Politiikka
11.7.2018 07:14 ・ Päivitetty: 11.7.2018 07:14
Finanssikriisi väritti Erkki Liikasen tänään päättynyttä kautta Suomen Pankissa – “Jos jossain suhteessa on opittu, niin pankit ovat vahvempia”
Ikkunasta Kirkkokadulle avautuvaa maisemaa hallitsee Tuomiokirkon aurinkoinen, liki liian kirkas ulkosivu. Huoneen seinällä on Gallen-Kallelan sekä von Wrightin maalauksia ja nurkassa jalopuinen sohvarykelmä. Arvokkuutta huokuvassa Suomen Pankin eteläsiiven salongissa istuu haastatteluhetkellä vielä noin viikon verran pääjohtajana toimiva Erkki Liikanen.
Syksyllä 68 vuotta täyttävällä Liikasella riittää asiantuntemusta. 19 vuotta kansanedustajana, 14 vuotta huippuviroissa Brysselissä ja viimeisimmäksi 14 vuotta Suomen Pankin pääjohtajana.
– Aika rauhallisilla mielillä tässä ollaan. Olenhan tiennyt jo 7 vuotta, että kauteni päättyy 11. heinäkuuta. Ei tullut shokkina, Liikanen tuumii.
Liikasen kautta Suomen Pankissa on värittänyt voimakkaasti 2007–2008 maailmanlaajuiseksi levinnyt finanssikriisi.
– 11–12 vuotta ovat olleet todella merkittäviä siinä mielessä. On nähty, että jos rahoitusjärjestelmä ajautuu kriisiin, se aiheuttaa suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Kasvulle, työllisyydelle ja työpaikoille, Liikanen luettelee.
– Jos jossain suhteessa on opittu, niin tänä päivänä pankit ovat vahvempia. Niillä on enemmän ja parempaa pääomaa. Sijoittajat tietävät, että he joutuvat osallistumaan, jos pankki menee nurin. Se ei jää veronmaksajille. Mutta aina syntyy uusia rahoitusmuotoja. Täytyy olla hirveän valppaana, Liikanen painottaa.
Kuva: Pekko Korvuo
Lisää aiheesta
Ikään kuin finanssikriisissä ei vielä olisi ollut tarpeeksi, jäi Suomen talous sen jälkeen laahaamaan vielä vuosiksi Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin verrattuna. Liikasen mukaan siinä oli sekä huonoa tuuria että huonoa asioiden hoitoa.
– Eräät meille tärkeimmät alat joutuivat vaikeuksiin. Kun maailmalla oli finanssikriisi, Suomessa oli myös rakennekriisi, joka vaikutti voimakkaasti esimerkiksi elektroniikka- ja metsäteollisuuteen. Sitten siihen päälle Suomessa nostettiin yksikkökustannuksia enemmän kuin muualla.
– Kun uutta yritystoimintaa halutaan syntyvän, yksikkökustannuksien pitää olla kilpailukykyisiä ja tarvitaan osaavaa työvoima sekä investointeja. Sille pohjalle voidaan rakentaa. Ja kun talous sitten nousee, firmat pärjäävät paremmin ja voidaan maksaa myös parempia palkkoja. Mutta lähtöön tarvitaan kilpailukykyinen pohja suhteessa muihin, koska ei kukaan muuten investoi.
Tällä hetkellä Euroopan talous porskuttaa ja Suomessakin on päästy kasvuun voimakkaasti kiinni. Taloudessa keskeistä on kuitenkin aina varautua. Haastetta lisää kuitenkin se, että vaikka koetuista kriiseistä voidaan ottaa oppia, kriisit ovat erilaisia. Seuraavat kriisit, jotka ainakin taloushistorian perusteella ovat aina tulossa, eroavat edellisistä.
Kauppasota ja protektionismi tekevät vain hallaa.
Tällä hetkellä Liikasessa herättää huolta mediastakin tuttu rajojen rakentaminen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nähtävästi havitteleman kauppasodan lisäksi Euroopassakin on maita, joissa nationalismi nostaa päätään.
– Se, että meillä on euroalue ja Euroopan unioni, antaa isomman yhteisen toimintakentän kaikille yrityksille ja kansalaisille. Se on tosi iso asia, Liikanen painottaa.
