Politiikka
14.11.2016 00:57 ・ Päivitetty: 13.11.2016 10:54
Hakkerin märkä uni on nettiäänestys – Aku Ankka jäisi mopen osalle
Nettiäänestysjärjestelmä olisi erittäin houkutteleva kohde tahoille, joilla olisi tavoitteita vaikuttaa suomalaisen demokratian toteutumiseen, arvioi Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.
– Esimerkiksi henkilöihin vaikuttamisen mahdollisuus olisi toisenlainen tällaisessa äänestämisessä kuin valvotuissa tiloissa, hän kertoo STT:lle.
Suomessa on alkamassa esiselvitys internetin kautta tapahtuvan äänestämisen ottamisesta perinteisten äänestystapojen rinnalle. Selvitys tutkii muun muassa tekniikkaa, riskejä sekä kustannuksia.
Äänestyksen sähköistäminen vaatisi Saarimäen mukaan valtavasti valmisteluja ja tietoturva-asioiden suunnittelemista. Jo nytkin valtion järjestelmiin kohdistuu säännöllisesti palvelunestohyökkäyksiä ja uhkia. Toisaalta hän muistuttaa, ettei nykyinenkään äänestäminen ole pomminvarma.
– Jos lähdetään soitellen sotaan, ei päästä eteenpäin vaan joudutaan palaamaan vanhaan. Se, että riskit olisivat erilaisia, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita että mentäisiin huonompaan suuntaan.
Luotettava tunnistaminen tärkein
Jarkko Saarimäki uskoo, että teknisesti nettiäänestysjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Keskeisin tietoturva-asia olisi hänen mukaansa äänestäjän riittävän luotettava tunnistaminen.
Lisäksi tietojen siirtäminen ja tallentaminen täytyisi suojata erittäin vahvasti esimerkiksi hyökkäysten, peukaloinnin ja häirinnän varalta.
Lisää aiheesta
Kotikoneella äänestäminen taas voisi Saarimäen mukaan altistaa tiedot koneelle pesiytyneille haittaohjelmille, mikä tulisi myös ottaa huomioon järjestelmän rakentamisessa.
– On kuitenkin tosiasia, että tähänkin liittyisi riskejä, jotka olisivat toisentyyppisiä kuin nykyisessä äänestysratkaisussa ja haasteita olisi valtavasti.
Numeroiden arvailu historiaan
Filosofian tohtorin Antti Lamppulan mukaan nettiäänestyksen keskeisimpiä etuja olisivat äänestysaktiivisuuden nousu, kustannussäästöt sekä äänestysvarmuus. Myös kaukana asuvien tai esimerkiksi liikuntarajoitteisten äänestäminen helpottuisi.
– Jatkossa äänestyslippujen numeroiden tulkintaongelma häipyy ja Aku Ankkoja tai muitakaan ei olisi mahdollista äänestää, Lamppula kertoo.
Hän on tutkinut väitöskirjassaan tietotekniikan käyttöä ja sen kehittämismahdollisuuksia yleisten vaalien toimittamisessa Suomessa. Lamppulan mukaan paras osoitus äänestysaktiivisuuden noususta on saatu Viron nettiäänestyksestä.
– Asiaa on hankalaa selvittää, mutta moni tutkija on päätynyt samaan näkemykseen, että äänestysaktiivisuus on noussut Virossa 2–3 prosenttiyksikköä.
Lamppula uskoo, että etenkin nuorten aktiivisuus kasvaisi nettiäänestyksen myötä.
– Nettiäänestys mahdollistaisi myös ennakkoäänestyksen pidentämisen vaalipäivään saakka, joka myös lisäisi aktiivisuutta.
Antti Lamppulan mukaan keskeinen haaste liittyy siihen, miten kansalaiset saadaan luottamaan nettiäänestykseen. Esimerkiksi vaalisalaisuuden säilyttäminen täytyy ratkaista eri tavalla kuin nykymallissa.
– Nettiäänestyksessä ihminen äänestää viranomaisvalvonnan ulottumattomissa, ja hänen itse pitää huolehtia äänestyksen luottamuksellisuudesta.
Tommi Forsman
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.