selkeästi vastavoimaa nykyhallituksen linjalle, Aki Koivula sanoo.

Koivulan mukaan pitkäjänteisen politiikan teko vaikeutuu ja luottamus parlamentaariseen demokratiaan rapautuu, mikäli jokaisen hallituksen kaudella keskitytään purkamaan edellisen toimia.

– Polarisaatiota ja asenteiden jyrkkenemistä suurempana ongelmana pitäisin kuitenkin verrattain matalaa äänestysprosenttia ja koko politiikasta vieraantumista, mistä harvemmin puhutaan. Keskiluokassa on eniten liikkuvia äänestäjiä, jotka palkitsevat tai rankaisevat sen mukaan, miten katsovat puolueen heidän kannaltaan onnistuneen – mutta moni siirtyy katsomoon pysyvästi tai ei ole koskaan sieltä poistunutkaan.

EVA:n tiedotteen mukaan tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.