Filatov hallituksen työllisyystoimista: Syyllistävä sävy – ”Jos robotti tarjoaa työpaikkoja, myös ihmiset robotisoivat hakunsa”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) kritisoi hallituksen työllistämispolitiikka laiskaksi. Se perustuu työvoiman tarjonnan vahvistamiseen, mutta unohtaa työvoiman kysynnän vahvistamisen.

– Ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Isolle osalle työttömiä luodaan lisää velvoitteita ja heitä kytätään jatkossa entistä tarkemmin.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty mittavat leikkaukset ja niitä on kohdistettu myös aktiivisuuden kannustimien leikkauksiin. Työttömyysturvan omavastuuta on lisätty ja kestoa lyhennetty. Samaan aikaan työvoimapoliittisten toimien määrärahaa, erityisesti koulutusta, leikattiin mittavasti.

– Myös vaikeimmassa asemassa olevien työttömiä auttava järjestöjen palkkatuki on romahtanut. Monet järjestöt joutuvat luopumaan työllistämisestä, koska palkkatukirahat on olleet jo keväällä loppu, Filatov jatkaa.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, mutta on itsepetosta kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin. Heidän tukenaan on ollut runsaampi palkkatuki ja järjestöt.

Filatov muistuttaa, että järjestöjen työllistämistoimilla on siivottu ikäihmisten koteja, tarjottu kotiapua sotaveteraaneille, huolehdittu vanhusten kaupassakäynnistä, tarjottu omakotitalkkareita, tuettu nuorten ja lasten liikuntaharrastuksia ja tehty paljon yhteiskunnallista hyvää.

– Nyt tätä toimintaa ajetaan järjestelmällisesti alas, hän suree.

Aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu.

Työmarkkinoiden rakennemuutos on nopeaa. Filatovin mukaan sen vuoksi onkin järjetöntä, että kouluttautumismahdollisuuksia ajetaan alas.

Aikuisten koulutustukea leikattiin, vaikka se auttaa säilyttämään työpaikan ja tukee työvoimapula-alojen koulutusta. Työttömien omaehtoisen koulutuksen korvauksia leikattiin ja työvoimapoliittista koulutusta leikattiin rajusti.

Ammatillinen tutkintoon tähtäävä koulutus integroidaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtuonosuuspohjaiseen koulutukseen.

Filatovin mukaan se jäykistää koulutuksen hankintaa ja aikuisten koulutukseen pääsy hankaloituu. Koulutusresurssit vähenevät ja ja uudistuksen painottuessa nuoriin, säästö kohdentuu aikuisiin.

– Riskinä on,  että koulutustarjonta jakautuu alueellisesti, siten että se ei palvele korkean työttömyyden alueita eikä riittävästi alueita, joissa työvoiman kysyntä kasvaa.

Filatovin mukaan reagointikyky rakennemuutoksiin heikkenee. Rahat jaetaan vuosittain.

– Nykyjärjestelmä on pystynyt nopeasti ohjaamaan koulutustresurssia rakennemuutospaikkakunnille ja isojen investointien alueille.

Tarja Filatov toteaa myös, että työvoimapoliittisen  koulutuksen  volyymi on  laskenut  ja  painopiste on  siirtynyt  omaehtoisen  koulutukseen.  Kaikki  halukkaat  eivät nykyisin  saa  oikeutta  omaehtoiseen  koulutukseen.

Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerien tulkinta on hankalaa ja eri TE-toimistojen päätökset vaihtelevat.

– SDP katsoo, että omaehtoista koulutukseen pääsyä tulee vahvistaa ja pääsykriteereistä on luovuttava määräaikaisesti.

”Työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa.”

Hallitus on siirtämässä TE-palvelujen vastuuta vuoden 2019 alusta maakunnille ja entistä enemmän markkinoiden hoidettavaksi.  ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan. Filatov toteaa uudistuksen jäljittelevän sotea.

– Ei ole viisasta pistää koko hallintoa samaan aikana sekaisin samaan aikaan. Soten maakuntamalli pitäisi ensin saada käyntiin toimivasti ja vasta sitten integroida muita toimintoja maakuntiin.

– Ylipäätään työllisyydenhoitoa ei kannata pilkkoa, koska pitäisi edistää koko Suomen työmarkkinoita ei vain maakuntapalasten. Miksi Kanta-Hämeen maakunnalla olisi intressi huolehtia Päijät-Hämeen työvoiman saatavuudesta?
Tiedämme kunnista, että kuntarajat ylittävä yhteistyö ei aina ole helppoa. Oma suu on lähinnä.

Tilaaja-tuottajamallista ollaan kunnissa luopumassa, koska se tuo kaksinkertaista byrokratiaa ja on markkinapuutetilanteissa nostanut hintoja. Nyt työvoimapalvelut halutaan kuitenkin viedä pakkoyhtiömallilla markkinoille.

– Filosofiana on synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Siis synnyttää bisnestä yrityksille, mutta minne unohtui työttömän auttaminen? Varsinkin vaikeasti työllistyvän.

– Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömien palveluille ei synny kaupallisia markkinoita. Yhtiöpakko lopettaa monen palveluntuottajan palvelut. Välityömarkkinat kuihtuvat ja vaikeimmassa asemassa olevien palvelut uhkaavat kadota.

Tarja Filatov muistuttaa, että tällä hetkellä säätiöt  ja yhdistykset työllistävät pitkään työttömänä olleista merkittävän  määrän verrattuna markkinaehtoisiin yrityksiin. Työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mihin kaikki eivät kuitenkaan yllä. Sen vuoksi SDP:n kanta on Filatovin mukaan välityömarkkinoiden vahvistaminen eikä purkaminen.

Kiistatta toimiva TYP ollaan purkamassa.

Työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) on monialainen yhteistyöverkosto, joka on tuonut yhteen työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan. Palvelu on tarkoitettu pidempään työttömänä olleille. Nyt tämä laki ollaan kuitenkin purkamassa.

Filatov ihmettelee tätä, sillä mekanismi on kiistatta toimiva. Se aloitettiin Lipposen hallituksen aikana, jolloin Filatov oli työministerinä ja lakisäästeistettiin viime kaudella, jolloin puolestaan Lauri Ihalainen oli työministerinä.

– Tutkimustulokset osoittavat, että konsepti on toimiva ja asiakaspalaute on kiittänyt yhden luukun periaatetta.

– On vaikea ajatella, että yksityinen sosiaali-ja terveyspalveluyritys ja työttömille palvelua tarvitseva yritys tekevät kiinteää yhteistyötä ellei siihen oli lailla tai rahoituksella luotu kannusteita. Nyt ei ole, Filatov lisää.

– Työvoimapalveluiden rahoitus, jopa palkkatuki, on samassa säkissä kuin terveydenhuollon. Ei ole vaikea arvata kumpaa priorisoidaan. Varsinkin kun rahoitus on riittämätöntä molemmissa.

SDP pitäisi kiinni tästä pitkäaikaistyöttömien kolmikantaisesta palvelukonseptista ja kehittäisi TYPpiä edelleen. Henkilökohtaisen  palvelun  tarve  on  tunnistettava  ja  sille on turvattava kunnon resurssit,  vaikka sähköisillä palveluilla voidaan korvata osa työvoimapalvelusta.

Filatovin mukaan hyväkään työllisyystilanne ei poista tehostetun palvelun tarvetta kilpailun kiristyessä ja työmarkkinoiden  monimutkaistuessa.

– Työvoiman  monialaisista  palveluista  säädettyä  lakia  ei saa  purkaa, hän painottaa.

”Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu”.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla.

– Netin hyödyntäminen  on  hyvä asia, mutta kategorinen määrällinen velvote hakea 12 työpaikkaa 3 kuukauden aikana ja viikottainen raportointivelvollisuus on enemmän kyttäämistä kuin työtöntä tukevaa toimintaa. Mekanismi perustuu ajatukseen, että työtön ei hae töitä. Jos haluaa kiertää työnhakua, on helppo lähettää heikkoja hakemuksia, Filatov sanoo.

– Jos robotti tarjoaa työpaikkoja haettavaksi, myös ihmiset ”robotisoivat” hakunsa. Samaa hakemusta lähetetään määrällisesti, mutta aito kiinnostus puuttuu.

12 työhakemusta ei ole Filatovin mukaan keskimääräisesti paljon, suurin osa ihmisistä hakee satoja työpaikkoja.

– Ilman koulutusta olevalle, vaikean työttömyyden alueella asuvalle ihmiselle se on paljon. Avoimia työpaikkoja, joita voisi hakea, ei niin vain löydy, kansanedustaja muistuttaa.

Jos työttömällä on työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä esteitä, tusinan työpaikan hakeminen voi olla tuskaista.

– Mekanismi johtaa siihen, että hakemuksia tulee työnantajillekin vain muodon vuoksi. Työnantajan on vaikeampi seuloa parhaat hakemukset massasta. Viikottainen raportointi johtaa mittavaan 17 miljoonaa/vuosi raporttien määrään. Byrokratiaa piti vähentää ei lisätä.

Aktiivimalli epätasapainoinen.

Hallituksen kaavailemassa niin kutsutussa aktiivimallissa puolestaan edellytetään täyden työttömyysturvan saannin edellytyksenä työntekoa tai aktiivitoimissa olemista. Tätä Filatov pitää epätasapainoisena.

Mallissa työttömällä on velvollisuus tehdä työtä tai olla aktiivitoimissa, muuten turvaa leikataan lähes viisi prosenttia.

– Työtön ei kuitenkaan voi itse päättää sitä, saako työtä tai aktiivitoimia. Työpaikan saannista päättää työnantaja ja aktiivitoimista työhallinto. Edes työhallinnolle ei ole luotu velvoitetta tarjota aktiivitoimia, jos työtön niitä haluaa.

Jos työtön kieltäytyy työstä tai aktiivitoimista Filatovn mukaan on hyväksyttävää, että tuki alenee. Hän kuitenkin huomauttaa, että on paradoksaalista, että jos työtön ei löydä työtä etsimisestään huolimatta, hänen työttömyysturvansa alenee.

