Hallitus lähetti maanantaina lausuntokierrokselle esityksen hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen muutoksista.

Esityksen mukaan Helsingin ja 21 hyvinvointialueen rahoitus supistuisi vuonna 2027 yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Vuoden 2028 leikkaukset olisivat 225 miljoonaa euroa ja vuoden 2029 yhteensä 390 miljoonaa euroa.

Helsingin rahoitus supistuisi vuonna 2029 yhteensä 102 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden rahoitus supistuisi Helsingissä 143 eurolla, kun vastaava luku Suomessa keskimäärin olisi 69 euroa.

LÄNSI-UUDENMAAN hyvinvointialue moitti hallituksen esitystä tiistaina tiedotteessaan muistuttaen siitä, että Länsi-Uusimaa on nopeimmin ikääntyvä hyvinvointialue ja että sillä on jo valmiiksi pienin asukaskohtainen rahoitus.

- Luonnollisesti hallituksen esitysluonnos on iso pettymys hyvinvointialueelle ja meidän asukkaillemme. Rahoitusta siirrettäisiin pois niiltä alueilta, jotka ovat säästäneet muita aiemmin tai ponnekkaammin, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn sanoi tiedotteessa.

Esitetyistä rahoituslain muutoksista hyötyisi suoraan ainoastaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, jossa rahoitus vuonna 2029 kohentuisi 21 eurolla asukasta kohden.

Manner-Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, minkä lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sote- ja pelastuspalveluistaan itse.

KUNTA- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan säästötoimet pyritään toteuttamaan mahdollisimman yhdenvertaisesti, mutta samalla huomioiden, etteivät ne vaaranna perustuslain mukaisten riittävien palvelujen rahoitusta.

Hallituksen esityksen lausuntokierros jatkuu 11. maaliskuuta saakka. Ikosen mukaan esitystä muokataan vielä saadun lausuntopalautteen ja maaliskuussa saatavien tuoreimpien talouslukujen valossa.

- Tarvittaessa meillä on silloin vielä valmius tehdä tarvittavia muutoksia tähän kokonaisuuteen, Ikonen sanoi.

Ikosen mukaan sotesektorilta on kuulunut viime aikoina myönteisiä uutisia, sillä hyvinvointialueiden taloudessa on tapahtunut selvä käänne.

- Viime viikon tuoreet uutiset tilinpäätösennusteiden valossa näyttivät, että hyvinvointialueet ovat viime vuodelta päätymässä jopa 630 miljoonan euron ylijäämään. Se on ihan merkittävä kehitys, jos ajatellaan sitä, että viime kesänä näytti vielä siltä, että ylijäämä asettuisi 230 miljoonan euron tasoon ja joulukuussa vielä ennakoitiin 300 miljoonan euron ylijäämää, Ikonen sanoi.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 16.12 muun muassa Svahnin ja Ikosen kommentein.