Keskustelu oli osa SDP:n puoluepäivää. Ensimmäisenä lavalla nähtiin keskustelua juontaneen puoluesihteeri Antton Rönnholmin lisäksi puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sekä varapuheenjohtaja Sanna Marin. Aiheena oli perhepolitiikka.

Rinne kertoi saaneensa paljon palautetta taannoisen MTV:n sivuilla julkaistun perhepolitiikkaa käsittelevän blogikirjoituksensa myötä. Hän toisti lavalla blogin ydinsanoman, jonka mukaan Suomen pitää olla kaikille asukkaille hyvä paikka asua. Erityisen hyvä sen pitää kuitenkin olla lapsiperheille, sillä lapsissa on tunnetusti tulevaisuus.

– Jos SDP on ensi kevään vaalien jälkeen hallituksessa, ja varsinkin jos se on pääministeri puolue, Suomessa tullaan tekemään lapsiperhestrategia valtion tasolle, Rinne vakuutti.

Sanna Marin puolestaan pohti Rönnholmin kehotuksesta, miksei nykyinen Sipilän (kesk.) hallitus saanut paljosta puheesta huolimatta uudistettua perhevapaapolitiikkaa.

– Hallituksen reuhaehdot olivat liian tiukat, eikä uudistusta voinut toteuttaa, Marin arvioi.

Hän itse kiteytti perhevapaauudistuksen tarpeen luonnehtimalla, että suomalaiset äidit pitää saada tasa-arvoisempaan asemaan työmarkkinoilla ja suomalaiset isät puolestaan tasa-arvoisempaan asemaan perheissä. Kokemusta Marinilla on myös henkilökohtaiselta tasolta, olihan hänen oma muutaman kuukauden ikäinen pienokaisensa myös yleisön joukossa.

– Äidit eivät voi edetä urallaan niin kuin ansaitsisivat. Lisäksi heidän palkkaansa on edelleen pienemmällä tasolla miehiin verrattuna ja tämä heijastuu myös eläkkeisiin. Isillä ei taas ole niin vahvaa asemaa perheiden sisällä, mitä he ansaitsisivat, Marin muotoili.

Rinne ja Mariin luettelivat myös SDP:n tavoitteita perhepolitiikan parantamiseksi: Juurikin vanhempainvapaiden uudistaminen, varhaiskasvatuksen maksuttomuus, kokonaiskoulupäivä ja kasvatukseen liittyvät, oikeasti toimivat palvelut.

Marin muistutti, että välittäminen ja arvot ovat tekoja. Nykyisen hallituksen toimet ovat puolestaan jääneet valitettavasti vain puheen tasolle.

– Mutta mitä hallitus on nyt tehnyt, niin se on kohdellut lapsiperheitä jopa vihamielisesti. Yhtenä esimerkkinä tästä on ollut työttömien lapsilta pois rajattu oikeus subjektiivisen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

– Jos SDP on hallituksessa, tulemme tekemään sellaista perhepolitiikkaa tekojen tasolla, mikä edistää perheiden asemaa tässä yhteiskunnassa ja mikä luo sellaista tulevaisuutta, missä lapset voivat hyvillä mielin kasvaa.

Marinin ja Rinteen jälkeen lavalle astelivat kansanedustaja Tarja Filatov sekä SDP:n yleisturvamallin syntymiseen voimakkaasti vaikuttanut Matias Mäkynen. Kaksikko keskittyikin kertaamaan SDP:n keväällä esittelemää yleisturvamallia.

Sosiaaliturva ja sen uudistaminen on nousemassa yhdeksi seuraavan vaalikauden suurimmaksi uudistushankkeeksi. Suomen nykyinen malli on muodostunut pienin askelin varsin pirstaleiseksi ja byrokraattiseksi apparaatiksi, jossa on paljon kustannusloukkuja katvealueita ja tulkinnallisuutta, Filatov pohti.

Matias Mäkynen, Tarja Filatov ja Anton Rönnholm keskustelivat SDP:n yleisturva-mallista. Rönnholmin takki ei ollut vielä lähtenyt. Kuva: Jukka-Pekka Flander

Filatov toi keskustelussa esiin myös erään konkreettisen esimerkin nykyisen järjestelmän ongelmista. Hän kertoi, miten eräs puukäsityönopettaja oli joutunut sairauslomalle käsivamman takia. Henkilö ei voinut enää toimia kyseisessä ammatissa, mutta hän ajatteli Filatovin kertoman mukaan kouluttautua opinto-ohjaajaksi sen sijaan.

– Sairauspäiväraha riitti ihan hyvin, mutta juuri kun se oli loppumassa, henkilöllä todettiin aivokasvain. Aivokasvaimen hoitoon ei enää riittänyt sairauspäivärahaa, sillä katto oli tullut vastaan jo käden kanssa, Filatov kertoi ja jatkoi entisen opettajan joutuneen turvautumaan työttömyysturvaan.

– Ja mehän tiedämme, että työttömyysturvassa on tällaisia erilaisia aktivointitoimenpiteitä, jotka eivät todellakaan sovi ihmiselle, joka hän joutuu painimaan vakavan sairauden kanssa. Ja kaiken huipuksi TE-toimistossa todettiin, että et sinä tänne kuulu, kun et ole työkykyinen, Filatov päivitteli.