Lue 11.5. ilmestyvästä Demokraatista lisää Filatovin ja muiden asiantuntijoiden kantoja hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

SDP: Eriarvoisuudelle ei ole sijaa – talouskasvu kuuluu kaikille

Turussa kokouksensa tänään päättänyt SDP:n puoluevaltuusto antoi hetki sitten julkilausuman, jossa mm. vaaditaan talouskasvun jakamista kaikille.

– Nyt on aika vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. On vähennettävä turvattomuutta. On aika luoda uskoa tulevaan. Meillä ei ole varaa taloudellisen ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvun jatkumiseen. Sen seurauksena luottamus koko yhteiskuntaan rapautuu. Tällaisen kehityksen seuraukset ovat yllättäviä ja vakavia. Tämän olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet.

– Nyt hallituksen politiikka osuu kipeästi heikoimmassa asemassa oleviin. Se lisää samanaikaisesti kaikkein suurituloisimpien tuloja. Tämä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja vaarantaa hyvinvointivaltion.

Tulevaisuus luodaan valinnoilla

– Vaihtoehtomme on kaventaa tuloeroja ja luoda uutta oikeudenmukaisuutta.

– Nyt on suurten uudistusten aika.  Vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä. Luodaan kasvu kantamaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii osaamistason nousua, tutkimuspanostusten kasvattamista, talouden uusiutumiskyvyn luomista sekä investointeja uusiin koteihin ja infrastruktuuriin.

– On pidennettävä oppivelvollisuutta, jotta voidaan edesauttaa tulevien sukupolvien työllistymistä. On toteutettava perhevapaiden uudistus, jolla lisätään lapsiperheiden vapautta, ja on luotava laadukkaampi varhaiskasvatus. Toisen asteen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruutettava ja resursseja on suunnattava yksilölliseen opetukseen. Nyt on lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja taattava edellytykset opiskelijoiden valmistumiseen, SDP vaatii.

SDP:n malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäiset tavoitteet

Suomalaisen julkisen sektorin järjestämä ja tuottama palvelukokonaisuus on kokonaisuutena arvioiden maailman paras ja tehokkain. Pidetään siitä kiinni. Korjataan se, mikä pitää korjata, mutta ei rikota ehjää. Palveluiden on oltava saatavilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta koko maassa. Palvelut pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta niihin kohdistuva verotus on maksajien hyväksyttävissä.

SDP:n mielestä nykyhallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut.  Tästä syystä hallituksen mallille on sanottava ei.

Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä.  – Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä. Mallilla pitää turvata hoitoketjut ja palveluiden kokonaisuus, parantaa sosiaalipalveluita sekä taata palvelut niitä eniten tarvitseville. Rahoituksen kestävyys on turvattava. Näistä alkuperäisistä tavoitteista SDP edelleen pitää kiinni, vaikka Sipilän hallitus ne onkin hylännyt.

SDP:n mallin pääkohdat:

Palvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille

Julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja, yksityinen ja kolmas sektori täydentää
Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan 5 yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille
18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta

Sote-tehtävät siirretään kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille, niin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta
Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta

Asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden saamiselle

Tuula Haatainen presidentiksi

– Nyt on aika aktiiviseen presidentinvaalikampanjointiin . Tarvitaan kaikkien suomalaisten tukea ja oman järjestöväen aktiivisuutta. Meillä on erinomainen, harkitseva, lämmin ja kuunteleva presidenttiehdokas. Valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen on työskennellyt niin sairaanhoitajana kuin ministerinä sekä ollut mukana laajasti kansainvälisissä tehtävissä. Juuri tällaisen arvojohtajan tarvitsemme nyt näyttämään suuntaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Elämme maailmassa, jossa presidentin tulee ymmärtää laajan turvallisuuden merkitys ja toimia huomioiden tulevat sukupolvet, SDP paaluttaa.

HS-gallup: SDP:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskustan alamäki jatkuu, siniset ei nouse

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Antti Rinteellä on syytä hymyyn tänään Turussa jatkuvassa puoluevaltuustossa: kannatus nousee.

SDP on kuronut kiinni kokoomuksen kaulaa kannatuksessa, ilmenee Helsingin Sanomien kannatusmittauksesta.

Eroa puolueiden suosiossa on nyt 2,4 prosenttiyksikköä, kun lokakuussa sitä oli 3,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Sen kannatus on lievessä laskussa. SDP on toinen 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut alkusyksystä lähtien, Kolmantena seuraa vihreät, joita kannattaa nyt 15,7 prosenttia vastaajista ja neljäntenä keskusta, jonka kannatus on 15,1 prosenttia.

Vihreiden kannatus on pudonnut loppukesästä, mutta keskustan syöksykierre on jatkunut pitkään

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on enää 38,1 prosenttia. Siniset ei ole saanut kannatustaan nousemaan. Se on 1,6 prosenttia.

SDP:n ohella vain vasemmisto on kohentanut kannatustaan 8,8 prosenttiin.

TNS haastatteli 2 434:ää suomalaista loka–marraskuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

 

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta