Hän muistuttaa, että hallitus on vastuussa sote-alueiden suurista leikkaussuunnitelmista.

– Vuoden 2023 sote-kustannusten kasvu ei johtunut sote-uudistuksesta, vaan muun muassa ennakoitua suuremmista kustannuksista, kuten palkoista ja tarvikkeista. Kunnille jääneet vastuut olisivat johtaneet merkittäviin kuntaveron korotuksiin. Jopa 1-3 prosenttiin, hän toteaa tiedotteessa.

Laki sallii alijäämän jälkikäteistarkistuksen vuonna 2025, mutta se koskee vain vuoden 2023 alijäämää, Lindén muistuttaa.

HALLITUKSESSA ja valtiovarainministeriössä tiedetään Lindénin mukaan aivan hyvin, että alueet eivät pysty näin suuriin sopeutuksiin.

– Näyttää siltä, että alueet halutaan saada tekemään ”kaikki mahdollinen, mikä tehtävissä on”. Tästä puolestaan seuraa, että alueet tekevät tuhoisia leikkauksia palveluihin, jotka on myöhemmin pakko korjata, ja usein kalliimmalla.

Vaikka toisin saatetaan väittää, kestäviä ratkaisuja on olemassa, ex-ministeri korostaa.

– Esimerkiksi omalääkäri- ja omahoitajamalli parantaisi perustason hoidon jatkuvuutta ja vähentäisi erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa kuormitusta, hän ehdottaa.

Suomi käyttää julkiseen terveydenhuoltoon vähemmän resursseja kuin verrokkimaat, Lindén huomauttaa.

– Terveydentilamme ja ikärakenteemme perustelisi suuremmankin resurssoinnin. Moni kevyemmin verottava maa, kuten Iso-Britannia, on jo vuosikymmenet tarjonnut väestölleen maksuttoman ja jonottoman perusterveydenhuollon – sellaisen suomalaisetkin ansaitsisivat.