Hallitus on herännyt siis siihen, että avoimia työpaikkoja on entistä enemmän ja yritykset raportoivat rekrytoinnin vaikeuksista. Samaan aikaan työn murros vaatii jatkuvaa uuden oppimista.

– Huhtikuun kehysriihessä hallituksen on varmistettava, että talouden kasvu ei jää kiinni osaajien puutteesta, Grahn-Laasonen toteaa.

Hänen mukaansa koulutus- ja osaamistasoa on nostettava. Mukaan on saatava koko työvoima, maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät.

Grahn-Laasosen visiona on, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan joustavammin elämän eri vaiheissa

Kansliapäälliköiden työryhmän puheenjohtaja on Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä jäseninä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä ja Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmä valmistelee ehdotukset, joilla helpotetaan nopealla aikavälillä osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja ammattialoittain, jotta työntekijät ja työpaikat kohtaavat paremmin.

Se käy läpi muun muassa erilaisten muunto- ja lisäkoulutusten määrän ja rahoituksen tarpeet eri koulutusasteilla. Ehdotuksissa otetaan myös huomioon työmarkkinoilla nyt aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, osaamisen ja työllistymisen.

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet yhteisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2030. Grahn-Laasosen mukaan sitä pannaan nyt toimeen.

Vision tavoitteena on muun muassa entistä joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut korkeakouluissa. Tavoitteena on myös, että vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

– Täydentävää korkeakoulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle, ettei tarvitsisi aina aloittaa uutta tutkintoa. Tämä edellyttää rahoitusjärjestelmän uudistamista ja lainsäädännön tarkistuksia.

Grahn-Laasonen odottaa tästä esityksiä ennen kesää.

Hänen mukaansa hallitus on viimeisen vuoden aikana panostanut jatkuvan oppimisen tarpeisiin yli 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta on kohdennettu esimerkiksi muuntokoulutusohjelmiin, tekniikan alan yliopistojen verkostoyhteistyöhön sekä ammatillisen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen laajentamiseen.