Filatov hallituksen työllisyystoimista: Syyllistävä sävy – ”Jos robotti tarjoaa työpaikkoja, myös ihmiset robotisoivat hakunsa”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) kritisoi hallituksen työllistämispolitiikka laiskaksi. Se perustuu työvoiman tarjonnan vahvistamiseen, mutta unohtaa työvoiman kysynnän vahvistamisen.

– Ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Isolle osalle työttömiä luodaan lisää velvoitteita ja heitä kytätään jatkossa entistä tarkemmin.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty mittavat leikkaukset ja niitä on kohdistettu myös aktiivisuuden kannustimien leikkauksiin. Työttömyysturvan omavastuuta on lisätty ja kestoa lyhennetty. Samaan aikaan työvoimapoliittisten toimien määrärahaa, erityisesti koulutusta, leikattiin mittavasti.

– Myös vaikeimmassa asemassa olevien työttömiä auttava järjestöjen palkkatuki on romahtanut. Monet järjestöt joutuvat luopumaan työllistämisestä, koska palkkatukirahat on olleet jo keväällä loppu, Filatov jatkaa.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, mutta on itsepetosta kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin. Heidän tukenaan on ollut runsaampi palkkatuki ja järjestöt.

Filatov muistuttaa, että järjestöjen työllistämistoimilla on siivottu ikäihmisten koteja, tarjottu kotiapua sotaveteraaneille, huolehdittu vanhusten kaupassakäynnistä, tarjottu omakotitalkkareita, tuettu nuorten ja lasten liikuntaharrastuksia ja tehty paljon yhteiskunnallista hyvää.

– Nyt tätä toimintaa ajetaan järjestelmällisesti alas, hän suree.

Aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu.

Työmarkkinoiden rakennemuutos on nopeaa. Filatovin mukaan sen vuoksi onkin järjetöntä, että kouluttautumismahdollisuuksia ajetaan alas.

Aikuisten koulutustukea leikattiin, vaikka se auttaa säilyttämään työpaikan ja tukee työvoimapula-alojen koulutusta. Työttömien omaehtoisen koulutuksen korvauksia leikattiin ja työvoimapoliittista koulutusta leikattiin rajusti.

Ammatillinen tutkintoon tähtäävä koulutus integroidaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtuonosuuspohjaiseen koulutukseen.

Filatovin mukaan se jäykistää koulutuksen hankintaa ja aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu. Koulutusresurssit vähenevät ja ja uudistuksen painottuessa nuoriin, säästö kohdentuu aikuisiin.

– Riskinä on,  että koulutustarjonta jakautuu alueellisesti, siten että se ei palvele korkean työttömyyden alueita eikä riittävästi alueita, joissa työvoiman kysyntä kasvaa.

Filatovin mukaan reagointikyky rakennemuutoksiin heikkenee. Rahat jaetaan vuosittain.

– Nykyjärjestelmä on pystynyt nopeasti ohjaamaan koulutustresurssia rakennemuutospaikkakunnille ja isojen investointien alueille.

Tarja Filatov toteaa myös, että työvoimapoliittisen  koulutuksen  volyymi on  laskenut  ja  painopiste on  siirtynyt  omaehtoisen  koulutukseen.  Kaikki  halukkaat  eivät nykyisin  saa  oikeutta  omaehtoiseen  koulutukseen.

Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerien tulkinta on hankalaa ja eri TE-toimistojen päätökset vaihtelevat.

– SDP katsoo, että omaehtoista koulutukseen pääsyä tulee vahvistaa ja pääsykriteereistä on luovuttava määräaikaisesti.

”Työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa.”

Hallitus on siirtämässä TE-palvelujen vastuuta vuoden 2019 alusta maakunnille ja entistä enemmän markkinoiden hoidettavaksi.  ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan. Filatov toteaa uudistuksen jäljittelevän sotea.

– Ei ole viisasta pistää koko hallintoa samaan aikana sekaisin samaan aikaan. Soten maakuntamalli pitäisi ensin saada käyntiin toimivasti ja vasta sitten integroida muita toimintoja maakuntiin.

