– Sanoisin näin, että tietyssä määrin kanteiden nostaminen olisi voinut rauhoittaa tilannetta enemmän kuin tämä tilanne nyt, Heliövaara sanoo.

Finavian spekulatiiviset johdannaiset tuottivat yhtiölle 34 miljoonan euron tappiot vuosina 2009–2011. Heliövaaran mukaan omistajaohjausosasto toimi tapauksessa asiantuntijaroolissa.

– Sitä ei pysty mittaamaan, oliko (kanteiden) nostamatta jättäminen virhe vai ei. Se oli yksi vaihtoehto edetä näillä poluilla, Heliövaara muotoilee.

– Se on nyt pitkälti yhtiön hallituksen asia arvioida sitä, Heliövaara sanoo.

Finavian hallitus joutuu ottamaan vielä kantaa vuoden 2011 kanteisiin. Suurin osa tappioista syntyi tällöin.

Omistajaohjauksen keskittäminen on Heliövaaran mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tahto. Heliövaara uskoo, että vastuu Finavian omistajaohjauksesta siirtyy lähiaikoina omistajaohjausosastolle liikenne- ja viestintäministeriöltä.

Heliövaara ei suoraan suostu kommentoimaan sitä, kenelle jää omistajaohjauksen vastuu vuoden 2011 kannepäätöksestä.

– Kyllä minusta omistaja ottaa sitä vastuuta. Oli se (omistajaohjauksesta vastaava taho) sitten sillä hetkellä kuka tahansa.

Finavian hallituksen entinen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi kutsuu edellissyksyn tapahtumia lentoasemayhtiö Finavian ympärillä farssiksi.

Tiuraniemi on jo aiemmin kertonut, että hänen näkemyksensä mukaan liikenne- ja viestintäministeriö ei halunnut tilintarkastusyhtiö Deloittelta vastakanteita yhtiölle. Hänen mukaansa ministeri halusi kuitenkin sälyttää vastuun kannepäätöksen pyörtämisestä Finavian hallitukselle.

Spekulatiiviset johdannaiset toivat lentoasemayhtiölle 34 miljoonan euron tappiot vuosina 2009–2011.

– Toinen joulukuuta ministeri Anne Berner (kesk.) perusteli, että vuoden 2009 kanteet eivät ole relevantit niiden vanhentuneisuuden vuoksi. 2010 kanteet olivat hänen mukaansa huonoja kanteita vastakanteiden vuoksi. Hänen mukaansa vastakanteet olisivat tulleet sekä vanhaa hallitusta että nykyhallitusta kohtaan, jolloin nykyhallitus olisi menettänyt toimintakykynsä.

Tiuraniemen mukaan kaksi asianajotoimistoa kuitenkin kertoi hänelle, että istuvaan hallitukseen suunnatuista vastakanteista ei ollut syytä huolehtia ja ne jäisivät pelkäksi uhkaukseksi. Aiempaa hallitusta vastaan suunnatut vastakanteet eivät Tiuraniemen mukaan puolestaan olleet syy pyörtää kannepäätöstä.

Yhtiökokousta ei tullut – Tiuraniemi erosi

Tiuraniemi erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta joulukuussa, koska koki ministerin ja ministeriön toiminnan epäasialliseksi. Tiuraniemi sanoo, että olisi hyväksynyt omistajan oman päätöksen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin vastuu päätöksestä olisi siirtynyt ministeriölle.

– Omistajalla on tietenkin oikeus tehdä päätös, ja ilman muuta olisin hyväksynyt päätöksen sellaisenaan. Toki hallituksen puheenjohtaja silloin kiltisti eroaa. Silloin olisi kuitenkin ollut selvää, että omistaja tekee päätöksen ja ottaa vastuun.

Finavian hallitus oli päättänyt jo viime vuoden alussa nostaa kanteet tilintarkastusyhtiötä vastaan. Syyskuussa se päätti myös nostaa kanteet aiempaa johtoa vastaan.

Ministeri Berner on kiistänyt puuttuneensa Finavian hallituksen toimintaan epäasiallisesti.

Kokonaisuutta arvioitiin pakettina

Berner on perustellut kanteiden nostamatta jättämistä myös sillä, että vuoden 2010 tappiot olivat vähäiset. Tiuraniemi kuitenkin kertoo, että kanneasiaa arvioitiin hänen hallituksessaan pakettina.

– Mielestäni tapa, jolla kanteista luovuttiin, heikensi yhtiön mahdollisuutta saada korvauksia johdannaissopimuksista.

Finavian hallitus ei voi enää nostaa kanteita vuodelta 2010, koska kanneoikeus kyseiseltä vuodelta vanheni viime vuoden lopussa.

STT–MIKKO GUSTAFSSON