Ulkomaat
28.2.2026 15:01 ・ Päivitetty: 28.2.2026 15:01
Ex-suurlähettiläs: Iranista puuttuu selkeä poliittinen oppositiohahmo, jonka taakse kansalaiset voisivat yhdistyä
Suuri osa iranilaisista on ollut pitkään tyytymättömiä nykyiseen hallintoonsa.
Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs ja Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen sanoo STT:lle, että Iranista kuitenkin puuttuu selkeä poliittinen oppositiohahmo, jonka taakse kansalaiset voisivat yhdistyä.
Vallanvaihto Iranissa Yhdysvaltojen ja Israelin iskujen jälkeen vaikuttaakin epätodennäköiseltä.
Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin lauantaiaamuna. Israel on kuvannut hyökkäystä ”ennaltaehkäiseväksi”.
Yhdysvaltojen oli viikkojen ajan ennakoitu iskevän Iraniin. Kämäräisen mukaan yksi esillä ollut vaihtoehto oli, että Israel aloittaisi iskut, jonka jälkeen Yhdysvallat tulisi niihin mukaan.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on syyttänyt Irania aikeista rakentaa ydinase. Iran ei ole suostunut neuvottelemaan ohjuksistaan Yhdysvaltojen kanssa käydyissä neuvotteluissa maan ydinohjelmasta.
Yhdysvaltojen ja Iranin oli määrä jatkaa neuvotteluja ensi viikolla.
TAMMIKUUSSA Iranin hallinto käytti kovia keinoja maassa puhjenneiden laajojen mielenosoitusten tukahduttamiseen.
Sekä Trump että Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ovat lausunnoissaan antaneet ymmärtää, että iranilaisten tulisi nähdä iskut mahdollisuutena ”vapautua” nykyisestä hallinnostaan.
Kämäräinen sanoo, että Iranissa Yhdysvaltojen ja Israelin iskut nähdään todennäköisesti sekä mahdollisuutena yhdistyä hallintoa vastaan että ulkoisena hyökkäyksenä maata vastaan.
- Tulee kuitenkin muistaa, että Iranin lähihistoriassa on ollut monta aikaisempaa tapausta, jossa länsivallat ja ulkomaat ovat pyrkineet puuttumaan Iranin kehitykseen ja Iranin politiikkaan. Joka kerta, kun länsi on sitä yrittänyt, se ei oikeastaan ole johtanut kovin hyviin tuloksiin.
Tämä on Kämäräisen mukaan yhä hyvin selkeästi iranilaisten mielessä. Suurin osa iranilaisista haluaisikin länsimaiden puuttumisen sijaan itse vaikuttaa maansa poliittiseen tilaan.
ISRAELIN ja Yhdysvaltojen ensimmäiset iskut kohdistuivat lauantaina Israelin mukaan Iranin hallinnon kohteisiin sekä sotilaskohteisiin, muun muassa ballistisiin ohjuksiin.
Tämä antaa Kämäräisen mukaan viitteitä siitä, että iskujen ensitavoite olisi ollut lamauttaa Iranin hallinnon sisäinen toiminta ja heikentää maan kykyä vastaiskuihin.
- Mutta sitä, mikä on Israelin ja Yhdysvaltojen sodan perimmäinen tavoite, on oikeastaan vähän vaikea arvioida tässä vaiheessa, Kämäräinen totesi lauantaina aamupäivällä.
Kämäräisen mukaan Iranilla on nyt paremmat mahdollisuudet vastaiskuihin verrattuna viime vuoteen.
Yhdysvallat ja Israel pommittivat Irania viime kesäkuussa 12 päivän ajan. Iskut kohdistuivat Iranin ydinkohteisiin ja maan vaikutusvaltaisiin sotilasjohtajiin sekä ydintutkijoihin.
Tällä kertaa Iranilla on kuitenkin ollut kuukausia aikaa varautua iskuihin.
Lauantaina Iran vastasi iskuihin laajasti Persianlahdella ja muualla Lähi-idässä. Kämäräinen huomauttaa, että Iran oli jo aikaisemmin varoittanut iskevänsä myös USA:n kohteisiin muualla Persianlahden alueella.
- Tämä kertoo, että Iran todella tekee niin kuin on uhannut tekevänsä, Kämäräinen sanoo.
Aliisa Uusitalo/STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
