Turva – Hymy

Filatov hallituksen työllisyystoimista: Syyllistävä sävy – ”Jos robotti tarjoaa työpaikkoja, myös ihmiset robotisoivat hakunsa”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) kritisoi hallituksen työllistämispolitiikka laiskaksi. Se perustuu työvoiman tarjonnan vahvistamiseen, mutta unohtaa työvoiman kysynnän vahvistamisen.

– Ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Isolle osalle työttömiä luodaan lisää velvoitteita ja heitä kytätään jatkossa entistä tarkemmin.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty mittavat leikkaukset ja niitä on kohdistettu myös aktiivisuuden kannustimien leikkauksiin. Työttömyysturvan omavastuuta on lisätty ja kestoa lyhennetty. Samaan aikaan työvoimapoliittisten toimien määrärahaa, erityisesti koulutusta, leikattiin mittavasti.

– Myös vaikeimmassa asemassa olevien työttömiä auttava järjestöjen palkkatuki on romahtanut. Monet järjestöt joutuvat luopumaan työllistämisestä, koska palkkatukirahat on olleet jo keväällä loppu, Filatov jatkaa.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, mutta on itsepetosta kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin. Heidän tukenaan on ollut runsaampi palkkatuki ja järjestöt.

Filatov muistuttaa, että järjestöjen työllistämistoimilla on siivottu ikäihmisten koteja, tarjottu kotiapua sotaveteraaneille, huolehdittu vanhusten kaupassakäynnistä, tarjottu omakotitalkkareita, tuettu nuorten ja lasten liikuntaharrastuksia ja tehty paljon yhteiskunnallista hyvää.

– Nyt tätä toimintaa ajetaan järjestelmällisesti alas, hän suree.

Aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu.

Työmarkkinoiden rakennemuutos on nopeaa. Filatovin mukaan sen vuoksi onkin järjetöntä, että kouluttautumismahdollisuuksia ajetaan alas.

Aikuisten koulutustukea leikattiin, vaikka se auttaa säilyttämään työpaikan ja tukee työvoimapula-alojen koulutusta. Työttömien omaehtoisen koulutuksen korvauksia leikattiin ja työvoimapoliittista koulutusta leikattiin rajusti.

Ammatillinen tutkintoon tähtäävä koulutus integroidaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtuonosuuspohjaiseen koulutukseen.

Filatovin mukaan se jäykistää koulutuksen hankintaa ja aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu. Koulutusresurssit vähenevät ja ja uudistuksen painottuessa nuoriin, säästö kohdentuu aikuisiin.

– Riskinä on,  että koulutustarjonta jakautuu alueellisesti, siten että se ei palvele korkean työttömyyden alueita eikä riittävästi alueita, joissa työvoiman kysyntä kasvaa.

Filatovin mukaan reagointikyky rakennemuutoksiin heikkenee. Rahat jaetaan vuosittain.

– Nykyjärjestelmä on pystynyt nopeasti ohjaamaan koulutustresurssia rakennemuutospaikkakunnille ja isojen investointien alueille.

Tarja Filatov toteaa myös, että työvoimapoliittisen  koulutuksen  volyymi on  laskenut  ja  painopiste on  siirtynyt  omaehtoisen  koulutukseen.  Kaikki  halukkaat  eivät nykyisin  saa  oikeutta  omaehtoiseen  koulutukseen.

Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerien tulkinta on hankalaa ja eri TE-toimistojen päätökset vaihtelevat.

– SDP katsoo, että omaehtoista koulutukseen pääsyä tulee vahvistaa ja pääsykriteereistä on luovuttava määräaikaisesti.

”Työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa.”

Hallitus on siirtämässä TE-palvelujen vastuuta vuoden 2019 alusta maakunnille ja entistä enemmän markkinoiden hoidettavaksi.  ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan. Filatov toteaa uudistuksen jäljittelevän sotea.

– Ei ole viisasta pistää koko hallintoa samaan aikana sekaisin samaan aikaan. Soten maakuntamalli pitäisi ensin saada käyntiin toimivasti ja vasta sitten integroida muita toimintoja maakuntiin.

– Ylipäätään työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa, koska pitäisi edistää koko Suomen työmarkkinoita ei vain maakuntapalasten. Miksi Kanta-Hämeen maakunnalla olisi intressi huolehtia Päijät-Hämeen työvoiman saatavuudesta?
Tiedämme kunnista, että kuntarajat ylittävä yhteistyö ei aina ole helppoa. Oma suu on lähinnä.

