Kansalaisaloitteen varsinainen tavoite on nollatuntisopimusten kieltäminen työsopimuslailla.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen tiedottivat heti mietinnön valmistuttua, että he ovat pettyneitä hallituspuolueiden linjaan mietinnössä. Filatov on valiokunnan puheenjohtaja.

Hän toteaa Demokraatille, että mietinnössä on hyvin kuvattu ongelmat, joita nollatuntisopimuksiin liittyy.

Yhtä lailla työsuhteissa, joissa tosiasiassa on täysi työpäivä ja kokoaikainen työ, ei pitäisi tehdä nollatuntisopimuksia.

– Ministeri Jari Lindströmkin (ps.) on laittanut pystyyn kaksi työryhmää, joiden tehtävä on valmistella lakiuudistuksia. Minusta on aika kelvotonta, että valiokunta sitten päätyy siihen, ettei lakiuudistusta välttämättä tarvita. Lisäksi hallituspuolueet haluavat siirtää Lindströmin työryhmien tehtävät työaikalakia koskevaan valmisteluun. Pelkään, että ne hukkuvat sinne kokonaan.

– Minä toivon kuitenkin, että Lindströmin työryhmät lukevat mietinnöstä valiokunnan tavoitetilan, jotta näitä ongelmia ratkaistaisiin.

– Se, miksi me emme missään tapauksessa voineet sosialidemokraatteina hyväksyä kokonaisuutta on se, että mietinnön viimeisen lausuman mukaan kaikesta huolimatta täytyy pitää huoli siitä, että nollatuntisopimuksia saa solmia. Se vesittää kaikki ne hyvät tarkoitukset, mitä tekstissä oli.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Leena Meri on osallistunut tiedotteella keskusteluun.

– Ministeri Jari Lindström (ps) on perustanut kolmikantaisen työryhmän pohtimaan, kuinka mm. nollatuntisopimuksista saadaan oikeudenmukaisempia. Nämä ongelmat halutaan ratkaista, mutta työ on vielä kesken, Meri sanoo ja sanoo tämän olleen SDP:n tiedossa.

Valiokunnan demarijäsenten mielestä mietinnön olisi pitänyt tukea voimakkaasti työministeri Lindströmin ponnisteluja nollatuntisopimusten epäkohtien poistamiseksi.

Sosialidemokraatit esittivät mietinnön vastalauseessa viisikohtaisen mallin, jolla puututaan nollatuntisopimusten aiheuttamiin epäkohtiin.

SDP:n mallissa ei kielletä työajan vaihtelua, jos se on kausivaihtelujen tai kysyntävaihtelujen vuoksi välttämätöntä.

Sosialidemokraatit kuitenkin edellyttävät muun muassa, että jatkossa työsopimukseen kirjataan todellinen työaika. Työajan vaihteluväliä ei saa käyttää työntekijän irtisanomis-, lomauttamis-, tai osa-aikaistamissuojan kiertämiseen.

Myös yhteistoimintalakia edellytetään muutettavaksi siten, että työnantajan pitää seurata niiden työntekijöiden määrää ja työsuhteiden perusteita, joilla on vaihteleva työaika sekä saattaa perustelut yhteistoimintamenettelyissä työntekijöille tiedoksi, kuten nykyisin tapahtuu osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla.

– Eli pitää kaksi kertaa vuodessa antaa yt-menettelyllä selvitys, minkä verran vaihtelevan työajan työntekijöitä on ja millä perusteella. Tällöin voidaan katsoa, spekuloidaanko osa-aikaisilla vai onko oikeasti tarve osa-aikaisuuteen. Näin ei syntyisi mieletöntä reserviä, jolle annetaan tyhjiä työllistymislupauksia, Filatov sanoo.