Pääkirjoitukset
21.2.2018 22:05 ・ Päivitetty: 14.8.2018 11:38
Hallitus kepittää ja syyllistää työttömiä, ja monesta pienituloisesta on tullut toimeentulotukiriippuvainen
Eduskunnassa on väännetty tällä kaudella moneen kertaan tuloerojen kasvusta. Prosentit ja muut luvut ovat viuhuneet, mutta pienituloisen todellinen arki on näissä keskusteluissa usein unohtunut.
Tuloerojen kasvusta puhuttaessa suurimpia häviäjiä ovat juuri pienituloiset. Heistä monet elävät luukkukierteessä, kun toimeentulo on erilaisten tukien varassa. Säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivan voi olla esimerkiksi vaikea hahmottaa, kuinka hallituksen aktiivimalliin kuuluva työttömyyskorvauksen 4,63 prosentin leikkaus voi vaikuttaa pienituloisen arkeen.
Esimerkiksi peruspäivärahalla (32,40 euroa päivässä) elävän tuloissa noin viiden prosentin prosentin pudotus voi vaatia jo muutenkin niukan arjen menojen miettimistä uudelleen.
Hallituksen politiikka on kepittää työttömiä töihin heitä syyllistämällä ja pienituloisten etuuksia heikentämällä. Työ onkin avain moneen yksilön ja yhteiskunnan ongelmaan, mutta hallitus tarjoaa yhtä ja samaa keppiä kaikille työttömille huomioimatta erilaisia elämäntilanteita.
Leikkaukset ovat heikentäneet etenkin työttömien, pienituloisten lapsiperheiden ja opiskelijoiden asemaa.
Hallitus edelleen väittää, että sen politiikka ei ole kasvattanut tuloeroja. Useat selvitykset kertovat muuta. Niistä viimeisin on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavan Sosten selvitys, jossa tutkittiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 alkaen. Selvityksen mukaan vuosina 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia ja tuloerot pysyivät ennallaan. Tilanne muuttui vuonna 2015, jonka jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa.
Sosten mukaan jo vuodesta 2016 alkaen hallituksen toimet ovat lisänneet eriarvoisuutta. Leikkaukset ovat heikentäneet etenkin työttömien, pienituloisten lapsiperheiden ja opiskelijoiden asemaa.
Lisää aiheesta
Sosten mukaan yksi merkittävä tekijä tuloerojen kasvussa on useiden perusturvaetuuksien indeksijäädytys, mikä on heikentänyt perusturvaetuuksien ostovoimaa. Lisäksi monien näiden etujen, kuten työttömyysturvan, kiristynyt verotus heikentää entisestään pienituloisten toimeentuloa. Samaan aikaan asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt.
Perusturvaan liittyvien etujen ”arvon heikkeneminen” on johtanut siihen, että monesta pienituloisesta on tullut toimeentulotukiriippuvainen, vaikka tämä tuki on ensisijaisesti tarkoitettu vain tilapäiseksi avuksi.
Soste vaatii indeksijäädytysten perumista ja aiempien leikkausten kompensointia. Tämän hinnaksi Soste arvioi noin 300 miljoonaa euroa. Summa on suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten yhteisvaikutus julkistalouteen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.