Pääjohtajan sanoma on selvä. Kauppasota ja protektionismi tekevät vain hallaa, etenkin pienelle reuna-alueen maalle Suomelle.
– Mikäli maailmankauppaa rajoittavien toimenpiteiden kierteeseen joudutaan, lisää se talouden epävarmuutta, mikä taas vähentää mahdollisuuksia investoida ja luoda työpaikkoja, Liikanen toteaa.
Jos yksi maa nostaa tulleja toisiin suunnaten, nämä maat vastaavat vastatoimenpitein.
Vastatoimenpiteiden kierre on tullitapauksissa valitettavan odotettu.
– Jos yksi maa nostaa tulleja toisiin suunnaten, nämä maat vastaavat vastatoimenpitein. Vuonna 2002 näin tapahtui teräksen osalta, kiista ratkesi lopulta Maailman kauppajärjestön WTO:n kantaan nojaten, Liikanen muistuttaa.
Kuten Trump kuluvana vuotena, Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush päätti keväällä 2002 nostaa teräksen tuontitulleja suojatakseen USA:n terästeollisuutta halvalta tuontiteräkseltä. Euroopan unioni valitti tuolloin päätöksestä WTO:lle. Kauppajärjestö totesikin tullit laittomiksi ja Bush perui tullit loppuvuodesta 2003.
Liikanen korostaakin vahvan, monenkeskisen ja sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän merkitystä.
– On erityisen tärkeää, että yhteinen, monenkeskinen kauppajärjestelmä, jolla on yhteiset säännöt ja riitojen ratkaisumekanismit säilyy vahvana.
Kun Koivisto istui täällä viimeisen kerran, hän kysyi, miksei pakolaisia ja siirtolaisia eroteta toisistaan.
Kasvavan kansallisuusmielisyyden lisäksi Liikasta harmittaa, että usein keskustelussa menevät myös käsitteet liiaksi limittäin. Ei ole varmuutta, mistä milloinkin puhutaan.
– Kun Koivisto istui täällä viimeisen kerran, hän kysyi, miksei pakolaisia ja siirtolaisia eroteta toisistaan. Pakolaiset tarkoittavat ihmisiä, jotka pakenevat saadakseen suojaa. Sitten on siirtolaisia, jotka siirtyvät, koska he haluavat paremman toimeentulon, Liikanen muistelee osoittaen pöydän päässä olevaa tuolia.
– Ilman muuta pitää auttaa aina niitä, ketkä tarvitsevat suojaa. Ja sitten miettiä mitä mahdollisuuksia meillä on muille. Se on vaikea laji. Mutta on selvää, että jos haluamme turvata Euroopan vapaan liikkuvuuden, niin silloin ulkorajat pitää olla samalla tavoin suojattu. Tämä on yksi suurimpia poliittisia kysymyksiä, jotka pitää hoitaa.
Helsingin tuomiokirkko kuvattuna Suomen Pankista. Kuva: Pekko Korvuo
Mutta mitä seuraavaksi? Ei ainakaan eläkepäiviä.
– Olin niin pitkään aina liian nuori. Olisinko nyt sitten liian vanha? hän naurahtaa.
Liikasen nimi on pyörinyt EKP:n pääjohtajaehdokkaiden joukossa. EKP:n pääjohtajan kausi on katkolla ensi vuonna, ja Liikasta on väläytelty tehtävään Financial Timesin laajaa artikkelia myöten. Näytöt hänellä riittävät varmasti, mutta Liikanen itse toppuuttelee huhumyllyä.
– Nimeni on pyörinyt niin monessa paikassa, että pulssi ei enää nouse. Nämä ovat kaikki liian aikaisia. Katsotaan missä ollaan vuoden päästä, hän pyörittelee vannoen, että mitään kampanjaa hän ei ole aloittamassa.
Yksi asia lienee kuitenkin varmaa. Kuten tänäkin kesänä, Liikanen on viettänyt viimeiset 12 juhannusta Sveitsin Baselissa kansainvälisen järjestelypankin vuosikokouksessa. Ensi kesänä näin ei kuitenkaan ole.
– Silloin olen mökillä!
Lue koko haastattelu torstaina 12.7. ilmestyvästä Demokraatista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.