Tilaaja-tuottajamallista ollaan kunnissa luopumassa, koska se tuo kaksinkertaista byrokratiaa ja on markkinapuutetilanteissa nostanut hintoja. Nyt työvoimapalvelut halutaan kuitenkin viedä pakkoyhtiömallilla markkinoille.

– Filosofiana on synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Siis synnyttää bisnestä yrityksille, mutta minne unohtui työttömän auttaminen? Varsinkin vaikeasti työllistyvän.

– Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömien palveluille ei synny kaupallisia markkinoita. Yhtiöpakko lopettaa monen palveluntuottajan palvelut. Välityömarkkinat kuihtuvat ja vaikeimmassa asemassa olevien palvelut uhkaavat kadota.

Tarja Filatov muistuttaa, että tällä hetkellä säätiöt  ja yhdistykset työllistävät pitkään työttömänä olleista merkittävän  määrän verrattuna markkinaehtoisiin yrityksiin. Työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mihin kaikki eivät kuitenkaan yllä. Sen vuoksi SDP:n kanta on Filatovin mukaan välityömarkkinoiden vahvistaminen eikä purkaminen.

Kiistatta toimiva TYP ollaan purkamassa.

Työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) on monialainen yhteistyöverkosto, joka on tuonut yhteen työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan. Palvelu on tarkoitettu pidempään työttömänä olleille. Nyt tämä laki ollaan kuitenkin purkamassa.

Filatov ihmettelee tätä, sillä mekanismi on kiistatta toimiva. Se aloitettiin Lipposen hallituksen aikana, jolloin Filatov oli työministerinä ja lakisäästeistettiin viime kaudella, jolloin puolestaan Lauri Ihalainen oli työministerinä.

– Tutkimustulokset osoittavat, että konsepti on toimiva ja asiakaspalaute on kiittänyt yhden luukun periaatetta.

– On vaikea ajatella, että yksityinen sosiaali-ja terveyspalveluyritys ja työttömille palvelua tarvitseva yritys tekevät kiinteää yhteistyötä ellei siihen oli lailla tai rahoituksella luotu kannusteita. Nyt ei ole, Filatov lisää.

– Työvoimapalveluiden rahoitus, jopa palkkatuki, on samassa säkissä kuin terveydenhuollon. Ei ole vaikea arvata kumpaa priorisoidaan. Varsinkin kun rahoitus on riittämätöntä molemmissa.

SDP pitäisi kiinni tästä pitkäaikaistyöttömien kolmikantaisesta palvelukonseptista ja kehittäisi TYPpiä edelleen. Henkilökohtaisen  palvelun  tarve  on  tunnistettava  ja  sille on turvattava kunnon resurssit,  vaikka sähköisillä palveluilla voidaan korvata osa työvoimapalvelusta.

Filatovin mukaan hyväkään työllisyystilanne ei poista tehostetun palvelun tarvetta kilpailun kiristyessä ja työmarkkinoiden  monimutkaistuessa.

– Työvoiman  monialaisista  palveluista  säädettyä  lakia  ei saa  purkaa, hän painottaa.

”Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu”.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla.

– Netin hyödyntäminen  on  hyvä asia, mutta kategorinen määrällinen velvote hakea 12 työpaikkaa 3 kuukauden aikana ja viikottainen raportointivelvollisuus on enemmän kyttäämistä kuin työtöntä tukevaa toimintaa. Mekanismi perustuu ajatukseen, että työtön ei hae töitä. Jos haluaa kiertää työnhakua, on helppo lähettää heikkoja hakemuksia, Filatov sanoo.

– Jos robotti tarjoaa työpaikkoja haettavaksi, myös ihmiset ”robotisoivat” hakunsa. Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu.

12 työhakemusta ei ole Filatovin mukaan keskimääräisesti paljon, suurin osa ihmisistä hakee satoja työpaikkoja.

– Ilman koulutusta olevalle, vaikean työttömyyden alueella asuvalle ihmiselle se on paljon. Avoimia työpaikkoja, joita voisi hakea, ei niin vain löydy, kansanedustaja muistuttaa.

Jos työttömällä on työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä esteitä, tusinan työpaikan hakeminen voi olla tuskaista.

– Mekanismi johtaa siihen, että hakemuksia tulee työnantajillekin vain muodon vuoksi. Työnantajan on vaikeampi seuloa parhaat hakemukset massasta. Viikottainen raportointi johtaa mittavaan 17 miljoonaa/vuosi raporttien määrään. Byrokratiaa piti vähentää ei lisätä.

Aktiivimalli epätasapainoinen.

Hallituksen kaavailemassa niin kutsutussa aktiivimallissa puolestaan edellytetään täyden työttömyysturvan saannin edellytyksenä työntekoa tai aktiivitoimissa olemista. Tätä Filatov pitää epätasapainoisena.

Mallissa työttömällä on velvollisuus tehdä työtä tai olla aktiivitoimissa, muuten turvaa leikataan lähes viisi prosenttia.

– Työtön ei kuitenkaan voi itse päättää sitä, saako työtä tai aktiivitoimia. Työpaikan saannista päättää työnantaja ja aktiivitoimista työhallinto. Edes työhallinnolle ei ole luotu velvoitetta tarjota aktiivitoimia, jos työtön niitä haluaa.

Jos työtön kieltäytyy työstä tai aktiivitoimista Filatovn mukaan on hyväksyttävää, että tuki alenee. Hän kuitenkin huomauttaa, että on paradoksaalista, että jos työtön ei löydä työtä etsimisestään huolimatta, hänen työttömyysturvansa alenee.

Lue 11.5. ilmestyvästä Demokraatista lisää Filatovin ja muiden asiantuntijoiden kantoja hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta

Ennakkoäänestys nousi uuteen ennätykseen – vanha rikkoutui 4 903 äänellä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.

Ennakkoääniä annettiin nyt 1 532 640, kun edellinen ennätys oli kuuden vuoden takaisella toisella kierroksella, 1 527 737 ääntä. Ennätys rikkoutui 4 903 äänellä. Äänestysprosentti on nyt 36,1.

Ennakkoäänestyslukuihin lisätään vielä myöhemmin muun muassa ulkomailla äänestäneet, joita arvion mukaan on noin 22 000–25 000.

Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

”Jäsenten ei tarvitse pelätä seurauksia” – PAM ilmoittaa mielenosoituksesta valtakunnansovittajalle ja EK:lle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että liiton jäsenet voivat tulla turvallisesti työpäivänä mielenosoitukseen Senaatintorille Helsinkiin 2.helmikuuta.

PAMin hallitus kannustaa kaikkia pamilaisia osallistumaan SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen, johon kokoonnutaan 2. helmikuuta Helsingin Senaatintorille. Mielenosoituksella vaaditaan maan hallitusta perumaan aktiivimalli ja luopumaan työttömyysturvan lisäkiristyksistä.

PAMin hallitus päätti jo aiemmin osallistumisesta SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin korostaa, että mielenosoitus on vakava viesti maan hallitukselle.

– Ensi viikon perjantaina Senaatintorin mielenosoituksessa pamilaiset ovat vahvasti mukana osoittamassa maan hallitukselle, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli on peruttava. Torilla tätä tulevat vaatimaan rinta rinnan, niin työttömät kuin työssä olevat, korostaa Selin.

PAMin hallitus päätti ilmoittaa järjestöpäätöksestään valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitoille, vaikkei siihen mikään laki tai sopimus velvoitakaan.

– Tällä toimenpiteellä haluamme turvata jokaisen PAMin jäsenen oikeuden osallistua mielenosoitukseen pelkäämättä seuraamuksia. Toivommekin, että mahdollisimman moni rohkenee nyt tehdä päätöksen mielenosoitukseen lähtemisestä, Selin kannustaa.

– Poliittinen mielenosoitus ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Mielenosoitukseen osallistumisesta työajalla on ilmoitettava ennakkoon työnantajalle. Työnantajilla ei ole oikeutta estää osallistumista, eikä rankaista osallistumisesta, kertoo Selin.

PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.

SAK:n järjestämä poliittinen mielenosoitus on 2.2.2018 klo 11.00 Senaatintorilla Helsingissä.

Ministeri järjesti keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta – Tyttöjen sukuelinten silpominen yhä vaiettu aihe, taustalla rasismin pelko

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhui tänään asiantuntijoiden kanssa tasa-arvoteemoista ja kertoi tämän jälkeen medialle keskustelujen sisällöstä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli kutsunut tänään ministeriöiden asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia koolle. He keskustelivat etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvosta.

Tavoitteena oli saada konkreettisia ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla tasa-arvopolitiikan agendalle saadaan nostettua vahvemmin esimerkiksi naisten sukuelinten silpominen, lähisuhdeväkivallan sovitteleminen sekä ihmiskauppa ja prostituutio.

Tyttöjen sukuelinten silpomisesta eli ympärileikkauksista käytiin jo viime syksynä Suomessa laajaa julkista keskustelua.

– Nostin tätä keskusteluun alkusyksystä esiin juridiikan kautta havaittuani, että suomalaisissa oikeusasteissa asiaa ei ole käsitelty, vaikka teko on tuomittava, Saarikko palasi syksyiseen.

– (Tänään) sivusimme naisten sukuelinten silpomisen faktoja ja tilannetta Suomessa myös sen takia, että tein joulun alla päätöksen, että tähän työhön kohdistetaan THL:n kautta määrärahan jatkokausi. Sen työn avulla ammattilaiset saavat tietoa, miten asiaan voidaan puuttua esimerkiksi terveydenhuollossa, Saarikko kertoo.

THL:llä on ollut muutaman vuoden käynnissä toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisemiseksi.

– Suomessa on äskeisessä keskustelussa saamieni tiedon pohjalta tuhansia naisia, joiden sukuelimet on silvottu ja riski tiettyjen naisryhmien osalta on koko ajan olemassa edelleen, Saarikko vahvistaa jo aiemminkin Suomessa esillä olleet luvut.

– Kouluterveydenhuollossa tai äitiysneuvoloissa esimerkiksi pitäisi uskaltaa puuttua nykyistä paremmin asiaan.

Ministeri toivoo lisää keskustelua asiasta, tukisi myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Saarikon mukaan suomalaiset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, tarvittaanko maahamme erillinen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävä lainsäädäntö.

– On maaesimerkkejä, joissa erillinen kriminalisointi on johtanut ikään kuin pikemminkin pelon ilmapiiriin asiassa. Kävimme esimerkkejä maista, joissa asiaa ei ole erikseen kriminalisoitu, mutta silti on useita oikeusprosesseja menossa. Se mikä Suomessa havahduttaa, on se, että meillä on ikään kuin laissa todettu tämä kielletyksi. Se on törkeän pahoinpitelyn puitteissa oleva kielletty rikos, mutta meillä ei ole yhtään oikeustapausta, jossa tämä olisi noussut esiin, Saarikko käy läpi keskustelun antia.

Ongelma on se, että silpomiset eivät välttämättä tule edes viranomaisten tietoon.

– Juuri näin, koska terveydenhuollon ammattilaisilta ja nuorten naisten kanssa työtä tekeviltä puuttuvat ehkä välineet, miten rohkaistua puuttumaan. Saamieni tietojen mukaan iso joukko ammattilaisia kokee tämän aiheen vaikeaksi lähestyä tai he eivät tiedä keinoja, miten puuttua siihen, Saarikko sanoo.

Ministeri toivoo, että asiasta käytäisiin enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Siitä voisi olla Saarikon mukaan myös merkittävää tukea terveydenhuollon ammattilaisillle, jotta he rohkaistuisivat puuttumaan nuorten tyttöjen tilanteisiin joko ennaltaehkäisevästi tai siinä vaiheessa, kun tilanteeseen liittyy esimerkiksi jo tehdyn ympärileikkauksen korjaava toimenpide.

Ammattilaiset kokevat vaikeutta puhua.

Saarikon järjestämään keskusteluun osallistui myös Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Hän vahvistaa sen, että Suomessa asuu tuhansia tyttöjä tai naisia, jotka on silvottu eli ympärileikattu. Suomeen on tullut ihmisiä maista, joissa valtaosa tytöistä silvotaan. Ympärileikkauksia tehdään tietyillä maantieteellisillä alueilla uskonnosta riippumatta.

Latvala toivoo, että Suomeen saataisiin oikeustapauksia, joissa silpomisia olisi käsitelty. Se osoittaisi, että asia on totta myös Suomessa.

– Ja että se on oikeasti rangaistava teko ja sitä ei voi hyväksyä. Toistaiseksi oikeastaan ammattilaiset eivät tee ilmoituksia epäilyistä ja sen lisäksi yhteisöissä vaietaan aika visusti näistä asioista.

Latvala pitää keskeisimpänä ongelmana sitä, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten on vaikeaa ottaa asiaa tyttöjen tai naisten kanssa puheeksi.