– Ylipäätään työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa, koska pitäisi edistää koko Suomen työmarkkinoita ei vain maakuntapalasten. MIksi Kanta-Hämeen maakunnalla olisi intressi huolehtia Päijät-Hämeen työvoiman saatavuudesta?
Tiedämme kunnista, että kuntarajat ylittävä yhteistyö ei aina ole helppoa. Oma suu on lähinnä.

Tilaaja-tuottajamallista ollaan kunnissa luopumassa, koska se tuo kaksinkertaista byrokratiaa ja on markkinapuutetilanteissa nostanut hintoja. Nyt työvoimapalvelut halutaan kuitenkin viedä pakkoyhtiömallilla markkinoille.

– Filosofiana on synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Siis synnyttää bisnestä yrityksille, mutta minne unohtui työttömän auttaminen? Varsinkin vaikeasti työllistyvän.

– Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömien palveluille ei synny kaupallisia markkinoita. Yhtiöpakko lopettaa monen palveluntuottajan palvelut. Välityömarkkinat kuihtuvat ja vaikeimmassa asemassa olevien palvelut uhkaavat kadota.

Tarja Filatov muistuttaa, että tällä hetkellä säätiöt  ja yhdistykset työllistävät pitkään työttömänä olleista merkittävän  määrän verrattuna markkinaehtoisiin yrityksiin. Työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mihin kaikki eivät kuitenkaan yllä. Sen vuoksi SDP:n kanta on Filatovin mukaan välityömarkkinoiden vahvistaminen eikä purkaminen.

Kiistatta toimiva TYP ollaan purkamassa.

Työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) on monialainen yhteistyöverkosto, joka on tuonut yhteen työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan. Palvelu on tarkoitettu pidempään työttömänä olleille. Nyt tämä laki ollaan kuitenkin purkamassa.

Filatov ihmettelee tätä, sillä mekanismi on kiistatta toimiva. Se aloitettiin Lipposen hallituksen aikana, jolloin Filatov oli työministerinä ja lakisäästeistettiin viime kaudella, jolloin puolestaan Lauri Ihalainen oli työministerinä.

– Tutkimustulokset osoittavat, että konsepti on toimiva ja asiakaspalaute on kiittänyt yhden luukun periaatetta.

– On vaikea ajatella, että yksityinen sosiaali-ja terveyspalveluyritys ja työttömille palvelua tarvitseva yritys tekevät kiinteää yhteistyötä ellei siihen oli lailla tai rahoituksella luotu kannusteita. Nyt ei ole, Filatov lisää.

– Työvoimapalveluiden rahoitus, jopa palkkatuki, on samassa säkissä kuin terveydenhuollon. Ei ole vaikea arvata kumpaa priorisoidaan. Varsinkin kun rahoitus on riittämätöntä molemmissa.

SDP pitäisi kiinni täst pitkäaikaistyöttömien kolmikantaisesta palvelukonseptista ja kehittäisi TYPpiä edelleen. Henkilökohtaisen  palvelun  tarve  on  tunnistettava  ja  sille on turvattava kunnon resurssit,  vaikka sähköisillä palveluilla voidaan korvata osa työvoimapalvelusta.

Filatovin mukaan hyväkään työllisyystilanne ei poista tehostetun palvelun tarvetta kilpailun kiristyessä ja työmarkkinoiden  monimutkaistuessa.

– Työvoiman  monialaisista  palveluista  säädettyä  lakia  ei saa  purkaa, hän painottaa.

”Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu”.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla.

– Netin hyödyntäminen  on  hyvä asia, mutta kategorinen määrällinen velvote hakea 12 työpaikkaa 3 kuukauden aikana ja viikottainen raportointivelvollisuus on enemmän kyttäämistä kuin työtöntä tukevaa toimintaa. Mekanismi perustuu ajatukseen, että työtön ei hae töitä. Jos haluaa kiertää työnhakua, on helppo lähettää heikkoja hakemuksia, Filatov sanoo.

– Jos robotti tarjoaa työpaikkoja haettavaksi, myös ihmiset ”robotisoivat” hakunsa. Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu.

12 työhakemusta ei ole Filatovin mukaan keskimääräisesti paljon, suurin osa ihmisistä hakee satoja työpaikkoja.

– Ilman koulutusta olevalle, vaikean työttömyyden alueella asuvalle ihmiselle se on paljon. Avoimia työpaikkoja, joita voisi hakea, ei niin vain löydy, kansanedustaja muistuttaa.

