– Tänä vuonna on muisteltu sata vuotta siten käytyä veristä ja katkeraa sisällissotaa. Vapun kunniaksi voimme puhua myös jostain hyvästä ja kauniista, Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi iloitsee.

Kaunis, komea ja suurella sydämellä hoidettu. Sellaisena oma väki on Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepolan mukaan nähnyt talon jo entuudestaan. Tuntuu hyvältä, että se sai vahvistuksen laajemmalta joukolta – lukijoilta, jotka äänestivät talon kilpailun voittajaksi.

– Suomen kauneimman työväentalon titteli on meille suuri kunnianosoitus ja jotain, mistä koko kaupunki voi tuntea ylpeyttä, Lepola sanoo.

Mikko Salmi kuvailee Forssan työväentaloa ”jylhän kauniiksi” taloksi, jossa on ”hienoja, kaarevia funkkis-muotoja”. Hän huomauttaa, ettei se ainakaan mielikuvien tasolla ole kaikkein perinteisin.

Oletko joskus kuullut, että sanat ”sosialidemokratia”, ”työväenliike” ja ”Forssa” lausutaan samassa virkkeessä? Et takuulla ole ainoa. Kilpailussa äänestäneistä moni piti talon historiallista merkitystä yhtenä painavana syynä nostaa Forssa voittoon.

– Vuoden 1903 Forssan ohjelma muutti koko suomalaisen työelämän. Forssa on minullekin symboli tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja nyt Suomen kauneimmasta työväentalosta, Salmi sanoo.

Vaikka tämä talo ei nähnyt legendaarista Forssan kokousta, kuuluu historian siipien humina läheltä. Kokous järjestettiin tien toisella puolen talossa, jonka liekit söivät 1908. Köpelösti kävi myös sen seuraajalle, joka synkimmässä vaiheessaan toimi punaisten vankilana keväällä 1918.

– Se paloi kesäkuussa 1929 ja jo maaliskuussa 1930 vietettiin harjannostajaisia. Se kertoo, kuinka iso tahtotila on ollut rakentaa uusi talo. Silloin lauantait olivat vielä työpäiviä, mutta siitä huolimatta talo on saatu pääosin talkoovoimin pystyyn, Lepola kertoo.

Hän näkeekin nyt saadun tittelin myös hatunnostona kaikille niille, jotka ovat tehneet – ja tekevät yhä – aktiivisesti työtä heille rakkaan talon eteen.

Työväentaloissa ympäri Suomen kamppaillaan samojen pulmien äärellä. Parhaimmillaan talot ovat virkeitä, ja niitä käyttää ahkerasti muutkin kuin talon oma väki. Vuokratulot ja tuet ovat elintärkeitä, jotta talot pysyvät hengissä. Vaikka talossa olisi elämää, on talous silti monin paikoin tiukilla. Näin on ollut Lepolan mukaan Forssassa koko talon eliniän.

– Uskon, että me saamme Suomen kauneimman työväentalon tittelistä apua markkinointiin. Ehkä löytäisimme myös jonkun yhteistyökumppanin tukemaan taloa, Lepola pohtii.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi toivoo, että nekin työväentalot, jotka eivät olleet mukana, saisivat välillisesti hyötyä kilpailusta. Hän toivoo, että yhä useampi löytäisi työväentalot eri puolilla Suomea kodiksi toiminnalleen.

– Suomen kaunein työväentalo -kilpailu järjestettiin, koska halusimme tehdä kunniaa hyvin merkitykselliselle perinteelle ja antaa sille näkyvyyttä. Suomalainen työväentalokulttuuri ansaitsee profiilin noston, Salmi sanoo.