– Suomessa on totuttu siihen, että työntekijää ”jumpataan”, jotta hän sopisi tarjolla oleviin työpaikkoihin. On kuntoutusta, koulutusta ja erilaisia palveluita. Kaikki nämä ovat tarpeellisia, mutta eivät yksin auta. Ihmistä yritetään muokata työhön sopivaksi, mutta yhtä lailla työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi, hän toteaa tiedotteessa.

Miten työtä ja työnkuvaa voidaan mukauttaa, miten työtä voidaan työyhteisön sisällä jakaa uudelleen, jotta osatyökykyinenkin pääsisi työmarkkinoille. Filatov pohtii.

Osatyökykyisten laajempi työllistyminen olisi hänen mukaansa tarpeellinen panos kansantalouteen, mutta se on tehtävä heidän voimavaransa huomioiden.

HALLITUS pyrkii lisäämään työtunteja kannustamalla osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikaiseen työhön. Filatov pitää tavoitetta ymmärrettävänä, mutta hänen mielestään kannattaa muistaa, että monelle osatyökykyiselle juuri osa-aikainen työ on ainut mahdollisuus olla työelämässä.

– On pidettävä huoli, että lapsi ei mene pesuveden mukana ja käykin niin, että työvoimaa vetäytyy kokonaan työmarkkinoilta.

Mielenterveyden ongelmat ovat yksi suurista työllisyyspoliittisista kysymyksistä. Niiden kustannukset ovat reilusti yli 11 miljardia euroa vuodessa yhteiskunnalle. Kustannukset syntyvät pääosin sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

– Jos satsaisimme enemmän varhaisempaan apuun ja onnistuisimme vähentämään eläkkeelle siirtymistä 10-15 prosenttia, bruttokansantuotteemme kasvaisi jopa puolella prosentilla, Filatov muistuttaa.

JOS MIELENTERVEYDEN häiriöistä kärsivillä olisi yhdenvertainen pääsy työmarkkinoille työllisyysasteemme voisi nousta neljällä prosenttiyksiköllä, hän laskee.

Filatov korostaa työelämän joustavuuden merkitystä ja painottaa, että työnantajilla on mahdollisuuksia mukauttaa työtehtäviä.

– Näin voimme hyödyntää kaikkien työkykyisten osaamisen ja rakentaa vahvemman, kestävämmän talouden.

Varapuhemies Tarja Filatov puhui eilen Vates-foorumissa Helsingissä.