Hallitus puskee eteenpäin ammattikoulu-uudistusta – ex-opetusministeri: ”Paljon isoja asioita, joiden vaikutuksia ei tarkasti tiedetä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Jukka Gustafsson.

Puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä maanantaina hallitus puski yllättäen eteenpäin ammatillista koulutusta koskevaa laajaa uudistusta. Hallituksen esityksen mennessä eduskunnassa läpi uudistuisi toisen asteen ammatillinen koulutus täysin.

Hallituksen esittämän uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä tuntuvasti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Esityksen mukaan oppilas laatisi opinto-ohjaajan tai opettajan avustuksella itselleen omakohtaisen opintosuunnitelman, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita hankkimaan puuttuvaa osaamista itselleen kohdistetummin.

Hallituksen ajaman uudistuksen päämääränä on vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä turvata yrityksille ja työelämälle osaavien työntekijöiden saatavuus, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen (kok.) luonnehti asiaa eilen.

Käytännössä uudistus tarkoittaisi sitä, että ammatillisten tutkintojen määrä vähenee noin puoleen.

Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) toteaa uudistuksen olleen vireillä jo vuosia. Gustafsson pitää tutkintojen nimikkeiden määrän vähentämistä perusteltua.

– Niiden lukumäärä on ollut vähän luonnottoman iso. Toisaalta, kun tullaan yksittäisiin ammatteihin ja ammattien nimikkeisiin, tulisi niiden tarvetta arvioida varsin tarkasti.

Esimerkiksi karsittavien tutkintojen listalla olevan hitsaajan työn toimeenkuva on laajempi kuin mitä sen tutkintonimike kertoo. Käynnissä onkin Gustafssonin mukaan laajempi työelämän ja -kulttuurin muutos, joka heijastuu myös tutkintonimikkeisiin.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ sai esitykseen läpi vaatimuksensa, jonka mukaan opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja. Jukka Gustafsson pitää tätä lähtökohtaisesti positiivisena asiana.

Minulle uudistuksen tärkein asia on opetuksen laadun turvaaminen kaikissa tilanteissa.

– Opettajien resurssien riittäminen pitää kuitenkin arvioida tarkasti sivistysvaliokunnassa hallituksen esityksen esittelyn jälkeen. Pidän tärkeänä, että oppilaan arvioimisessa on ammatillisen osaajan lisäksi pedagogista kokemusta, Gustafsson sanoo.

– Minulle sosialidemokraattina uudistuksen tärkein asia on opetuksen laadun turvaaminen kaikissa tilanteissa. Opetuksen laatu pitää osata arvioida myös näyttötyön yhteydessä.

Gustafssonin suhtautuminen erottautuu tässä elinkoinoelämän mielipiteestä, joka painottaisi mielummin osaamisen ammatillista arviointia. Gustafssonista on kuitenkin myös perusteltua, että asianomaisen ammatin ydinalueen tuntevat ihmiset olisivat mukana arvioimassa opiskelijoita.

Yhtenä uudistuksen keskeisimmistä muutoksista voidaan pitää sen vaikutusta alueelliseen tasa-arvoon. Gustafsson on huolissaan hallituksen esityksen vaikutuksesta alueelliseen tasa-arvoon kahdesta eri näkökulmasta.

– Ensinnä minua huolestuttaa esitetyn uudistuksen vaikutukset alueelliseen ammattikouluverkostoon. Esitetty uudistus voi johtaa arvaamattomiin muutoksiin Suomen ammatillisen osaamisen alueellisessa kohdentumisessa.

Toiseksi ongelmaksi Gustafsson noustaa hallituksen esityksen kohdan, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta 15 prosenttia tulisi työllistymisestä. Työllistymismahdollisuudet ovat hyvin aluekohtaisia ja tämä voi vaikeuttaa huomattavasti alueellisen tasa-arvon onnistumista.

Esitetty uudistus voi johtaa arvaamattomiin muutoksiin Suomen ammatillisen osaamisen alueellisessa kohdentumisessa.

Hallituksen esityksen myötä nuorten ja aikuisten koulutukseen haku yhdistyisi. Keväällä järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu vain peruskoulun päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Muut hakijat voisivat hakeutua koulutusohjelmiin pitkin vuotta.