Jos työttömällä on työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä esteitä, tusinan työpaikan hakeminen voi olla tuskaista.

– Mekanismi johtaa siihen, että hakemuksia tulee työnantajillekin vain muodon vuoksi. Työnantajan on vaikeampi seuloa parhaat hakemukset massasta. Viikottainen raportointi johtaa mittavaan 17 miljoonaa/vuosi raporttien määrään. Byrokratiaa piti vähentää ei lisätä.

Aktiivimalli epätasapainoinen.

Hallituksen kaavailemassa niin kutsutussa aktiivimallissa puolestaan edellytetään täyden työttömyysturvan saannin edellytyksenä työntekoa tai aktiivitoimissa olemista. Tätä Filatov pitää epätasapainoisena.

Mallissa työttömällä on velvollisuus tehdä työtä tai olla aktiivitoimissa, muuten turvaa leikataan lähes viisi prosenttia.

– Työtön ei kuitenkaan voi itse päättää sitä, saako työtä tai aktiivitoimia. Työpaikan saannista päättää työnantaja ja aktiivitoimista työhallinto. Edes työhallinnolle ei ole luotu velvoitetta tarjota aktiivitoimia, jos työtön niitä haluaa.

Jos työtön kieltäytyy työstä tai aktiivitoimista Filatovn mukaan on hyväksyttävää, että tuki alenee. Hän kuitenkin huomauttaa, että on paradoksaalista, että jos työtön ei löydä työtä etsimisestään huolimatta, hänen työttömyysturvansa alenee.

Lue 11.5. ilmestyvästä Demokraatista lisää Filatovin ja muiden asiantuntijoiden kantoja hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

Trump lupaili kuuta taivaalta – useimmat esitykset polkevat paikallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjansa aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuli luvanneeksi yhtä ja toista. STT tarkasteli Trumpin keskeisimpiä ja kiistanalaisimpia lupauksia sekä niiden toteutumista.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia.

Vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti haluavansa kieltää väliaikaisesti suurinta osaa muslimeista pääsemästä Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset saavat selville ”mitä on meneillään”. Trump lupasi lisäksi estää Syyrian pakolaisten maahantulon ja heittää maasta pois Yhdysvalloissa nyt olevat Syyrian pakolaiset.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia ja asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Tällä hetkellä kielto on voimassa siten, että ihmiset Libyasta, Somaliasta, Sudanista, Jemenistä ja Syyriasta eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin, ellei heillä ole todellista vahvaa yhteyttä henkilöön tai organisaatioon Yhdysvalloissa.

Kielto astui voimaan kesällä. Pakolaisilla kielto kestää 120 päivää ja muilla 90 päivää.

Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee matkustuskieltoa kokonaisuudessaan seuraavan kerran 10. lokakuuta.

Unelmoijien suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna.

Trump päätti lisäksi lopettaa edeltäjänsä Barack Obaman luoman DACA-suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000 lapsina laittomasti maahantuodun opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Trumpin päätös Unelmoijat-nimelläkin tunnetun ohjelman lakkauttamisesta on aiheuttanut suurta vastustusta ja joukko osavaltioita aikoo viedä asian oikeuteen.

Suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna. Viime viikolla mediassa ehdittiin jo kertoa, että Trump sekä demokraattijohtajat olisivat päässeet sopuun ohjelman piirissä olevien suojelemisesta. Trump kuitenkin ilmoitti pian sen jälkeen, ettei väite pidä paikkaansa.

Trumpin mukaan sopu vaatisi rajaturvallisuuden valtavaa parantamista ja asiasta olisi äänestettävä. Hänen mukaansa sopu on kuitenkin melko lähellä.

Meksikon muuri.

Trump lupasi rakentaa Meksikon rajalle muurin ja panna Meksikon maksamaan sen. Tammikuussa Trump allekirjoitti toimenpidealoitteen, jolla liittovaltion rahaa ohjattaisiin muurin rakentamiseen.

Sen jälkeen mitään konkreettista ei ole juuri tapahtunut, sillä kongressi ei ole vielä ratkaissut ensi vuoden budjettia, johon Trump haluaa muurin mahduttaa.

Trump on kuitenkin vakuuttanut useaan otteeseen, että muuri rakennetaan.

Trump lupasi korvata Obamacaren paremmalla.

Trumpin yksi keskeisimmistä kampanjalupauksista oli päästä eroon Obaman presidenttikaudella luodusta Obamacare-terveydenhuoltouudistuksesta. Trump lupasi korvata järjestelmän paremmalla.

Trumpin pyrkimys kumota ja korvata Obamacare on ajautunut kuitenkin toistuviin ongelmiin, vaikka Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa. Senaatin äänestykseen tuodut, terveydenhuoltoa koskevat lakiesitykset eivät ole menneet läpi. Asiasta on äänestetty useita kertoja, viimeksi heinäkuun lopussa.

Heinäkuun lopussa äänestettiin esityksestä, joka olisi kumonnut vain osia nykyisestä järjestelmästä. Siitä huolimatta se hylättiin.

Pariisin ilmastosopimus.

Trump lupasi kampanjassaan taata, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuun alussa näytti vielä siltä, että Trump lunastaa lupauksensa. Trump sanoi tuolloin, että Yhdysvallat aikoo neuvotella uudestaan sopimuksen, joka olisi reilumpi Yhdysvalloille.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen irtautuminen ei ole enää näyttänyt niin selkeältä. Esimerkiksi ulkoministeri Rex Tillerson sanoi vajaa viikko sitten Trumpin olevan avoin Pariisin ilmastosopimukseen jäämiselle, jos sopimuksen ehtoja muutetaan Yhdysvalloille reilummiksi.

Vapaakauppasopimukset.

Trump kuvaili kampanjassaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa katastrofiksi ja sanoi, että 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama TPP-vapaakauppasopimus tulee olemaan pahempi. Hän sanoi Yhdysvaltojen irtautuvan Naftasta ja pysäyttävänsä TPP:n etenemisen. Tammikuussa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan TPP:stä.

Obaman kaudella alkunsa saanutta sopimusta ei ollut koskaan ehditty ratifioimaan kongressissa, joten sopimuksesta irtautumisella ei ollut välittömiä vaikutuksia. Elokuussa puolestaan alkoi ensimmäinen neuvottelukierros Naftan uudistamiseksi.

STT–Viivi Salminen

Pekka Haavisto julkistaa lobbaustietonsa – haastaa muut poliitikot samaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto aikoo ensi viikosta alkaen julkaista kaikki tämän vuoden lobbaustietonsa omilla kotisivuillaan. Hän haastaa kaikki kansanedustajat, pääministerin, ministerit ja presidentin tekemään samoin.

Haavisto esittää lobbausrekisteriä Suomeen. Se on hänen mielestään eri asia kuin eduskunnan vierailijalista. Kansalaisten täytyy Haaviston mielestä voida tavata kansanedustajia ilman pelkoa julkisuudesta.

Haaviston mielestä olisi tärkeää, että lobbausrekisteri saataisiin hallituksen, eduskunnan, kuntapäättäjien ja presidentin käyttöön, ja sen tulisi olla kaikille avoin.

– Lobbaus tulisi kirjata sen tapahtumispaikasta riippumatta eli myös eduskunnan ja ministeriöiden tilojen ulkopuolella.

Rinne Ylellä: Ei 5,5% vahvuisia alkoholijuomia kauppoihin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kertoo, ettei hän kannata vahvempien alkoholituotteiden viemistä kauppojen hyllyille. Asiaa puitiin tänään Ylen Ykkösaamussa.

– Alkohlilakiesityksessä on paljon hyvää, kuten turhan byrokratian purkamista. Minusta näitä asioita pitääkin viedä eteenpäin.

– Kipeä paikka uudistuksessa puolestaan on alkoholiprosentin nostaminen 5,5 sekä osittain tämä valmistustapamuutos. Haluaisin, että poliittiset päätökset perustuisivat aina tutkittuun tietoon.

Hallitus esittää alkoholilain uudistuksessa, että kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan korotusta 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Uudistuksessa esitetään myös, että kaupat saavat myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia valittuun prosenttirajaan asti.

– Suomessa on hyvin paljon tutkittua tietoa siitä, että alkoholiprosentin nostaminen johtaa kokonaiskulutuksen kasvuun. Sisäministeriön arvion mukaan tämä tarkoittaa, että tarvitsemme 170 poliisia lisää. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan alkoholikuolemat lisääntyvät sadoilla vuodessa, Rinne toteaa.

Olemmeko valmiita lisäämään tässä tilanteessa yhteiskunnan yhteisistä verovaroista maksettavia kustannuksia.

Rinne kertoo Ylen haastattelussa ymmärtävänsä asiassa tavallisten kuluttajien, joille alkoholi ei ole ongelma, haluavan vapaampaa myyntiä. Hänen mukaansa perustavanlaatuinen kysymys on kuitenkin se, että haluavatko vahvemmat ihmiset turvata heikompien ihmisten tulevaisuuden.

– Pitää arvottaa se, että olemmeko valmiita lisäämään tässä tilanteessa yhteiskunnan yhteisistä verovaroista maksettavia kustannuksia vai helpotetaanko alkoholin saatavuutta.

– Kyllä minulla on selkeä vastaus tähän: Rahalle on parempaa käyttöä. Sen voi käyttää esimerkiksi ilmaiseen varhaiskasvatukseen.

Rinne esittää Ylellä ilmaista varhaiskasvatusta perustuslakiin: ”Iso rakenteellinen merkitys tulevaisuuden kannalta”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esittää Ylen Ykkösaamussa ilmaisen varhaiskasvatuksen saattamista perustuslakiin.

– Se on kallis ratkaisu, mutta toivoisin, että voisimme käydä keskustelua siitä, millä aikataululla lisäys voitaisiin tehdä.

– Suomessa on paljon rakenteellisia esteitä, jotka heikentävät niiden ihmisten valintaa lapsen hankkimiseen, ketkä haluavat saada lapsia ja joilla on mahdollisuus saada lapsia. Varhaiskasvatuksen saamisella perustuslakiin olisi iso rakenteellinen merkitys tulevaisuuden ja suomalaisten lasten menestymisen kannalta.

Rinteen mukaan koti- ja ulkomaisista tutkimuksista käy selväksi, että paras keino opintopolun rakentamiseen alusta lähtien on varhaiskasvatus, johon mahdollisuuksien mukaan kaikki suomalaiset lapset osallistuvat.

Hänen mukaansa on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa kaikille saadaan varmistettua pedagogisesti ammattimaista opetusta.

– Varhaiskasvatuksesta lähtien on voitava löytää oppimiseen liittyviä ongelmia ja puuttua niihin kun lapset ovat nuoria. Ongelmat ovat aina vaikeammin ja kalliimmin korjattavissa myöhemmin.

– Tämän vuoksi varhaiskasvatus ja ehkä sen kirjaaminen perustuslakiin voisi olla järkevä ratkaisu. Toinen keskeinen asia on tietysti perhevapaauudistus, jotta nuoret naiset saisivat tasavertaisen mahdollisuuden tulla työelämään ja toisaalta myös palkkaeroihin voitaisiin puuttua.

Tietenkin on mukavaa, että gallupien mukaan sosialidemokraatteihin luotetaan enemmän.

Rinne kommentoi Ykkösaamun aluksi myös tänään julkaistua Helsingin Sanomien kannatuskyselyä. Kyselyn mukaan SDP on noussut jälleen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi.

– Tietenkin on mukavaa, että gallupien mukaan sosialidemokraatteihin luotetaan enemmän. Luvut eivät kuitenkaan aiheuta vielä hurraahuutoja. Töitä täytyy tehdä joka päivä.

– Nyt kun eduskunnan arki pyörähti jälleen käyntiin, niin uskon, että SDP:n jokapäiväinen kova työ vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Täten myös puolue saa lisää luottamusta.

Toivon että viesti menee perille.

Rinne arveli, että yksittäisistä syistä kilpailukykysopimukseen sitoutuminen on varmasti vaikuttanut SDP:n gallup-lukuihin.

– Sopimusyhteiskunnan tukeminen on tärkeä asia. Se on oikein. Kuitenkin kiky, jossa pienituloisilta ja julkisen sektorin työntekijöiltä leikataan enemmän kuin muilta ja johon hallitus keskusjärjestöt pakotti, on ollut erittäin iso kivi kengässä.

Rinne kertookin SDP:n vaatineen valtiovarainiminsteri Petteri Orpoa (kok.) korjaamaan tilanteen esimerkiksi perumalla lomarahaleikkaukset.

– Orpo voisi antaa rahoitusta takaisin kunnille. Hänellä on mahdollisuus korjata asia, ja toivon että viesti menee perille.

 

Briteiltä sovinnollinen brexit-avaus – Ranskan presidentti Macron pitää tervetulleena

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian pääministeri Theresa May piti perjantaina aiempia lausuntoja sovinnollisemman puheen Britannian EU-erosta ja sen toteuttamisesta. Hän ehdotti Firenzessä puheessaan brexitin toimeenpanolle noin kahden vuoden siirtymäaikaa, jotta uuteen tilanteeseen ehditään valmistautua. Sen ajan Britannia jatkaisi EU:n sääntöjen noudattamista.

Britannian EU-jäsenyyden on määrä lakata 29. maaliskuuta 2019, joten EU-säännöt pätisivät vielä vuoteen 2021. May vahvisti, että Britannia on valmis jatkamaan sitoumusten mukaisia maksujaan EU:n budjettiin vuoteen 2020. Tästä lasketaan kertyvän ainakin 20 miljardin euron summa. EU on tosin arvioinut Britannian loppulaskun selvästi suuremmaksi.

Pääministeri lupasi, että Britanniassa asuvien kolmen miljoonan EU-kansalaisen oikeuksia kunnioitetaan. EU-kansalaiset voivat edelleen asua Britanniassa, mutta heidät on rekisteröitävä, May linjasi.

– Me haluamme teidän jäävän, me arvostamme teitä ja kiitämme teitä panoksestamme kansalliseen elämäämme, May viesti Britanniassa asuville EU-kansalaisille.

Britannia haluaa EU-suhteessaan ”luovan ratkaisun”.

May sanoi myös, että Britannia haluaa EU-suhteessaan ”luovan ratkaisun”, joka ei ole Norjan mallia eli Eta-sopimus pääsystä EU:n sisämarkkinoille. Maylle ei myöskään kelpaa Kanadan mallinen vapaakauppasopimus. Ensimmäinen ei anna Britannialle riittävää vaikutusvaltaa, toinen ei mene riittävän pitkälle.

Oikeudellisten kiistojen ratkaisemiseksi tarvitaan Mayn mukaan vahva instituutio, joka täydentää EU-tuomioistuinta ja brittituomioistuimia.

Mayn mukaan Britannia äänesti EU-eron puolesta, koska se ei koskaan tuntenut olevansa kotonaan EU:ssa.

– Johtuu ehkä historiastamme ja maantieteestämme, että EU ei koskaan ollut meille osa kansallista tarinaamme sillä tavoin kuin se on muualla Euroopassa, May sanoi.

May vakuutti, että Britannia haluaa silti jatkaa läheistä yhteistyötä unionin kanssa, koska monia suuria haasteita voidaan ratkaista vain yhdessä.

Vastaanotto Brysselissä oli myönteinen.

Mayn puhe jätti vielä monta yksityiskohtaa auki, mutta vastaanotto Brysselissä oli myönteinen. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kiitti Mayn puheen rakentavaa henkeä.

EU-eroa ajanut Ukip-puolueen entinen puheenjohtaja Nigel Farage vuorostaan valitteli, että May ilmeisesti haluaa erota EU:sta vain nimellisesti.

EU-maiden johtajien on määrä keskustella brexit-neuvottelujen etenemisestä lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa ja päättää, voidaanko neuvotteluissa edetä kauppakysymyksiin.

Ensimmäiset neuvottelukierrokset käytiin heinäkuussa ja elokuussa, mutta tulokset ovat tähän asti olleet erittäin laihoja.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitää Britannian avausta maan ja Euroopan unionin välisistä suhteista Britannian EU-eron jälkeen tervetulleena.

Macronin mukaan Britannian pääministerin Theresa Mayn pitämässä puheessa tuli esiin uusia avauksia ja edistystä. Macronin mukaan Mayn puhe osoittaa, että Britannia lähtee halukkaana ensi viikon brexit-neuvottelukierrokselle.