Esitysluonnoksesta saatiin kolmen viikon aikana peräti noin 1 600 lausuntoa. Esityksen perusteluja on täydennetty muun muassa siltä osin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta, tiedotteessa kerrotaan.

– Esitys kerätti äskeisellä lausuntokierroksella erittäin suurta mielenkiintoa, Haavisto kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Ulkoministerin mukaan viranomaisten ja yhdistysten lausuntoja 1 600 lausunnosta oli vain 51.

Lausuntojen joukossa oli runsaasti myös Natoa vastustavien kansalaisten lausuntoja. Monissa vaadittiin myös selvyyttä siitä, mitä Naton jäsenyys tarkoittaa.

– Näissä jälkimmäisissä näkyi se valtava tiedontarve, joka kansalaisilla on, ehkä epävarmuus siitä, muuttaako tämä jollain perustavalla tavalla Suomen puolustusta, joudutaanko joihinkin vieraisiin sotiin, jotka eivät ole meidän konfliktejamme.

Hallituksen esityksessä katsotaan, että Pohjois-Atlantin sopimus olisi Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle. Näin ollen eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

Suomi voi liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen ja tulla Naton jäseneksi vasta, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet liittymisen. Tällä hetkellä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta on hyväksynyt Suomen liittymisen. Hyväksyntää odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta.

HAAVISTO kertoi tiedotustilaisuudessa, että oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää.

Eduskunnan käsiteltyä hallituksen esityksen tasavallan presidentti päättää Suomen liittymisestä Natoon. Suomen liittymiskirja voidaan tallettaa sopimuksen tallettajana toimivan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan ja Suomesta tulee Naton jäsen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä.

– Siihen asti Suomi osallistuu Naton toimintaan tarkkailijajäsenenä. Se tarkoittaa, että Suomella on oikeus osallistua lähes kaikkeen Naton työhön, mutta emme osallistu päätöksentekoon, Haavisto sanoi.

Seuraavaksi esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

ULKOMINISTERILTÄ kysyttiin myös, mitä esitykselle ja eduskuntakäsittelylle tapahtuisi siinä tilanteessa, jos istuvan hallitus syystä tai toisesta hajoaisi kesken eduskuntaprosessin.

Haavisto kommentoi, että uskoo hallituksen säilyvän toimintakykyisenä vaaleihin saakka.

– Tietysti teknisesti hallitus on tänään yksimielisesti jättänyt esityksen eduskunnalle ja asia siirtyy eduskunnan käsiin. Eduskunta voi kuten sanoin viedä asian loppuun asti, mietintöön asti. Todennäköinen mietintövaliokunta on varmaan ulkoasianvaliokunta ja perustuslakivaliokunta varmaan asiaa myös käsittelee.

Haavisto tarkensi vielä myöhemmin, että asia saatetaan viedä läpi eduskunnan aina presidentille saakka. Tämän ratkaisee itse eduskunta.

– Tältä erää hallitus on hallituksen esityksen osalta työnsä tehnyt, mutta tietysti toimintakykyinen hallitus tarvitaan tässä kansainvälisessä neuvotteluprosessissa, kun käydään esimerkiksi Unkarin ja Turkin kanssa neuvotteluja ja ne ovat luonteelta myös poliittisia neuvotteluja. Sen takia on tärkeää, että toimintakyky säilyy ja vielä tärkeämpi vielä se, että kaikenlaisten kriisien olosuhteissa voidaan nopeasti reagoida.

Haaviston mukaan esitys pyrittiin antamaan niin nopeasti kuin suinkin, jotta eduskunnalla on aikaa asian käsittelyyn.

– Tiedetään, että eduskunta lähtee vaalitauolle siellä maaliskuun alkupäivinä, niin nyt on kuitenkin joulu- tammi- ja helmikuu aikaa asiaa käsitellä ja pohtia.

HAAVISTO toisti jälleen, että Unkarin ratifiointi olisi mahdollisesti tulossa helmikuun alussa. Myös Turkin osalta Suomi tekee töitä, mutta aikataulu ei ole vahvistunut.

– Meidän ajatus hallituksen puolelta oli se, että meidän on oltava valmiina sitten tällä omalla kansallisella päätöksenteolla heti, kun tulee vihreää valoa kahdelta viimeiseltä. Sen takia on hyvä viedä tätä eteenpäin.

Haavisto kertoi myös, että hallituksen esitys säilyy sellaisenaan myös seuraavalle eduskunnalle, jos kävisi niin, että prosessi olisi eduskunnassa kesken, kun vaalit käydään.

– Uusi eduskunta jatkaa sitten siitä mihin edellinen on jäänyt, jos asia jäisi kesken tältä eduskunnalta. Siinä mielessä ollaan turvallisella tiellä.

Suomi on kertonut omasta käsittelysprosessistaan myös Unkarille ja Turkille.

EDUSKUNNAN puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoi STT:lle myöhemmin maanantaina aikovansa ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen Nato-jäsenyydestä lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu.

Vanhasen ehdotuksen mukaan ulkoasiainvaliokunta valmistelisi mietintönsä lähes valmiiksi mutta viimeistelisi sen vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen hakemuksen. Tämän jälkeen täysistunto äänestäisi asiasta mietinnön pohjalta.

Vanhanen perustelee asiaa sanomalla, että eduskunta ei tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan. Hän sanoo olevansa valmis kutsumaan eduskunnan koolle myös kevään vaalitauon aikana, jos ratifioinnit tapahtuvat sen aikana.

Täydennetty puhemies Vanhasen lausunnolla 5.12. klo 13.21.