Gustafssonin mukaan kyseisen kaltainen järjestelmä on ollut käytössä jo muun muassa osissa Tampereen seudun ammattiopiston yksiköitä, jolloin opiskelijoiden opintoalan vaihtaminen tehdään hyvin joustavasti jopa kesken lukukauden.

Gustafsson muistuttaa, että peruskoulun päättymisen yhteydessä on tärkeää painottaa opinto-ohjausta ja yhteishakua sekä nuorten pääsyä jatkokoulutukseen.

Mikäli uudistukset hyväksytään eduskunnassa, Gustafsson peräänkuuluttaa sen tiukkaa seurantaa.

Hänen mielestään uudistuksen suurin ongelma on se, että ensiksi ammatilliselta koulutukselta vietiin yli 200 miljoonaa euroa, minkä jälkeen sille tehdään nopealla aikataululla hyvin laaja uudistus.

– Tässä uudistuksessa on niin paljon isoja asioita, joiden vaikutuksia ei tarkasti tiedetä.

Gustafsson kiinnittäisi huomiota alueellisen tasa-arvon toteutumiseen, opetuksen laadun tarkkailuun sekä etenkin kontaktiopetuksen määrään.

Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä on laskenut viime vuosina huomattavasti. Gustafssonin mukaan tämä on huono kehityssuunta ja uudistuksessa keskeiseksi nousee se, miten uudistuksessa turvataan opetuksen laatu ja ammatillinen sivistys.

– Sosialidemokraateille on tärkeää, että saamme monipuolisesti osaavia ammattilaisia, joilla on ammattisivistys. Emme halua, että tulee kapea-alaisia ammattitutkintoja, vaan opiskelijoiden tulee saada myös kunnon teoriaopetusta ja yleissivistys, joka antaa tosiasiallisen mahdollisuuden jatko-opintoihin korkea-asteelle sekä eväät ja kipinän elinikäiselle oppimiselle.

Antti Rinne tuohtui Juhana Vartiaiselle: ”Uskomatonta roskaa!”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee jyrkästi kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen puheita.

”Vartiaisen arvio työttömien ”kyvystä” työllistyä on käsittämätön ja epäinhimillinen. Hänen mukaansa vain 40 000 työttömän on mahdollista työllistyä. Uskomatonta roskaa!!!”

Hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi, Rinne kirjoittaa Facebookissa.

”Juhana Vartiainen on monien lähteiden mukaan Kokoomuksen tärkein ”työelämäasiantuntija”. Osoittaa Kokoomuksen täydellistä irtaantumista työttömien arjesta ja todellista ylimielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.”

Vartiainen vastasi Rinteelle Twitterissä.

”Antti: TEM:in työttömistä työllistyy tunnetusti vuodessa noin 300 000 avoimille työmarkkinoille. Toisaalta uusia työttömiä tulee noin 600 – 700 tuhatta. Isot virrat.”

”Rakenteellinen työttömyysaste (ehkä n 7 %) syntyy siitä, että kun työttömyysaste on laskenut tuolle tasolle, siitä ei enää paljon piitata ja kohoavat palkkavaateet nostavat kustannusinflaation niin korkealle että (netto)työllisyyskasvu tyrehtyy.”

Keskustelua aiheesta

Antti Häkkäsen kohukampanjasta: ”Kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää”

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan kynnyksen ilmoittaa rikollisesta tai asiattomasta käytöksestä tulisi olla mahdollisimman matala.

”Tätä kynnystä meidän pitää pyrkiä madaltamaan tuomitsemalla kaikki naisiin kohdistuva häirintä.”

Häkkänen kertoo, että yhtenä toimenpiteenä on Suomessa juuri käynnistetty selvitys pakkoavioliittojen poliisille ilmoittamisen esteistä ja viranomaisyhteistyön ja rikosprosessiketjun toimivuudesta avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa.

– Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva väkivalta ovat rikoksia, joissa uhreilla on muita suurempi alttius lisäkärsimyksille, toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle tai kostotoimille. Juuri siksi EU:n uhridirektiivin aikaansaaminen on ollut erittäin tärkeää, Häkkänen painotti.

Häkkäsen mukaan seksuaalinen häirintä on ilmiö, jota on kitkettävä määrätietoisesti.

– Kaikenlainen häirintä on tuomittava voimakkaasti ja häirintään puuttumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja niin lainsäädännön kuin erilaisten politiikkaohjelmienkin avulla.