SDP:n mallissa erilaisia aukkoja ja loukkuja on tarkoitus poistaa yhdistämällä kaikki tuen saajat saman mallin alle. Uudistus olisi tarkoitus toteuttaa asteittan, pala kerrallaan ja ilman sote-uudistuksessa viime aikoina nähtyä kiirettä. Lopulta ainoastaan eläkekorvaukset maksettaisiin mallista erillään.

Mäkynen kertoi SDP:n ylisturvamallin sisältävän kolme tuen tasoa: takuutaso, yleistaso sekä aktiivitaso. Lähtökohtana on, että välittömästi kun ihminen menettää tulonsa, hän saa takuutasoista etuutta. Henkilö pääsee myös tekemään viranomaisen kanssa yhdessä toimintasuunnitelman, mistä seuraa myös hyppäys yleistasoiseen turvaan. Tämän jälkeen erilaisilla porkkanoiden avulla, kuten esimerkiksi koulutuksella, työnhakija voi nousta aktiivitasolle, jolloin myös etuus kasvaa jälleen.

Kun keskipäivän auringonpaahde oli saanut puoluesihteeri Rönnholminkin luopumaan päällystakistaan ja käärimään kauluspaitansa hihat, lavalla käsiteltiin viimeisenä oppivelvollisuusiän nostamista.

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti huomautti, että oppivelvollisuusiän nostoa vastustavilla tuntuu olevan käytössään samankaltaisia argumenttejä, kuin millä aikanaan vastustettiin yleiseen ja yhtäläiseen peruskouluun siirtymistä.

– Tämä on vahvistanut näkemystäni siitä, että olemme todellakin oikealla tiellä. Elämme nykyään yhteiskunnassa, joka on hyvin erilainen kuin 1960-70-luvuilla, Torsti huomauttaa.

– Esimerkiksi vuonna 1987, 30 vuotta sitten, oli Suomessa miljoona perusasteen varassa olevaa työssäkävijää. Ja nyt meillä on niitä noin 200 000. On selvää, että täytyyhän Suomen koulutusjärjestelmänkin muuttua.

Torsti ja keskusteluun toisena osallistunut demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi korostivat, miten nykyään työmarkkinoilla on hyvin mahdotonta pärjätä pelkän peruskoulun varassa. Kaksikko kertoi, että juuri tämän johdosta SDP tukee oppivelvollisuuden korottamista ja maksutonta toista astetta; tavoitteena on estää, etteivät nuoret jättäisi toista astetta kesken ja jäisi tyhjän päälle.

Uudistukset maksaisivat Torstin mukaan noin 50-100 miljoonaa euroa. Panostukset olisi mahdollista saada kuitenkin takaisin hyvinkin lyhyessä ajassa esimerkiksi parantuneena työllisyysasteella. Muista parannuksista, kuten syrjäytymisen ehkäisemisestä, puhumattakaan.

Näkkäläjärvi iloitsi, että viime aikoina useat järjestöt ja myös muut puolueet, kuten vihreät ja keskusta, ovat siirtyneet kannattamaan oppivelvollisuusiän nostamista. Toisaalta hän pohti, että oppivelvollisuusiän nostamisen vastustamiseen liittyvät keskeisesti juuri ideologiset syyt.

– SDP haluaa kaikille suomalaisille samat mahdollisuudet ja palvelut, oli kyse sitten koulutuksesta, terveydenhuollosta tai muusta. Kun taas sitten huomaa keskustelussa, esimerkiksi nykyisen opetusministerin puheenvuoroissa asian tiimoilta, että vastustajien mielestä uudistukset pitäisi kohdentaa vain jollekin pienelle ryhmälle, joka sitä juuri nyt tarvitsee.

– Mutta kuten Talouspoliittisen arviointineuvostonkin selvityksestä on nähty, olisi nimenomaan tehokasta kohdentaa uudistus kaikille, Näkkäläjärvi huomautti

Perhepolitiikka, yleisturva sekä koulutuspolitiikka olivat esillä myös sosialidemokraattien aikaisemmin maanantaina julkaisemassa Kansalaistori-mobiilisovelluksessa. Sovelluksessa, joka oli Rönnholmin mukaan kerännyt aamun aikana jo satoja käyttäjiä, voikin käydä äänestämässä mikä kyseisistä 2030-muutoshaasteista on kaikista tärkein. Palvelussa suomalaiset voivat tutustua myös SDP:n politiikkaan ja ottaa myös kantaa politiikan suuntaan.

Sovellus on saanut kehuja myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Liike NytN perustajajäsen Mikael Jungner kirjoitti Twitterissä, miten SDP:n kansalaispaneeli on hieno palvelu.

– Toivottavasti leviää puolueissa! Jungner lausui.

Tämä SDPn kansalaispaneeli on hieno palvelu. Toivottavasti leviää puolueissa!https://t.co/susmGd4F5k pic.twitter.com/LxMVTUA139

— Mikael Jungner (@MikaelJungner) July 16, 2018