– Me olemme (Ihmisoikeusliitossa) huomanneet ja ammattilaiset ovat monesti kertoneetkin meille, että he pitävät tätä todella vaikeana asiana puhua. He eivät tiedä, miten puhuminen pitäisi tehdä sensitiivisesti. Tämä on varmaankin sen syy, minkä takia näistä tapauksista ei ole tehty esimerkiksi rikosilmoituksia.

”Monet pelkäävät olevansa rasisteja.”

Mitä ammattilainen konkreettisesti sitten pelkää?

– Sekä Suomessa että myös Pohjoismaista olen kuullut, että monet pelkäävät olevansa rasisteja. He ajattelevat, että entäs jos tämä kuitenkin kuuluu näiden ihmisten kulttuuriin, että enhän minä voi tähän puuttua. Vaikka tosiasiassa se on tietenkin väkivaltaa lapsia kohtaan ja siihen pitää puuttua ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa väkivaltaan.

– Sitten jos puhutaan esimerkiksi päiväkodissa työskentelevistä ihmisistä, he taas sanovat, että heillä on luottamukselliset välit lapsen vanhempiin ja he haluavat pitää ne sellaisina. Heistä tuntuu kauhean hankalalta nostaa tällaista ikävää asiaa esiin ja he pelkäävät, että jos he pilaavat sen koko luottamussuhteen.

Pääasia olisi Latvalan mukaan se, että ammattilaiset saisivat kunnollisen perusteellisen koulutuksen ja tietämyksen asiasta ja sen käsittelemisestä.

– Luotaisiin toimintamallit, jotta ammattilainen tietää, mitä hänen pitää tehdä eikä hänen tarvitse alkaa ihmeissään soittelemaan, kun tällainen akuutti tapaus tulee esiin. Olisi selvä toimintamalli, mitä noudattaa.

Tällaisia toimintamalleja pitäisi luoda Latvalan mukaan eri hallinnonaloille. Esimerkiksi THL voisi hyvin luoda sellaisen sosiaali- ja terveysalalla toimiville.

Tarvetta erityisesti psykososiaaliselle tuelle.

Yksi ajankohtainen puheenaihe on Latvalan mukaan on ympärileikatuille naisille tehtävät avausleikkaukset ja korjausleikkaukset (linkissä tietoa Ihmisoikeusliiton nettisivuilta).

– Meille tulee nimenomaan maahanmuuttajataustaisilta henkilöiltä paljon yhteydenottoja niihin liittyen.

– Avausleikkaus tehdään automaattisesti esimerkiksi ennen synnytystä silloin, jos on tehty kaikkein vakavin muoto ympärileikkauksesta. Silloin synnytys ei onnistu ilman avaamisleikkausta. Ammattilaiset eivät osaa valmistaa tarpeeksi ihmisiä avaamisleikkaukseen eikä tavallaan kertoa siitä, miltä sitten tuntuu sen jälkeen ja miltä näyttää sen jälkeen.

– Korjausleikkauksia on meidän tietojen mukaan tehty Suomessa vasta kaksi.

Latvala katsoo, että korjausleikkauksiin on Suomessa osaamista. Ruotsissa osaaminen on hyvää.

– En näe, että itse kirurgiselle palvelulle tai toimenpiteelle tarvittaisiin enemmän tarjontaa, mutta psykososiaalinen tuki, mikä siihen liittyy, sitä tarvittaisiin, Latvala painottaa.

Myös lähisuhdeväkivalta yksi keskustelun teemoista.

Ministeri Saarikon koollekutsumassa keskustelussa käsiteltiin myös muun muassa suomalaista lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyvää sovittelua.

– Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin huolen siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu ei ole kaikissa tilanteissa niin toimiva kuin äkkiseltään kaunis ajatus vaikuttaa olevan. Asetelma uhrin ja tekijän välillä ei välttämättä ole tasapainoinen, Annika Saarikko sanoo.

– Meillä ei myöskään ole riittävästi faktatietoa siitä, miten sovittelutilanteiden jälkeen tapahtuu ja onko sovittelu johtanut onnistuneeseen lopputulemaan ja rauhaan ja väkivallattomuuteen. Tästä on nyt THL:llä selvitystyö käynnissä, jossa pyrittäisiin pahemmin ohjeistamaan sekä poliisia että syyttäjäviranomaista.

Saarikon mukaan sovittelun toimivuutta arvioitaessa on kuultava myös kokemusasiantuntijoita sekä sovittelutyötä tekeviä maallikoita.