Häkkänen huomioi myös viime viikkojen kohukampanjan.

– Sosiaalisessa mediassa viime aikoina nopeasti levinnyt #metoo-kampanja kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää. Meillä on velvollisuus puuttua asiaan, Häkkänen sanoi.

Häkkänen puhui EU:n vuosittaisessa suuressa perusoikeusfoorumissa Brysselissä.

Soini huolestui mutta uskoo: Tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) katsoo Saksan tilannetta tietyllä huolestuneisuudella. Hallitusneuvotteluiden katkeaminen lisää hänen mukaansa epävarmuutta. Soinin mukaan Saksa on kuitenkin vahva maa ja vahva demokratia, joten tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella.

Saksan kristillisdemokraattien hallitustunnustelut vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n kanssa päättyivät tuloksettomina eilen illalla.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen neuvottelutulosta

Kuva: Timo Sparf
TEAMin puheenjohtaja Heli Puura.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen lokakuun lopulla sovittua neuvottelutulosta.

TEAMin mukaan peruskemian, muovi- ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian neuvottelutulokset hylättiin äänin 10–6. Ilman äänestystä hylättiin myös Kemianteollisuuden kanssa neuvotellut tulokset, jotka koskevat Fiskars Finlandia ja lasikeraamista alaa.

TEAMin hallitus päätti tulosten hylkäämisestä perjantain kokouksessaan. Samalla myös hyväksyttiin kuusi neuvottelutulosta.

Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Karmeat kohtalot jäävät taka-alalle” – SDP:n Salonen: Pitääkö lastensuojelulakiin kirjata lasten määrä työntekijää kohden?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen ehdottaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.) harkittavaksi lastensuojelulain muutosta niin, että lakiin kirjattaisiin enimmäisasiakasmäärä työntekijää kohden.

Salonen sanoo jo vuosia puhutun lastensuojelun kohtuuttomasta työnkuormasta, josta viime kädessä kärsivät ne lapset, joilla muutenkin on jo hätä. Muutosta asiaan ei ole saatu laatusuosituksillakaan. Yli tuhat sosiaalialan ammattilaista ja opiskelijaa on tänään lasten oikeuksien päivänä vedonnut poliitikkoihin, jotta alan ongelmiin puututtaisiin.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä on muutama vuosi sitten valmisteltu kunnille ohjeistukseksi lastensuojelun laatusuositus, jota noudattamalla lastensuojelun tilaa olisi mahdollisuus kohentaa. Kuntien todellisuus on kuitenkin yhä toinen kuin mitä suositukset linjaavat. Näyttää siltä, että suositukset eivät riitä, vaan lakiin olisi saatava kirjaus lastensuojelun vastuutyöntekijän enimmäisasiakasmäärästä, sanoo Salonen.

Salosen mukaan liian suuret asiakas- ja työmäärät vaarantavat sekä lasten että työntekijöiden oikeusturvan. Valviran vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan yli viidennes kaikista kunnista oli sellaisia, joissa asiakkaita oli 60 yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden. Työntekijät uupuvat ja vaihtuvat usein, eikä lapsia ja perheitä pystytä välttämättä auttamaan oikea-aikaisesti ja riittävän hyvin.

– Tämä on jatkuva arkipäivän todellisuus monessa Suomen kunnassa, eikä se muutu itsekseen. Mediaan nousee aika ajoin järkyttäviä tragedioita, kuten perhesurmia. Tapauksia surraan muutama viikko julkisuudessa, mutta sitten lasten karmeat kohtalot jäävät taka-alalle, kunnes taas nousee otsikoihin uusi vastaava tapaus. Selvityksiä lasten tarvitsemasta avusta on tehty jo ihan riittämiin. Nyt tarvitaan tekoja, vaatii Kristiina Salonen.

– Lastensuojelun pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa. Silloin on oltava aikaa nähdä ja kuulla, miten perheessä todella voidaan. Lapsia voi suojella vain, jos reagoidaan kaikkiin tiedossa oleviin huoliin ajoissa. Usein lapsen tilanteesta tiedetään kyllä jo päivähoidossa, naapurissa tai tuttavaperheissä. Olisi pitänyt -jälkiviisaus on lapselle liian myöhäistä, Kristiina Salonen toteaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta